Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy - Coggle Diagram
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Taustalla kielikiista eli taistelu suomen kielen asemasta Suomessa
Fennomaanit eli suomenmieliset
Kannattivat suomen kielen tasavertaista asemaa ruotsin kielen kanssa.
Vuoden 1863 kielilailla suomen kieli sai tasavertaisen aseman ruotsin kielen kanssa Suomessa
Halusivat lisätä suomen kielen opetusta sekä lisätä suomenkielistä sivistystä, kuten kirjallisuutta
Vuonna 1906 fennomaaninen liike järjestäytyi suomalaiseksi puolueeksi
Äänitorvena toimi Suometar-lehti
Sai kannatusta erityisesti talonpoikien ja papiston keskuudesta
Svekomaanit eli ruotsinmieliset
Syntyi vastareaktiona fennomaanisen liikkeen perustamiselle
Halusi säilyttää ruotsin kielen erityisaseman
Sisälsi myös rasistisia rotuteorioita, jossa Suomen väestö jakautuu kulttuuria luoviin ruotsalaisiin ja kulttuuria vastaanottaviin suomalaisiin
Korostivat ruotsalaista identiteettiä ja sen poikkeavuutta suomalaisesta identiteetistä
Sai kannatusta sivistyneistöltä ja aatelistolta
Svekomaanien ja fennomaanien välimuotona toimivat liberaarit
Kannattivat kaksikielistä suomea, jossa voitiin asioida sekä suomen että ruotsin kielellä
Toiminta lakkautettiin 1880-luvulla
Äänenkantajana toimi Helsingfors Dagsbladet
Raittiusliike perustetaan
Oli ensimmäinen varsinainen kansanliike Suomessa
Pyrkivät vähentämään alkoholin haittavaikutuksia tai jopa kieltämään alkoholin myynnin kokonaan.
Pyrkivät vaikuttamaan lainsäädännöllä alkoholin kulutukseen
Vuonna 1866 kiellettiin viinan kotipoltto
Vuonna 1909 kiellettiin alkoholin valmistus ja nauttiminen kokonaan, joka tuli tosin voimaan vasta vuonna 1919
Sai kannatusta erityisesti työväenliikkeeltä, naisasialiikkeeltä, kristityiltä ja hyväosaisilta
Naisasialiike perustetaan
Pyrki erityisesti ajamaan naisten koulutus- ja äänioikeutta
Ensimmäinen nainen ilmoittautui Helsingin yliopiston opiskelijaksi vuonna 1871
Ilman erityislupaa naiset pystyivät menemään yliopistoon vuodesta 1901 lähtien
Naisille äänioikeus ja vaalikelpoisuus vuonna 1906
Työväenjärjestöjä perustetaan
Teollistumisen seurauksena syntyi uusi yhteiskuntaluokka, teollisuusluokka
Työläisillä huonot elinolosuhteet, huono palkka, pitkät työpäivät, lasten ja naisten asema työvoimassa heikko
Ensimmäinen työväenliike perustettiin vuonna 1883 Helsinkiläisen tehtailijan, Viktor Julius Von Wrightin toimesta, jonka tarkoituksena oli estää työväen radikalisoitumista parantamalla työläisten olosuhteita
Tämä Wrightiläinen työväenliike korosti sosialismin sijaan kristillisiä arvoja. Sen tarkoituksena oli ohjata ja valvoa työläisten toimintaa siten, että ne eivät uhkaisi tehtaanomistajia
Vuonna 1885 Helsingin kirjapainotyöläiset perustivan ensimmäisenä oman ammattijärjestönsä. Pian muut ammattikunnat seurasivat peräss
Pyrkivät parantamaan työläisten oloja, lyhentämään työtunteja ja lisäämään palkkaa käyttämällä joukkovoimaa, esim. lakkoilemalla
Vuonna 1907 perustettiin SAJ, Suomen Ammattijärjestö
Vapaapalokunnat perustetaan
Ensimmäinen vapaapalokunta Suomessa perustettiin 1838.
Suorittivat palo- ja pelastustoimia vapaaehtoisesti.
Vuonna 1861 perustettiin Suomen ensimmäinen vakituinen palokunta Helsinkiin
Taustalla vuoden 1827 Turun palo
Termi kansalaisuus vakiintuu Suomen kielessä
Nationalismi loi Suomessa isänmaallisia ajatuksia
Suomi tahtoi erottautua Venäjästä omana alueenaan ja kansanaan
Termiä "kansalainen" alettiin käyttää nationalismin aikaan ja se oli periaatteessa vakiintunut 1900-luvun alkuun mennessä
Kansalaisuus vakiintui vasta vuonna 1919 Suomen itsenäistymisen jälkeen
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
Uudistuksia
Suomen kunnat itsenäistyivät seurakunnista
Useita aateliston erityisoikeuksia mitätöitiin
Viinan valmistus teollistettiin, kun talonpojat luopuivat oikeudestaan viinan valmistukseen kotona
Kansankoulutukseen meneviä varoja lisättiin
Vuoden 1863 valtiopäivillä käsiteltiin kaikenkaikkiaan 50 eri esitystä