Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko Ronja ja Josefina, 1700-1800-luku,…
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Ronja ja Josefina
kirkon hallinto
valtakunnallinen taso
kirkolliskokous
ylin valta
päättää kirkon oppia, toimintaa, hallintoa ja taloutta koskevista asioista
jäseniä ovat Suomen ev.lut kirkon piispat ja vaaleilla valitut kirkollisedustajat
piispainkokous
käsittelee etenkin uskoa ja julistusta koskevia asioita ja valmistelee niitä kirkolliskokousta varten
kirkon piispat ja tuomiokapitulien asessorit
kirkkohallitus
panee täytäntöön kirkolliskokouksen päätökset, hoitaa kirkon hallintoa, taloutta ja toimintaa ja valmistelee asioita tuleviin kirkolliskokouksen istuntoihin
hiippakunnan taso
Suomi jaettu yhdeksään eri hiippakuntaan
johdossa piispa yhdessä tuomiokapitulin kanssa
tuomiokapitulin tehtävänä tukea paikallisseurakuntien työtä hoitamalla hallinnollisia asioita
piispa on hengellinen johtaja, joka esim. vihkii papit virkoihinsa ja tukee heitä työssään
hiippakuntavaltuusto
jäsenet valitaan paikallisseurakunnissa
arkkipiispa
kirkon edustaminen julkisuudessa, kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista huolehtiminen sekä keskeisten kirkon elinten puheenjohtajana toimiminen
seurakunnan taso
kirkko jakaantuu noin neljäänsataan paikallisseurakuntaan
päättävät melko itsenäisesti monista toimintaansa, talouteensa ja hallintoonsa liittyvistä asioista
kirkon toiminta
jumalanpalvelus
Suomessa seurakunnat eivät kuitenkaan ensisijaisesti ole jumalanpalveluyhteisöjä
vain n. 6-7% suomalaisista osallistuu kuukausittain sunnuntaimessuun
erityisjumalanpalvelukset
kirkolliset toimitukset
musiikkitilaisuudet
nuoriso- ja vapaaehtoistyö
pyrkii kattamaan kaikki elämäntilanteet- ja vaiheet sekä erityisryhmät
suurin osa toiminnasta avointa myös kirkkoon kuulumattomille --> kirkon toiminta hyödyttää kuntia tukien niiden peruspalveluja
velkaneuvonta, vanhusten parissa työskentely, nuorten syrjäytymisen ehkäisy
lapsi- ja perhetyön eri muodot keskeisessä roolissa
tutkimuksen perusteella kirkon jäsenet voidaan jakaa neljään ryhmään sillä perusteella mitä kirkko heille merkitsee ja kuinka paljon he osallistuvat toimintaan
irralliset kirkon jäsenet
kaupungeissa asuvat nuoret aikuiset
kirkolla ei merkitystä instituutiona eivätkä opetukset tärkeitä
saattavat kutsua itseä myös uskonnottomiksi
uskolliset jäsenet
kirkko hyvin merkityksellinen
arvostavat seurakunnan tekemää työtä ja osallistuvat aktiivisesti
kirkko ja sen arvot ja perinteet keskeisiä
yleisesti asuvat usein pienissä kunnissa ja yli 50-vuotiaita
maltilliset kirkon jäsenet
eivät juurikaan osallistu kirkon toimintaan mutta kristilliset arvot ja juhlaperinteet tärkeitä
asuvat useimmiten myös pienissä kaupungeissa
avomieliset jäsenet
monet keski-ikäiset kaupunkilaisnaiset
myönteinen suhde kirkkoon ja toivovat kirkolta suvaitsevaisuutta sekä aktiivista osallistumista keskusteluihin eettisistä kysymyksistä
periteisten toimintamuotojen suosio laskenut ja tilalle tullut kerta- ja projektiluontoisia tapahtumia
hyväntekeväisyystempaukset
kirkon ja valtion suhteet
tutkimusten mukaan suomalaiset eivät halua kirkon sekaantuvan yhteiskunnan toimintaan ja politiikkaan
toivovat kirkon puolustavan perheitä ja heikompiosaisia, ylläpitävän kristillisiä arvoja ja nostavan esiin yhteiskunnallisia epäkohtia
kirkon hoidossa monia yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimia
hautaustoimet, kirkkorakennuksista ja muista kulttuurihistoriallisiesti arvokkaista rakennuksista huolehtiminen ja yhteiskunnallisen avustustyön täydentäminen esim, perhe- ja diakoniatyö
luterilaisen kirkon suhde Suomen valtioon ja yhteiskuntaan aktiivinen
kirkko silti hallinnollisesti itsenäinen
kansankirkkojärjestelmä
kirkolla voi olla maassa lakiin perustuva erityisasema mutta kirkko voi päättää asioistaan itsenäisesti
herätysliikkeet
luterilaisen kirkon sisällä syntyneet hengelliset uudistusliikkeet
rukoilevaisuus
painottaa erityisesti sisäistä kilvoittelua ja henkilökohtaista uskoa
uskon tulisi näkyä elämässä ja rukoilun merkitystä korostetaan
herännäisyys
painottaa ihmisen pienuutta Jumalaan nähden, inhimillisyyttä, parannuksentekoa ja armon merkitystä
liberaalein
lestadiolaisuus
jakaantunut lukuisiksi eri ryhmiksi opillisten näkemyserojen seurauksena
liikkeessä korostuu oikean uskon ja Raamatun mukainen elämäntapa, parannuksenteko ja syntien tunnistaminen
evankelisuus
syntyi vastaliikkeenä herännäisyyden näkemykselle ihmisen kelvottomuudesta Jumalalle ja pelastuksen odottamisesta
keskeistä iloinen usko, uskon "omistaminen" ja pelastusvarmuudesta riemuitseminen
lähetystyö
viides herätysliike
kuuluvia järjestöjä esim.
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys
Suomen Raamattuopisto
Kansan Raamattuseura
henkilökohtainen uskonratkaisu ja Raamatun tunteminen painottuu
liikkeillä omia erityiskorostuksia ja ihanteita, mutta niitä yhdistää maallikkoaktiivisuus
rooli, merkitys ja asema osana luterilaista kirkkoa moninainen
rikastuttavat kirkon elämää tuoden monipuolisia tulkintoja kristinuskosta
yhteistyö seurakuntien kanssa
tiiviimmät kuitenkin herkästi sulkeutuneet "tosiuskovien" yhteisöiksi, joissa suhtauduttu kriittisesti tapauskonnollisiin "kirkkokristittyihin"
luterilaisen kirkon kannalta hankalaa, jos kirkon sisällä liikkeitä, jotka eivät jaa kirkon virallisia näkemyksiä
1700-1800-luku
1900-luku
