Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keskiajan säädyt Suomessa - Coggle Diagram
Keskiajan säädyt Suomessa
Aatelisto
Vapautettu veroista, koska palvelivat sodissa.
Palvelukseen kykenemättömät aateliset alenivat tavallisiksi talonpojiksi
Asuivat kartanoissa
Kartanot olivat usein pieniä ja niiden maatalous oli vaatimatonta, jonka takia suurin osa kartanoista köyhtyi nopeasti ajan myötä
Köyhempien aatelisten kartanot ja talot muistuttivat jopa talonpoikien taloja
Keskiajan lopussa Suomesta löytyi noin 250 kartanoa
Jotta aatelinen pystyi palvelemaan sodissa, hänen täytyi itse ylläptää sotaratsuaan, haarniskaa ja aseitaan
Varusteiden ylläpito oli hyvin kallista
Sotakelpoisuus tarkistettiin kerran vuodessa
Suurin osa aatelistosta oli peräisin Saksasta tai Ruotsista
Vain vähän suomalaisperäisiä aatelisia
Mahtavimmat aateliset olivat usein peräisin Ruotsista ja heidän joukkoonsa kuului myös linnanherroina toimineita ritareita
Aatelisto pystyttiin jakamaan ylhäis- ja alhaisaatelistoon varallisuuden ja vaikutusvallan perusteella
Aatelisen asema oli aluksi henkilökohtainen, mutta 1500-luvulla aatelisen asema katsottiin periytyväksi
Talonpojasta pystyi tulla aatelinen mikäli hän ensin suorittaisi ratsupalveluksen
Aateliston tehtävänä sodankäynti
Papisto
Vapautettu veroista, koska piti ihmisten ja Jumalan välisestä suhteesta huolta.
Avoin sääty
Kaikista säädyistä toiseksi arvostetuin heti aateliston jälkeen.
Papit elivät seibaatissa keskiajalla, mutta saivat silti lapsia salaa.
Pappien lapsista tuli uusia pappeja.
Asuivat maaseudulla sekä kaupungissa.
Maaseudulla asuvat osasivat puhua suomea.
Opettivat luterilaista kristinuskon oppia.
Sunnuntaista tuli kirkkopäivä ja kaikkien oli osallistuttava jumalanpalvelukseen.
Täytyi osallistua katekismuskuulusteluihin.
Piti tuntea katekismusta ja osata lukea edes vähän, jotta pääsi rippikouluun ja naimisiin.
Avioliiton ehdoksi asetettiin rippikoulun käynti.
Tämän vuoksi Suomessa opittiin jo niin pian lukemaan.
Pidettiin kinkereitä lukutaidon edistämiseksi.
Julkisen häpeän pelossa opeteltiin lukemaan.
PItää yllä suhdetta kruunun ja Jumalan välillä
Vaikutusvalta myös valtakunnna politiikassa. Vrt. Turun piispan asema valtaneuvostossa
Porvaristo
Kaupungissa asuvia ammatin harjoittajia
Käsityöläiset
Saman ammatin harjoittajat asuivat usein läheikkäin
Ammatin opieskelu kesti kauan
Oppipoika, kisälli ja mestari
Kauppiaat
1300-luvulla enemmistö saksalaisia
Hansa-kauppiaiden merkitys
Turussa jopa 80% 1300-luvulla
Myöhemmin suomalaiset ja ruotsalaiset yleistyivät
Kestit eli vierailevat kauppiaat
laivurit
Valtaporvarit
Ulkomaan kauppa
Tärkeät kauppayhteydet
Viipuri
Tallinna
Tapulikaupungit: kapunkikien privilegio käydä ulkomaankauppaa
Kaupunkien merkitys oli kontrolloida ja veroottaa kauppaa
Rannikkojen ja vesireittien merkitys
Ulkomaille: turkikset, vuodat, voi, kala,
Ulkomailta; suola, kankaat, silli, mausteet, viini
Rikkaita
Vaikutusvaltaisia
Pitivät kaupunkien tärkeitä virkoja
Tärkeimmät kaupungit
Turku
Ulvila
Porvoo
Rauma
Naantali
Kaupnkien pieni koko
Talonpojat
Valtaosa väestöstä
Talonpojilla oli Suomessa paremmat olot kuin muilla Euroopan talonpojilla
Aatelistoa oli niin vähän ettei se kyennyt uhkaamaan talonpoikien vapautta
Suomessa ei ollut maaorjuutta
Talonpojat omisti itse maansa toisin kuin läntisessä Euroopassa
Suomen puolella 95% talonpojista omisti oman maansa toisin kuin Ruotsin puolella vain 50%
Maatilat ja maanviljely
Vanha tapaoikeus ei sallinut maatilojen jakoa. Johtui mm. siitä, että maatilat haluttiin pitää elinvoimaisina.
Maatilat siirtyivät perheen vanhimmalle pojalle.
Nuoremmat veljet jäivät joko kotitilalle töihin tai ottivat oman osansa perinnöstä ja lähtivät perustamaan uudistilaa muualle.
Tyttäret perivät puolet vähemmän
Maanviljely oli yksivuoroviljelyä tai kaskiviljelyä.
Pääasiassa viljeltiin ohraa sekä ruista ja lisäravintona toimivat kaura, pavut, herneet ja nauris. Myös pellavaa ja hamppua kasvatettiin.
Itä-Suomessa kaskiviljely ja Länsi-Suomessa peltoviljely
Talonpojat maksoivat veron omistamastaan maastaan
Itä-Suomessa kiinteä maavero ja Länsi-Suomessa satoon perustuva verotus
Osa veroista voitiin määrätä päivätöinä eli taksvärkkinä
linnanrakennusta, tienrakennusta, kunnostustyötä
3-6 päivää vuodessa eli taksvärkki
Yleistä
Säädystä toiseen siirtyminen oli erittäin harvinaista mutta ei mahdotonta
Rikas talonpoika pystyi varustamaan ratsun sotaan ja ylentyä aatelistoon
Myös aatelinen joka ei pystynyt ratsupalvelukseen, menetti talojensa verovapauden, asemansa säädyssä ja palasi tavalliseksi talonpojaksi
Papistoon saattoi päästä opintojen kautta
Yhteiskunta oli keskiajalla SÄÄTY-YHTEISKUNTA
Säätyy syntyminen määritteli ihmisen elämän hyvin pitkälle
Säätyasema ei ollut keskiajalla perinnöllinen
Lähteet
Forum V
https://www.ritarihuone.fi/fi/ritarihuoneesta/suomen_aateli/
https://kemijarvenmuseo.com/saaty-yhteiskunta-suomessa/
https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/kontiopuiston-ko
Ranta, R.: Turun kaupungin historia 1600–1721, 1975.
Säädyttömät
Köyhälistöä
Säätyjen ulkopuolella