Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ranta-Tyrkkö; NIMET - Coggle Diagram
Ranta-Tyrkkö; NIMET
David Harveyn (2014) ajatus toimii artikkelin lähtökohtana; Kaikki sosioekonomiset projektit ovat myös ekologisia projekteja ja toisin päin.
Kriisit ovat kapitalistisessa järjestelmässä sääntö, eivät poikkeus; niiden kautta järjestelmä uusintaa itseään.
Kriiseissä on erilaisia vaihtoehtoja. Se, mikä niistä lopulta valikoituu, riippuu yhteiskuntaluokkien välisistä valtasuhteista ja ihmisten mentaalisesta hahmottamiskyvystä sen suhteen, mikä on mahdollista ja mikä ei.
Hopgood & Moyn: Ihmisoikeuksien julistuksen kehitystarina (laadittu maailmansodan raunioilla, lääke Euroopan moraaliseen & poliittiseen kriisiin ja menetettyyn arvovaltaan) on vain jälkirationalisointia ja marginaalinen ilmiö
--> Moyn: "Ihmisoikeudet olivat se vähä, mikä jäi yli, kun liittoutuneet sodan jälkeen peruivat lupauksensa siirtomaiden itsenäistymisestä".
Hopgood: Ihmisoikeuspolitiikan aika saattaa olla pian ohi, kun Yhdysvaltojen maailmanpoliittinen painoarvo kutistuu (USA on kannatellut sitä poliittisten intressiensä vuoksi).
--> Ihmisoikeudet ovat keino ihmisten suojeluksi, eivät päämäärä itsessään
Nafeez Ahmedin mukaan Irakin sota (2003) on yksi 2000-luvun ensimmäisistä, mutta tuskin viimeisistä resurssikonflikteista
Frank Johansson (2013): Erilaiset pelastuksen projektit ovat myös hallinnan projekteja, eivätkä ne siksi ole koskaan vapaita politiikasta tai vallankäytöstä. Oikeuksia puolustettaessa olennaista on suhde valtaan ja vallan mahdollistama toimeenpanokyky.
Johansson: Ihmisoikeuksien puolustajilla ja humanitaarista apua antavilla voi olla illuusio siitä, että auttaminen olisi politiikan yläpuolella, puhtaasti moraalinen teko. --> joskus paikalliste näkemyksiä ohitetaan tämän perusteella
Neuvo humanitaarista / ihmisoikeustyötä tekeville; "Oman toiminnan ongelmiin on tartuttava rohkeasti. Jokaisen olisi hyvä myös kirkastaa ymmärrystään edustamansa alan / organisaation historiasta ja suhteesta valtaan."
Saskia Sassen (2000): "Globalisaatio on yksittäisen ihmisen horisontista vain osittain hahmotettavissa oleva, välillä kouriintuvampi, välillä häivähtävämpi ilmiö."
Henrik Vigh (2008): Monille maailman syrjäytetyistä ja köyhistä elämän ennustamattomuus ja haavoittuvuus on sääntö, ei poikkeus. (ks. kriisi)
Lars Jensen ja Kristín Loftsdóttir: Taloudellinen, ekologinen ja kulttuurinen kriisi ilmentävät yhden ja saman järjestelmäkriisin eri puolia. Järjestelmäkriisin eri aspektit ikään kuin valuvat toisiinsa.
Randall Collins: Veikkaa, että kapitalismi tukahtuu ennenkokemattomaan rakenteelliseen kriisiin jo ennen asteittain pahenevaa ekologista kriisiä. Perustuu oletukseen, että teknologinen kehitys syö huomattavan osan keskiluokan töistä lähivuosikymmeninä.
Timothy Brennan (2006): Toteaa, että maailman vaurain, eniten resursseja kulutushyödykkeiden muodossa käyttävä väestönosa, on tietoisen haluton kantamaan vastuuta elämäntapojensa seurauksista oman elinpiirinsä ulkopuolisilla vyöhykkeillä (halpa työvoima, raaka-ainetuotanto)
Rob Nixon (2011): Ks. kiellon psykologia, hidas väkivalta
Manokha: "Kapitalismi mahdollistaa demokratian, jossa muodollinen poliittinen tasa-arvo vaikuttaa minimaalisesti epätasa-arvoon tai hallinnan ja riiston suhteisiin muissa elämänpiireissä"
TSS-oikeuksista ei ole globaalin kapitalismin haastajaksi, vaikka niihin vedoten voi vaatia oikeutta työhön, säällisempiä palkkoja ja muita etuja.
Lila Abu-Lughodi (2013): Antropologi, työskenteli Egyptin maaseudeun naisten parissa
--> Monille naisille islam on ennen muuta voimavara (vastoin käsitystä islamin sorretusta naiseudesta)
Irena Sendler: Sosiaalityön pioneeri; Toimitti turvaan pieniä lapsia Varsovan juutalaisgetosta II MS aikaan.
Aila-Leena Matthies & Kati Närhi (2014): Mieltävät ekologisessa sosiaalityössä kaksi teoreettista pääsuuntaa; systeemiteoreettisen ja ekokriittisen
-
Naomi Klein (2014): Ongelmana ei ole niinkään ilmastonmuutos, vaan kapitalismi, sillä se estää vaikuttavien muutosten tekemisen.
Lynne Healy (2008): Sosiaalityöllä olisi varaa pieneen profiilinkorotukseen etulinjan toiminnallisena ja ratkaisuja hakevana ihmisoikeusammattina
Ioakimidis (2015): Sosiaalityön tulisi löytää uusia, rakentavia tapoja toimia kokndliktien repimissä / sotivissa yhteiskunnissa ja edistää kestävälle pohjalle rakentuvaa rauhaa
--> Ioakimidisin mukaan tässä tarvitaan kriittistä ymmärrystä siitä, miten sosiaaliset ja poliittiset jännitteet paisuvat konflikteiksi ja minkälaisista historiallisista asioista ne kumpuavat.
Wronka & Staub-Bernasconi (2012): On kysyttävä, mikä tekee haavoitetusta haavoittajan, miten rakenteellista väkivaltaa tuottavat valtarakenteet syntyvät ja miten syrjintää ja vainoa legitimoivat ajattelumallit kehittyvät ja toisinaan institutionalisoituvat.
--> Ihmisoikeus- ja sosiaalityön rakentamiseen ratkaisuksi ehdottavat sosiaalityön kolmannen mandaatin vahvistamista