Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keskiajan kaupungit ja kaupankäynti - Coggle Diagram
Keskiajan kaupungit ja kaupankäynti
Kaupunkien perustaminen
Aurajoen suulle asutusta 1100-1200-lukujen vaihteessa (Alisa)
Turun kaupunki alkaa muodostua
Kukoistus 1400-luvulla
Rakentaminen kehittyneintä Suomessa
monikerroksiset talot
materiaaleina kivi ja tiilet
Keskiajan loppupuolella asukkaita 2000-3000
Euroopan tasolla keskikokeinen kaupunki
Turun linnan ja tuomionkirkon rakentaminen 1200-luvun lopulla
Kaupunkien yhteyteen muodostui katolisia luostareita
Koulutusta ainoastaan luostareiden yhteydessä
Ylin opinahjo - Turun katedraalikoulu
Ruotsin kruunun toimesta (Aada)
Halu valvoa ja säädellä valtakunnan itäosien talouselämää
Verotulojen keräämisen helpottaminen
Hallinnon keskittämiseksi
Kaikki keskiaikaiset kaupungit perustettiin rannikolle
(Aada)
Hyvät kauppayhteydet
Silti vain Turulla oikeus käydä ulkomaankauppaa
Alueet jo valmiiksi kehittyneempiä
Keskitetty kaupankäynti
Kaupankäynti sallittua vain kaupungeissa
Verojen keräys helpompaa
Silti ns. talonpoikaispurjehduksia esim. Tukholmaan ja Tallinnaan
Ei välttämättä veroja valtiolle
Seurauksena syntyi uusi sääty (Aada)
Kauppiaat ja käsityöläiset
Keskiaikaisia kaupunkeja (Aino)
Turku (1229)
Merkittävin asutuksen ja kaupankäynnin keskus
Ulvila (1365)
Saksalaiskauppiaiden kiinteä asuinpaikka
Porvoo (1346)
Keskiajalla Uudenmaan ainoa kaupunki (esim. Helsinki osa Porvoota)
Viipuri (1293)
Karjalan hallintokaupunki
Merkittävä ulkomaankaupan keskus
Linnalääniä hallittiin kuin itsenäistä valtakuntaa (kaukana Tukholmasta)
Rauma (1442)
Kaupunkiasutus syntyi hyvän satamapaikan vuoksi
Naantali (1443)
Rakennettiin birgittalaisluostarin alaisuuteen
Luostareiden käsityötaidot levisivät kaupunkiin
Kukoistava tekstiilituotanto
Hallinto
Kaupunginraati
Johti kaupunkia
koostui
pormestareista
yleensä useampi
raatimiehistä
kaikilla porvareilla mahdollisuus osallistua raatien kokouksiin
edusti porvaristoa
porvaristo (joka omisti kiitteistöjä)
Hoiti kaupungin asioita vrt(kaupungin hallitus nykyään)
keräsi porvareiden verot
käytti tuomiovaltaa
valmisteli puolustuksen
Raadilla rooli kaupankännissä
sääteli kauppa
sääteli hintaa veroilla
yhdessä vaiheessa vain kaupungilla(turku) lupa ulkomaan kauppaan
Kirkon sekä Hiippakuntien vaikutusvalta alkaa kasvamaan
Yleistä
(Veeti) Suomalainen vienti:
Turkikset, enimmäkseen oravannahkoja
Voi ja vuoti
kala ja suolalohi
VIlja
(Veeti) Tuontitavara:
Suola, jotta voitiin estää elintarvikkeiden pilaantuminen
Kankaat
Viiniä
Mausteita
Silliä
Viljaa (katovuosina)
Humala
Ulkomaankauppa
Lännen kanssa
Idän kanssa ulkomaankauppa vähäistä
Kaupankäynti markkinoilla (Veeti)
Harvemmin liiketiloja, paitsi sepillä
Kierteleviä kauppioita
Kaupungeissa harjoitettiin käsityötä
Vaadittiin erioikeus kuninkaalta
Hansaliitto
Hampurin ja Lyypekin kaupunkien kauppiaiden perustama
Kauppakaupunkien taloudellinen ja puolustuksellinen liitto
Hallitsi Itämeren kauppaa
Kytki Suomea Euroopan kauppaan
Vaikutuksia Suomeen
Kaupunkien hallinnossa otettiin mallia Saksasta
Hansa kauppiaat osallistuivat hallintoon
Ruotsin kuningas asetti lakeja raatien kokoonpanoon liittyen
Puolet raadista sekä pormestari kotimaista alkuperää ja kirjuri syntyperäinen ruotsalainen
Suuri osa kaupunkien porvareista Saksalaisia
Suuri vaikutusvalta kaupungeissa
Omistivat useita kiltoja
Esim. Turussa kuusi
Atte
Lähteet
https://www.hanse.org/en/
Forum V Ruotsin itämaasta Suomeksi, Liuskari Markku, Palo Hannele, Vihervä Vesa, LOPS 2016 - kirja
http://ouluses.fi/uutiset/keskiaikainen-kaupanteko/
Abi historia - kirja, Antti Kohi, Hannele Palo, Kimmo Päivänrinta, Vesa Vihervä, 2018
http://www.hansamarkkinat.fi/image/book2.pdf