Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Talonpojan elämää keskiajalla - Coggle Diagram
Talonpojan elämää keskiajalla
Kyläyhteisö
sarkajako
kruunu sai tarkasti tietoonsa verotettavien peltojen pinta-alan
pellot ja niityt jaettu pitkiin kapeisiin kaistaleisiin
pelto-omistukset koostuivat monista yksittäisistä viljelyspalstoista
mitä enemmän veroa maksettiin sitä leveämmät sarat
peltosarat talonpoikien yksityistä omaisuutta
talonpojat tekivät työt yhdessä ja yhtäaikaa = vainiopakko
ryhmäkylä
talot sijaitsivat lähekkäin
hirsisiä savupirttejä
ihmiset nukkuivat penkeillä yön
valoa polttamalla päreitä tai tulen loimutuksesta
piharakennukset sijoitettiin kehään talon ympärille
navetta lehmille
ruokittiin huonosti johtuen heinän vähyydestä
talli hevosille
paras kohtelu ja parhaat heinät
siat vaelsivat vapaina
etsivät itse ruoan
vuohilla oma aitaus
lampaat takamailla laitumilla
koirat metsästystä ja vahdinpitoa varten
kissat pyydystivät hiiriä
Veikka ja Stiina
Talot keskellä peltoja
yhteinen peltoala jaettiin kahteen aitaukseen
saattoi tulla pitkäkestoisia riitoja joita käsiteltiin käräjillä
kaikkein piti viljellä samaa viljaa
Maanviljely
keskiajan alussa ja sydänkeskiajalla yhä kaskiviljelyä
samaa aluetta voitiin hyödyntää vain muutama vuosi
alueen käytön jälkeen oli etsittävä uusi alue
metsä oli kaadettava ja sen piti antaa kuivua seuraavaan kesään, ennen kuin alue voitiin polttaa viljelysmaaksi
siemenet tuhkaiseen maahan
alueita ei raivattu, vaan kivet voitiin jättää pelloille
kaskiviljelijät liikkuvaista kansaa
alkuun kaskettiin suurta havumetsää
huomattiin kuitenkin, että nuori lehtimetsä otollisempaa kaskimaata
huuhta/huhta = havumetsän kaski
keskiajan lopulla Lounais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä kaksivuoroviljelyä
kahta peltoaluetta viljeltiin vuorotellen
peltoalue jaettiin kahteen aitaukseen
Ihmismäärän kasvaessa peltoalueita yhdisteltiin
vainiopako vallitsi talonpoikien töitä pelloilla
Sarkajaot yleistyi
peltotilkut erillisiä
Peltoviljely sai kansan pysymään paikoillaan
yksivuoroviljelyä
viljeltiin etenkin ohraa ja ruista
muita lisäravintoja olivat kaura, pavut, herneet, lanttu ja nauris
lisäksi kasvatettiin kauraa, pellavaa ja hamppua
Luonnosta kerättiin mm. heinää, nokkosta ja erillaisia marjoja
Aava Salomäki ja Laura Rajala
keskiajalla peltojen muokkaus helpottui uusien työvälineiden ansiosta
uusia auratyyppejä
ei kuitenkaan kehittynyt nopeasti, kun ei uskallettu kokeilla uusia asioita
epäonnistunut kokeilu --> huono sato
maatilaa kutsuttiin isänmaaksi
maa siirtyi isältä perheen esikoispojalle
muut pojat joko työmiehiksi kotitilalle tai perustamaan oma tila muualle
myös viljelytekniikka periytyi isältä pojalle
Kaupankäynti maaseudulla
Siiri Korpela ja Sanja Uimonen
1442 Kuningas Kristofferin maanlaki syrjäytti aikaisemman maanlain
Lain sisältö ei muuttunut paljon
Yksityiskohtaisemmat määräykset ja ankarammat rangaistukset
Kiellettyjä kauppoja
Kotikauppa; kauppatavaroiden myymistä kodista
Kulkukauppa; kylästä toiseen kiertely
Ostokauppa; kauppialta kielletty talonpoikien tuotteiden ostaminen maaseudulla
Talonpoikien tuli matkustaa kaupunkiin itse myymään tuotteensa
1300-luvulla säädettiin, että kaiken kaupankäynnin tuli tapahtua kaupungeissa
Uudenmaan ja Pohjanmaan asukkaat saivat käydä kauppaa vain Tukholman kanssa
Silti suomalaiset talonpojat purjehtivat säännöllisesti esim. Tallinnaan
suomalaisille tärkeä vaihtokaupan tavara oli mm turkis
Maunu Eerikinpojan maanlaki 1350-luvulla
Ensimmäinen maakauppaa koskenut tunnettu laki
Kaupunkilain VIII luku
Rangaistus luvattomasta kaupasta maaseudulla
Tavaroita ei saanut ostaa jälleenmyyntiä varten
Omaan käyttöön ostaminen sallittua
helpotti verotusta
muiden säätyjen kuin aatelisten (joilla oli omia kauppalaivoja) oli määrä hoitaa kaupankäynti kaupungeissa olevilla markkinoilla ja messuilla
Hansa (kauppaliitto Itämerellä)
Itämeren kaupparakenne ennen liittoa
rannikkomaat harjoittivat vaihtokauppaa keskenään 1100-1200 -luvuilla
Gotlanti (Visbyn kaupunki) merkittävä sijaintinsa vuoksi
Novgorodilla yhteyksiä kauas länteen
Liitto ja sen seuraukset
Lyypekin ja Hampurin kauppiaat perustivat hansanliiton 1200-luvulla
laajeni koko Itämeren alueelle
Suomen alue kytkeytyi Euroopan kaupalliseen verkostoon
tärkein hansakaupunki suomalaisille oli Tallinna
Tärkeimmät päätökset Hansapäivillä
saksalaisten kauppakaupunkien taloudellinen ja puolustuksellinen liitto
1200-luku ->> 1500 -luvun alkupuoli
hansanliiton tärkeimmät kauppareitit ->
isompi kuva:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto#/media/Tiedosto:Haupthandelsroute_Hanse.png
Kustaa Vaasan tavoitteena kaupan keskittäminen kansalliselle pohjalle
Kaupankäynnin keskittäminen kaupunkeihin
Kilpailua ulkomaalaisten kanssa
Maakaupan koettiin estävän kaupunkien menestymistä
Kukisti hansakauppiaita
Kannusti kauppiaita ulkomaankauppaan
Kaakkois-Suomessa luvatonta maakauppaa
Kulkukauppiaille myytiin viljaa, turkiksia ja hevosia
Maakauppa = kaikki kaupungin ulkopuolella tapahtuva tavaranvälitys
Verorasitus
Auli ja Sara-Sofia
Pääasiassa veroja keräsi Ruotsin kruunu, mutta myös alueen paikallishallinto, kirkko ja oikeudenkäyttö
Verotus omistaman maan pinta-alan mukaan
eipä ollu progressiivinen verotus
Länsi-Suomessa verotus perustu sarkajakoihin. Itä-Suomem kaskiviljelyksen takia vero maksettiin kiinteää maaveroa, esim. viljana
Vero oli aina maksettava kruunulle, jonka vuoksi hyvästä satovuodesta jäi talonpojille enemmän , ja huonosta vähemmän. Huonona vuotena veroa ei saatettu maksaa
Linnan läheisyydessä, verot saattoi suorittaa päivätöinä. Yleistyi 1300-1400 luvuilla
Käytäntö yleistyi, kun linnoja alettiin rakentamaan Suomeen
Päivien määrä vaihteli 3-6 työpäivään vuodessa
Rakennustyövoimana käytettiin paikallisia talonpoikia
Muita maksutapoja oli mm. turkis, nahka tai kala
Kirkko keräsi myös veronsa luontaistuotteilla, joka oli talonpojille kuormittava rasite
Luontaistuotteina kerätyt verot tuli kyydittää kaupunkiin, lännessä Turkuun, idässä Viipuriin
Talonpojat joutuivat itse tekemään matkan kaupunkiin
--> vei aikaa muista töistä ja matkanteko vaivalloista hevosella
Aatelistolle osoitetuilta läänityksiltä verot menivät pääasiallisesti kruunulle
Myöhemmin verot maanomistajalle
1600-luvulla veronkanto-oikeus jälleen kruunulle
Lähteet
Maanviljely
https://syotavakaupunki.fi/maanviljelyn-historian-vaiheita-suomessa/
https://raahenmuseo.fi/tietolaari/keskiaika-ja-uuden-ajan-alku/maanviljely-ja-karjanhoito
https://www.rskl.se/julkaisut/Kaskiviljely.pdf
https://journal.fi
› afs › article › download
SUOMEN MAATALOUSHISTORIAN PÄÄLINJAT - Journal.fi
Kaupankäynti maaseudulla
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakauppa
https://chydenius.kootutteokset.fi/kommentar-till-lanthandel/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto#/media/Tiedosto:Haupthandelsroute_Hanse.png
Verorasitus
https://www.vero.fi/globalassets/tietoa-verohallinnosta/esitys--ja-opetusmateriaalit/381v09_verotuksen_historiaa.pdf
Yleiset
Palo Hannele, Liuskari Markku ja Vihervä Vesa - Forum V historia, Otava 2018
Muut
http://www.keskiaika.fi/tietoiskut/nainen-keskiajalla/
Kyläyhteisö
https://fi.wikipedia.org/wiki/Entisajan_suomalainen_talonpoikaiskylä
http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&kategoria_id=288&kortti=3483
Muuta tietoa
naisen asema
perheissä tyttäret saivat 1/2 perintöä siitä mitä pojat
pääasiassa kankaita ja eläimiä
naisen avioituessa mies oli hänen holhoojansa
lesket ainoita, joilla ei holhoojaa
asema riippui paljon yhteiskuntaluokasta