Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy image - Coggle Diagram
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Turussa perustettiin Suomen Työväenpuolue, joka oli Suomen ensimmäinen valtakunnallinen poliittinen puolue vuonna 1899
Työväki alkoi muodostaa puolueen jäsenistön enemmistön, ja sivistyneistö ja työnantajat jäivät vähitellen sivuun
Samalla työväenliike alkoi vaatia yhä tiukemmin työväestön aseman kohentamista ja kansainvälisen sosialismin periaatteet näkyivät puolueen tavoite ohjelmassa
Sosialidemokraattinen puolue Suomessa eli SDP esitti laajan uudistusohjelman, jolla vedottiin moniin kansalaispiireihin
Forssan ohjelmassa vaadittiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, valtion ja kirkon erottamista toisistaan ja yleistä koulupakkoa
SDP vaati myös juopottelun lopettavaa kieltolakia
Työväenjärjestöt perustetaan
Koska metsillä ei ollut suurta taloudellista merkitystä, talonpojat antoivat metsäpalstojaan vuokralle asutettavaksi
Tällaista toiselta vuokraamaansa maapalasta viljelevää henkilöä kutsuttiin torppariksi
Torpparin asema vaihteli sen mukaan, millaisen vuokrasopimuksen eli kontrahdin hän oli isännän kanssa tehnyt
Koko tilan vuokrannutta viljelijää kutsuttiin lampuodiksi
Lisäksi maaseudulla tarvittiin aputyövoimaksi palkollisia, kuten renkejä ja piikoja
Kaikissa heikoimmassa asemassa maaseudun väestöryhmistä olivat loiset eli itselliset, jotka olivat niin köyhiä, ettei heillä ollut lainkaan ominaisuutta
Termi kansalaisuus vakiintuu suomen kielessä
Epäkohdat saivat kansalaiset perustamaan yhdistyksiä ja kansanliikkeitä, joiden tavoitteena oli vaikuttaa lainsäädäntöön
Koulutustason paraneminen, teollistuminen ja parannukset yhdistymisvapaudessa saivat sadat tuhannet suomalaiset liittymään erilaisiin kansalaisjärjestöihin
Kansalaisyhteiskunnan synty edellytti luku- ja kirjoitustaidon yleistymistä, tiedonvälityksen tehostumista, sanomalehdistön levikin kasvua ja mahdollisuutta käydä julkista keskustelua yhteiskunnallisista asioista
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
Uudistuksia:
Keisari oli Porvoossa solminut suomalaisten alamaistensa kanssa perustuslaillisen sopimuksen
Suomalaisten käsityksen mukaan keisarin kanssa sovittiin, että maata hallittaisiin erillisenä itsehallinnollisena eli autonomisena keisarikunnan osana
Suomessa maan autonomisen erityisaseman puolustajat vetosivat keisarin kanssa 1809 tehtyyn sopimukseen, jonka keisari oli vahvistanut valallaan
Naisasialiike perustetaan
Suomalaisen naisasialiikkeen esikuvana oli englantilainen suffragettiliike
Naisasialiikkeen toiminta keskittyi Suomessa erityisesti koulutus- ja äänooikeuskysymykseen
Ensimmäinen naispuolinen ylioppilas ilmoittautui Helsingin yliopiston opiskelijaksi vuonna 1971, ja vuonna 1910 ylioppilaista jo 20 prosenttia oli tyttöjä
Äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat eduskuntauudistuksessa vuonna 1906
"Tulevat vuosisadat vasta näyttävät, mikä merkitys naisvoiman vapauttamisella tulee olemaan ihmiskunnan historiassa", kirjoitti kirjailija Minna Canth, joka kirjoissaan käsitteli tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä; naisasiaa, työväen asemaa ja raittiusaatetta
Vapaapalokunnat perustetaan
Suomen ensimmäinen palokunta oli vuonna 1838 perustettu Turun vpk
Jäi pitkäksi aikaa ainoaksi palokunnaksi Suomessa
Helsingissä yritettiin neljä vuotta myöhemmin perustaa vpk, mutta se ei enää onnistunut
Turussa vpk:n perustamisen mahdollisti kuitenkin Venäjän keisari Nikolai I politiikassa suomalaisten kannaltajuuri tuolloin valinnut suotuisa tilanne
Seuraava vapaapalokunta perustettiin vasta 25 vuotta myöhemmin Porin vpk:n aloittaessa vuonna 1863
Vuonna 1861 Helsinkiin perustettiin vakinainen palokunta
1800-luvun jälkipuoliskolla alkoi syntyä vapaapalokuntia pienempiin kaupunkeihin ja teollisuusyhteisöihin
Suurimpiin kaupunkeihin perustettiin vakinaisia palokuntia
1900-luvun alussa perustettiin kyläpalokuntia ja sammutusryhmiä
Raittiusliike perustetaan
Ensimmäinen varsinainen kansanliike Suomessa oli raittiusliike, joka keräsi kannattajia varsin monenlaisista piireistä
Monet raittiusliikkeen kannattajista olivat yhteiskunnan hyväosaisia, jotka pitivät alkoholia pääsyyllisenä työväen ongelmiin
Eduskunta hyväksyi kieltolain vuonna 1909, mutta keisarin kieltäydyttyä vahvistamasta lakia se tuli voimaan vasta vuonna 1919
Alkoholin haittavaikutuksia oli pyritty vähentämään jo vuoden 1866 asetuksella, jolla viinan kotipoltto kiellettiin
Raittiusliike levitti valistusta koululaisten keskuuteen ja järjesti erilaisia kampanjoita raittiuden edistämiseksi
