Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Bilsa 2 - Coggle Diagram

- - - - Tieteenala, joka tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita
    - - elottomiin eli abioottisiin tekijöihin, esim. lämpötila, valo, vesi, ravinteet, happamuus
      - lollisiin eli bioottisiin tekijöihin, esim. lajikumppanit ja muiden lajien yksilöt
    - - Yksilö
      - Populaatio
      - Eliöyhteisö
      - Ekosysteemi
      - Biomi
      - Biosfääri
  - - - Fotosynteesi
        
        hiilidioksidia sitoutuu yhteyttäviin kasveihin ja happea vapautuu
      - Soluhengitys
        
        happea poistuu ilmakehästä ja hiilidioksidia vapautuu
      - Myös hajottajat osallistuvat hiilen ja hapen kiertoon
    - - Typen merkitys
        
        kasviravinne, proteiinien, ATP:n, DNA:n ja RNA:n ainesosa
        
        Typpeä sitoutuu kasvien käytettäväksi abioottisesti ja bioottisesti
        
        Ilmakehän kaasumainen typpi (N₂) on kasveille käyttökelvotonta;
        
        se muuttuu kasveille käyttökelpoiseksi nitraatiksi (NO₃-) salamoinnin sekä syanobakteerien ja juurinystyräbakteerien avulla
        
        Nitriitti- ja nitraattibakteerit muuttavat orgaanisia typpiyhdisteitä (mm. aminohapot, urea) nitriiteiksi (NO₂-) ja nitraateiksi.
        
        Eläimet saavat typpeä ravinnosta.
        
        Kasvit pystyvät hyödyntämään nitraatin lisäksi myös ammoniumtyppeä (NH₄+)
        
        Anaerobisissa olosuhteissa denitrifikaatiobakteerit muuttavat nitraattia kaasumuotoon.
    - - tehokkuus vaihtelee eri lajien ja ekosysteemien välillä. (Nettotuotanto, jatkotuotanto)
    - - Osa energiasta muuttuu lämmöksi ja karkaa avaruuteen. (Energian ohivirtaus)
    - - Ekosysteemin elolliseen luontoon kuuluvat:
        
        Tuottajat eli autotrofit
        
        Kuluttajat eli heterotrofit
        
        Ensimmäisen asteen kuluttajia eli kasvinsyöjät
        
        Toisen asteen kuluttajat eli lihansyöjät
        
        Kolmannen asteen kuluttajat eli huippupedot
        
        Kuollutta orgaanista ainetta käyttävät hajottajat
        
        Sienet
        
        Bakteerit
        
        Sukkulamadot
        
        Maasiirat
        
        Detritus
        
        Kuollut orgaaninen aines
        
        Hajottajat hajottavat ja vapauttavat ainetta
        
        Ilmaan
        
        1 more item...
        
        Maahan
        
        1 more item...
        
        Veteen
        
        1 more item...
        
        Kuolleesta orgaanisesta aineksesta alkaa ravintoketjuja:
        
        1 more item...
        
        Aine keirtää ekosysteemissä ja energia virtaa ekosysteemin läpi
  - - - Vesiekosysteemit eroavat toisistaan mm. ravinteiden määrän, happipitoisuuden, pH:n sekä veden värin ja läpinäkyvyyden suhteen
        
        🡺 eroja myös eliölajistossa
      - Järvien päätyypit:
        
        Karut, kirkasvetiset oligotrofiset järvet
        
        Suuria, hiekkapohjaisia, niukkalajisia
        
        Rehevät, sameavetiset eutrofiset järvet
        
        Pieniä ja matalia, mutapohjaisia, runsaslajisia
        
        Humuspitoiset, ruskeavetiset dystrofiset järvet
        
        Suoympäristössä, mutapohjaisia, niukkalajisia
    - - Pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga
      - Maaperä yleensä vähäravinteinen ja pH-arvoltaan hapan
      - Kasvupaikkatekijät (maaperä, vesi, valo, lämpö, ravinteet) vaikuttavat kasvillisuuteen
      - Metsäkasvillisuuden kerrokset: puu-, pensas-, kenttä- ja pohjakerros
      - Metsätyypit erotetaan kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuden perusteella:
        
        kuiva kangasmetsä
        
        tuore kangasmetsä
        
        lehto
    - - Märkä, vähähappinen maaperä 🡺 hajotustoiminta hidasta 🡺 muodostuu turvetta
      - Turvekerroksen kasvunopeus n. 0,5 mm/v
      - Monille kasveille epäedullinen ympäristö:
        
        märkyys, maaperän jäätyminen (juuret rikkoutuvat), turpeen hidas sulaminen keväällä, hapen puute
      - Suotyypit kasvillisuuden mukaan:
        
        letto
        
        neva
        
        räme
        
        korpi
        
        luhta
      - Suotyypit pinnanmuotojen mukaan:
        
        keidas- eli kohosuo
        
        aapasuo
        
        palsasuo
  - - - Eroavat luonnon ekosysteemeistä monella tavalla sekä abioottisten että bioottisten tekijöiden suhteen.
      - Kaupungissa:
        
        sataa enemmän, pohjavesi alempana
        
        lunta vähemmän
        
        paljasta maaperää vähemmän
        
        lämpötila korkeampi
        
        enemmän liikennettä, päästöjä, ympäristömyrkkyjä, melua
        
        maanpinnan jatkuvaa kulumista, maansiirtoja
        
        keinotekoinen valaistus
        
        kasvillisuutta vähemmän ja se on pirstoutunutta
        
        hajottajia vähemmän
        
        ihmisten läheisyyteen tottuneita eläinlajeja
        
        tyypillistä jatkuva muutos
    - - Seuraanto, lajiston vähittäinen muuttuminen tietyllä paikalla
    - - 1.Alkupiste
        
        Esim. metsäpalon jälkeinen tila, ei kasvillisuutta
      - 2.Heinikkovaihe
        
        Päivällä paahteinen, yöllä kylmä
        
        Pioneerilajit: maitohorsma, erilaiset heinät
        
        Myyrät
      - Pensasvaihe
        
        Puuntaimet ja pensaat: koivu, paju
        
        Jänikset, hirvet
      - 4.Sekametsävaihe
        
        Eliölajistoltaan rikkain vaihe
        
        Lehtipuita, mäntyä kuivilla, kuusia tuoreilla mailla
      - Primaarisukkessio tapahtuu paikalla, jossa ei ole aiemmin ollut kasvillisuutta, esim. maankohoamisrannat
      - Sekundaarisukkessio on hallitsevien kasvilajien hidas muutossarja esim. metsäpalon jälkeen
      - Havumetsävaihe
        
        Kuusimetsät varjoisia, mäntymetsät valoisia
        
        Varpuja, sammalia
      - Aarniometsä eli kliimaksivaihe
        
        Metsän vakain vaihe
    - - Maapallon nuorin meri
      - Murtovettä
        
        jokia pitkin makeaa vettä, Tanskan salmien kautta suolaista vettä. Suolaisen veden pohjavirtaukset eli suolapulssit
      - Vesi kerrostunutta 🡺 estää veden pystysuuntaista sekoittumista
        
        suolaisuuden harppauskerros eli halokliini
        
        lämpötilan harppauskerros eli termokliini
      - Matala ja pieni meri 🡺 vähän vettä
      - Suuri valuma-alue
      - Talvinen kylmyys
      - Veden vaihtuvuus hidasta
      - Niukasti lajeja verrattuna valtameriin
      - Monet valtamerten lajit pienikokoisia
      - Vähäsuolaisuus vaikeuttaa myös esim. turskan lisääntymistä
        
        Ei vuorovettä
        
        Rakkolevä tärkeä avainlaji
        
        Jäänne- eli reliktilajeja, esim. kilkki
        
        Ravintoverkot yksinkertaisia
        
        Rannoilla levävyöhykkeet
  - - - Suljetussa populaatiossa yksilöt eivät siirry populaatiosta toiseen
      - Avoimessa populaatiossa tapahtuu migraatiota populaatioiden välillä
      - Metapopulaatio koostuu useista sirpalemaisista paikallisista populaatioista
        
        🡺 mitä pirstoutuneempi ympäristö on ja mitä pienempiä ja eristyneempiä paikallispopulaatiot ovat, sitä suurempi on metapopulaation riski hävitä alueelta
    - - Yksilöiden sijoittuminen pinta-ala- tai tilavuusyksikköä kohti
      - Yksilöt voivat sijoittua toisiinsa nähden tasaisesti, ryhmittäin tai satunnaisesti
      - Tiheys voidaan määrittää
        
        a) absoluuttisesti eli joka yksilö lasketaan
        
        b) arvioimalla otoksen avulla koko yksilömäärä:
        
        Lincolnin indeksi eli pyynti – uudelleenpyynti –menetelmä
      - Populaation tiheyttä suurentavat syntyvyys ja tulomuutto eli immigraatio ja pienentävät kuolevuus ja lähtömuutto eli emigraatio
    - - Populaation ikärakenne vaikuttaa siihen, onko populaatio kasvava, vakaa tai vähenevä 🡺 ikäpyramidit
    - - Populaation koiraiden määrä suhteessa naaraiden määrään
      - Yleensä 1:1
      - Poikkeuksia esim. metsäsopuli ja partenogneettisesti lisääntyvät kirvat
    - - Populaatio pyrkii kasvamaan mahdollisimman suureksi
      - Ympäristön kantokyky rajoittaa kasvua
      - Kasvu voi olla ekspotentiaalista vain rajattomassa ympäristössä tai lyhyellä aikavälillä (J-käyrä)
      - Yleensä populaation kasvu noudattaa logistista kasvua (S-käyrä)
      - Populaation kasvua rajoittavat:
        
        a) tiheydessä riippuvat tekijät (biologisia tekijöitä) esim. ravinto, saalistajat, kilpailu)
        
        b) tiheydestä riippumattomat tekijät (abioottisia tekijöitä) esim. lumipeite, pakkanen
      - Eloonjäämiskuvaaja esittää populaation yksilöiden elossa säilymisen todennäköisyyttä ikäryhmittäin
        
        kupera kuvaaja: kuolevuus suurinta vanhoilla yksilöillä
        
        kovera kuvaaja: kuolevuus suurinta nuorilla yksilöillä
        
        suora kuvaaja: kuolevuus yhtä suurta kaikissa ikäluokissa
  - - - Lajit eivät vaikuta toisiinsa
      - Esim. karhu ja peippo
    - - Laaja näkemys: kaikki ne suhteet, joista kammallekaan ei ole haittaa
      - Suppea näkemys: suhde, josta kumpikin osapuoli hyötyy
      - Esim. jäkälän sieni- ja levä-/sinibakteeriosakas
    - - Toispuolinen hyötysuhde, jossa toinen osapuoli hyötyy toisesta mutta toiselle suhteesta ei ole hyötyä eikä haittaa
      - Esim. puu ja rungolla kasvava jäkälä
    - - Kahden lajin välinen suhde, josta molemmat hyötyvät
      - Esim. sienijuuri: mänty ja männynherkkutatti
    - - Toinen osapuoli hyötyy, toiselle suhteesta on haittaa
      - Esim. myyräekinokokki ja ihminen
    - - Kilpailua esim. ravinnosta ja pesäpaikosta, kasveilla valosta, vedestä
      - Kahdella lajilla ei voi olla samaa ekologista lokeroa ekosysteemissä
      - Syrjäyttävät kilpailu: elinvoimaisemi laji syrjäyttää toisen
      - Osittain päälekkäinen,joustava ekologinen lokero: tiaisten talviset sekaparvet
    - - Laidunnus, peto-saalistus-suhde
      - Joskus loisiminenkin lasketaan saalistukseksi
      - Pedon ja saaliin kannanvaihtelut voivat seurata toisiaan, esim. ilves ja lumikenkäjänis
  - - - Valojakoisuus on kasveilla tyypillinen ominaisuus vaikuutus kukkimiseen: lyhyen päivän, pitkän päivän ja päiväneutraalit kasviy
      - Valo vaikuttaa myös esim. lisääntymiseen sekä kasvien ja eläinten vuorokausirytmiin
    - - Vaikuttaa eliöiden levinneisyyteen monin tavoin, keskeistä mininmi- ja maksimilämpötilat tai keskimääräinen lämpötila
      - Eläinten keinoja selviytyä talvesta: kylmänhorros, talviuni, talvihorros, aktiivinen elämä eristetävän lumikerroksen alla, kieppi, resvakerros, talvipesä, talviturkki, muutto etelään
      - Kasvien keinoja: talvehtimissilmut, talvihorros, solun sisällön väkevöityminen, ilmi-, matala-, puolipiilo- ja piilotalvehtiminen
    - - Eläinten keinoja selviytyä kuivuudesta: hakeutuminen varjoon, paksu nahka, nesteen saaminen ravinnosta, rasvakyttyrä, virtsaamisen vähentäminen
      - Kasvien keinoja: Pienet/ vahapeitteiset/ taakäänteiset/ neulasmaiset/ karvaiset lehdet, rungon nestevarasto
      - Etenkin vesiympäristössä myös suolapitoisuus, hapen määrä ja pH vaikuttavat eliöden selviytymiseen
      - Elöinten menestymismahdollisuuksiin vaikuttavat ilmasto- ja kasvillisuustekijät, leviämis- ja lisääntymistehokkuus sekä kilpailukyky
      - Kosmopoliitit, endeemiset eli kotoperäiset lajit ja reliktit
- - - - Suoraa: esim. liikakalastus ja sedemetsien hakkuut
      - Epäsuorat: esim. teollisuus ja liikenne
    - - Elinympäristöjen hävittäminen ja muuttaminen toisenlaiseksi sekä alueiden pirstoutuminen pienemmiksi saarekkeiksi
      - Metsät: metsänhoito, puulajisuhteiden muutokset, sekä vanhojen metsien, lahopuiden ja kuloalueiden väheneminen
  - - - Annoksen suuruus (annos tekee myrkyn --> mikä tahansa aine voi olla myrkky)
      - Kemikaalin hajoamisnopeus
      - Rasvan-/ vesiliukoisuus (rikastuminen ravintoketjussa)
      - Yksilön kehitysvaihe
      - Yksilöiden väliset erot sietokyvyssä
      - Myrkkyjen vaarallisuutta kuvataan LD50-arvon avulla: Myrkkyannos, joka tappaa 50% yksilöistä tietyssä ajassa, ilmaistaan ruumiinpainoon suhteutettuna
    - - Kertyvät usein rasvakudokseen ja rikastuvat ravintoketjussa
      - Dioksiinit: vapautuu etenkin polttoprosesseissa
      - PBC_yhdisteet: Käytty mm. muuntajissa eristeenä
      - DDT: hyönteismyrkky, lähes kaikkialla kieletty
      - Öljy: sisäisiä ja ulkoisia vaurioita eliöille
    - - Pieninä määrinä hyödyllistä
      - Elohopea: käytetty mm. sellutehtailla ja aiheuttaa keskushermostohäiriötä
      - Kadium: mm. jätteiden käsittely, tupakointi se kertyy sisäelimiin
      - Lyijy kertyy luustoon ja sisäelimiin
    - - Taustasäteily
        
        Maa- ja kallioperän radioaktiivsiten aineiden säteily
        
        Kehon säteily, kosminen taustasäteily
      - Radon
        
        Hajutonta, mautonta, näkymätöntä kaasua
        
        Nousee kallion halkiamista
        
        Aiheuttaa keuhkosyöpää
        
        Ongelma-alueilla huomiotava rakentamisessa
      - Auringon UV-säteily
        
        Aiheuttaa ihon palamista, ihosyöpää, sarveiskalvon tulehdusta
        
        Tarvitaan D-vitamiinin valmistukseen
      - Radioaktiivista cesiumia ja strontiumia ydinräjäytyksistä ja ydinvoimalaonnettomuuksissa