Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomalaisten elämää keskiajalla - Coggle Diagram
Suomalaisten elämää keskiajalla
Avioliitto ja perhe (Ella)
Keskiajan alussa käsitys avioliitosta sukujen välisenä kauppana
naisella oltava naittaja avioituessaan
oikeus rankaisi sakolla, jos naittaja hylkäisi naimatarjouksen
sulhanen sai hakea morsiamen väkisin kotoa
vihittäessä miehen oli oltava vähintään 14-vuotias ja naisen 12-vuotias
keskiajan loppupuolella avioitumisen alaikäraja kohosi
Kristofferin maanlaki
avioliitosta tuli oikeudellisesti sitova, kun naittaja yhdisti vihkiparin kädet ja saatti heidät yhteiseen vuoteeseen
lain mukaan miehestä tuli vaimonsa esimies ensimmäisen yhteisen yön jälkeen
mies edusti vaimoa oikeudessa ja hallitsi omaisuutta
vaimon tuli rakastaa miestä kunnioittavasti ja miehen olla viisas johtaja
laki suojasi perheen varallisuutta määräämällä vastoin vanhempiensa tahtoa avioliiton solmivan naisen menettämään perintönsä
näin vanhemmat saattoivat päättää jonkin perheen lapsista jäävän naimattomaksi
Oikeudet
Kirkko korosti avioituvien omaa tahtoa
Avioliittojen avulla säilytettiin ja kasvatettiin suvun maaomaisuutta
puolisot piti omat sukunimet ja perintömaat
Häät tärkein juhla
paljon vieraita
Kestivät jopa kolme päivää
Tavallinen hääruoka hernerokka oluen kanssa
Rakkaus ja seksi (Juuli)
esiaviollisista suhteista voitiin tuomita sakko- tai häpeärangaistuksiin
järjestettyjen liittojen uskottiin myös saavuttavan romanttinen suhde avioitumisen jälkeen.
Muut yhteisön jäsenet suhteutuivat yleensä varsin vapaamielisesti seurustelevan, avioliittoon tähtäävän parin seksiin ja mahdollisiin lapsiin
Kirkon mukaan ja miehet ja naiset saivat harjoittaa sukupuolielämää vain avioliitossa
Aviorikoksen tekemisestä eli huoruudesta saattoi seurata jopa kuolemanrangaistus
Uuteen avioliittoon sai mennä vasta kun edellinen puoliso oli kuollut
Papeilla oli selibaattisääntö, jota monet papit kiersivät
Seksi saman sukupuolen kanssa oli tuomittavaa
Pukeutuminen (Anni)
Erisäätyiset ihmiset erotti vaatetuksen perusteella
Varakkaat ihmiset: verkakangasasut jotka tehtiin ohuesta, värjätystä villasta, hienot ulkomaiset kankaat kuten silkki ja sametti. Suosivat myös turkiksia, kuten oravaa, näätää ja soopelia joita käytettiin turkisvuorina.
Palkolliset ja rahvaat: vaatteet kotikutoista sarkavillaa. Kaupungeissa muoti vaihtui, mutta maaseudulla talonpojat pukeutuivat hyvin samalla lailla sukupolvesta toiseen.
Vaatteet ommeltiin käsin, ja niitä testamentattiin
Päällysvaatteet usein sarka-tai verkavillaa, alusvaatteet pellavaa, hamppua tai nokkosta
ei taskuja, kaikilla mukana pussukka tai laukku.
Naisilla: pitkät mekot, lyhyellä sukkanauhalla kiinnitetyt sukat. Vaurailla naimissa olevilla naisilla oli huntu, josta näkyi vain kasvot ja kämmenet.
Miehillä: housusukat eli irtolahkeet (kiinnitettiin vyötärölle), alla shortsimalliset alushousut, hattu jonka alla ohut myssy
Kengät: korottomat, nahkaiset kengät. Joskus kenkiin sidottiin puutapit tai puiset sandaalit, jotta kengät pysyvät kuivina. Maaseuduilla käytettiin tuohivirsuja.
Ruoka ja ruokailutavat (Nella)
Kaksi ateriaa päivässä
Syöminen nähtiin epäterveellisenä ja eläimellisenä
Säätyyasema ja perheen varallisuus vaikuttivat pöydän antimiin
Mitä syötiin?
Tavallisen kansan arkiruoka
Leipä
Tärkeä osa ateriaa
Leivän puolikas toimi usein lautasena
Huttu eli jauhoista tehty puuro
Soppa
Suolakala
Talonopjat tekivät myös paljon pataruokia
Suolaa käytettiin paljon
Rälssi- ja porvariperheet
Tuore liha
Jopa vartaissa paistetut kokonaiset eläimet
Rikkailla varaa myös mausteisiin
Juhlaruoka
Riista
Lihalla höystetyt papuruuat
Maitopuuro
Ruoan saanti
Vuodenajat vaikuttivat ruuan saantiin
Eniten ruokaa syksyisin
Sadonkorjuu
Eläimiä teurastettiin kesän jälkeen
Talvisin kuivattua kalaa ja lihaa, herneitä ja juureksia
Keväisin tarjolla sitä mitä varastosta löytyi
Pääasiassa säilöttyä ruokaa
Järvien, jokien ja meren lähellä tuoretta kalaa ympäri vuoden
Silakka yleisin
Hauki ja lohi arvokkaita ja melko harvinaisia
Ruokajuomat
Vesi
Piimä
Hera (maidosta juuston valmistuksen yhteydessä erottuva neste)
Olut
Maito
Lähinnä lasten juoma
Viini
Vain harvojen herkkua, sillä se oli kallista
Kirkko vaikutti ruokailukulttuuriin
Erilaiset uskonnolliset kiellot ja paastot säätelivät syömistä
Paastoja pääsiäisen, helluntain, mikkelinpäivän ja joulun aikaan
Paastot pitkiä, jopa 40 päivää
Lähteet
Palo Hannele, Liuskari Markku, Vihervä Vesa. Forum V, Ruotsin itämaasta Suomeksi. Otava, 2018.
Kaupunkiasuminen
Kaupungit
Rakennettu tiivisiisti
Jaettu kortteleihin eli kaupunginosiin
Kaupungin keskus torin ja raatihuoneen ympäristössä
Lähellä myös kirkko
Kadut kapeita
Talot
Usein turve- tai lautakattoisia hirsirakennuksia
Paljon tulipaloja, koska talot rakennettu tiiviisti ja materiaalit helposti palavia
Pyrittiin ehkäisemään vesitynnyreillä sekä päivystävillä palovouteilla
Ei ikkunoita, vaan vasikannahoila peitetyt valoaukot
Tonteilla neliskulmaiset sisäpihat
Ympärillä talousrakennuksia, navetta, kasvimaa ja kaivo
Kauppiaiden ja käsityöläisten tärkeimmät kiinteisöt kaupungissa
Monilla myös maatila kaupungin ulkopuolella tuomassa turvaa epävarmoina aikoina
Tulipalot, taudit tai sodat ajoivat kaupunkien asukkaita maaseudulle