Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
GE1 -kertaus - Coggle Diagram
GE1 -kertaus
Luonnon ilmiöt
Myrskyt: tuhoisia tuulia
tuuli
syntyy lämpimän ilmamassa kohotessa ylöspäin, kun alueen ilmanpaine laskee ja muodostuu matalapaine. Korvaavaa ilmaa tulee alueelle korkeapaineen alueelta, mitä kutsutaan tuuleksi
trooppiset pyörremyrskyt
ovat merialueiden matalapaineita. Tuulen nopeuden ylittäessä 33 m/s => hirmumyrsky
Aasiassa taifuuni, Amerikassa hurrikaani, Intian valtamerellä ja Australiassa trooppinen sykloni
vähintään 26-asteinen vesi 50 m syvyyteen asti => voimakas matalapaine, jossa ilman nousuliikkeessä vapautuu lämpöenergiaa
coriolisilmiö
pyörremyrskyjä ei esiinny aivan päiväntasaajalla. koska coriolisilmiö alkaa vaikuttaa noin 5-12 leveysasteen etäisyydellä
tulva-aalto eli myrskyvuoksi
tornadot ja trombit
ovat ukkospilven alapinann ja maanpinnan välisiä pyörteisiä myrskytuulia, joita esiintyy eniten Australiassa, Japanissa, Euroopassa ja etenkin Yhdysvaltojen tornadokujalla
kylmä ja lämmin ilmamassa kohtaavat, mikä johtaa nousevien ilmavirtausten ja ukkosten syntymiseen
supersolu-ukkonen
syöksyvirtaus = ukkospilvestä maata kohti laskeutuva kylmän ilman virtaus
tulvat: nouseva vesi
sateet, lumien sulaminen, jääpadot
riskialueita: tulatasangot, jokilaaksot ja alavat suistot eli deltat
tulvatyypit: vesistötulvat (rankkasateet, sulmaisvedet ja jääpadot), merivesitulvat, hulevesitulvat eli kaupunkitulvat ja salamatulvat
El Nino -ilmiö
: kuiva- ja sadekausien vaihtelu vaikeuttaa veden imeytymistä
eroosion vuoksi maa-ainesta päätyy jokiin ja maalajit liettyvät
Suomessa tulvien haittaa lisää routa ja jäälautat
Laavaa ja räjähdyksiä
vulkanismi: tulivuorenpurkaukset, kuumat lähteet, vulkaaniset mutalammikot ja kaasupurkaukset, jotka ovat seurausta magman nousemisesta
kuumat pisteet: vaippakerroksen magmavirtaukset sulattavat kuorikerrosta
supertulivuori tai vulkaaninen saari
laavan tyyppi vaikuttaa tulivuorten purkauksiin ja muotoon
basalttinen laava: emäksistä, kuumaa ja juoksevaa, saa aikaan kilpitulivuoria. Tyypillistä erkanemisvyöhykkeillä ja kuumissa pisteissä
ryoliittinen laava: hapanta ja sitkasta, saa aikaan räjähtävästi purkautuvia kerrostulivuoria, paljon piihappoa
vulkaaninen tuhka, salamointi, vulkaaniset kaasut, pyroklastiset virrat, laharit eli vulkaaniset mutavyöryt ja kalderat
tefra = erikokoisia vulkaanisia partikkeleja sisältävä aines
supertulivuori: kuumuus ei sulata maan kuorta pinnalle saakka. Purkautuessa tuhka voi viilentää koko maapallon ilmastoa => ydintalvi eli vulkaaninen talvi
litosfäärilaattojen saumakohdissa: Tyynenmeren tulirengas, alityöntövyöhykkeet ja erkanemissaumat
Tukala helle ja pureva pakkanen
sää: ilmakehän hetkellinen tila ilmasto: säiden pitkän ajan keskiarvo
pakkasella
lämpötila laskee alle nollan ja vesi alkaa jäätyä. Tuuli lisää pakkasen purevuutta
jäätävä sade = alijäähtyneitä sadepisaroita, jotka maahan sataessaa jäätyvät ja muodostavat liukkaan jääkuoren
halla = kasvien aksvukaudella esiintyvä pakkanen, jolloin lämpötila maanpinnan lähellä laskee alle nollan
yöpakkanen = lämpötila laskee alle nollan maanpinnasta kahden metrin korkeuteen saakka
maan routaantuminen tarkoittaa maahuokosissa olevan veden jäätymistä
veden lämpölaajeneminen
kuumuus
on tyypillistä etenkin trooppisissa ja subtrooppisisa ilmastoissa
helle vallitsee Suomessa, kun päivän ylin lämpötila on vähintään 25 astetta
ukkosten todennäköisyys kasvaa: ilma kohoaa ylöspäin muodostaen kumpupilviä, jotka jäähtyvät ja syntyy jääkiteitä. Pilven yläosa varaputuu positiivisesti ja keskiosa negatiivisesti, ja jännitteen purkautuessa näkyy salama
El Nino ja la Nina
ovat ilmastohäiriöitä, jotka saavat alkunsa valtamerien syvänveden virtausmuutoksista
Perustilanne: Perun rannikolla on kuivaa ja lämpimät merivirrat aiheuttavat sateita Australiaan ja Indonesiaan
El Nino: sateet kulkeutuvat Perun rannikolle, kun merivirat kääntyvät vastakkaiseen suuntaan
La Nina: erityisen voimakas normaalitilanne
Maankuori liikkeessä
maanjäristykset litosfäärilaattojen saumakohdissa: erkanevat, lomittaiset ja törmäävät
S-aallot, L-aallot ja P-aallot
hyposentri eli järistyskeskus
magnitudiasteikko
ns. Tyynenmeren tulirengas
infrastruktuurin tuhoutuminen, vettyminen, maan siirtymät ja sortumat, tulipalot
litösfääri = kuori ja vaipan uloin kiinteä kerros
astenosfääri = jähmeä vaipan osa, jossa konvektiovirtauksia (kuuma kiviaines kohoaa kohti kuorta ja viileämpi vajoaa
tsunamit eli hyökyaallot
liikkelle saa nopeasti veteen vapautuva energia, joka saa vesimassa epätasapainoon
merenalaisilla laattojen alityöntyövyöhykkeillä
aallonpituus 10-100 metriä, aallonkorkeus 5-15 metriä
tuhoaa kasvillisuutta, taloja ja infrastruktuuria, aiheuttaa eroosiota ja pilaa viljelymaita
erityisen suuri hyökyaalto: megatsunami
Ympäristön muutokset
Eroosio ja aavikoituminen
Eroosio
on maaperän ja kallioperän kulumista veden, jään, tuulen ja aallokon avikutuksesta
eroosioherkimpiä alueita ovat erittäin sateisetl ja erittäin kuivat alueet
kasekaminen, liikalaidunnus ja maan viljeleminen jyrkillä rinteillä kiihdyttävät eroosiota
virtaava vesi on merkittävin eroosiovoima
aavikoituminen
: luonnollinen aavikoituminen tarkoittaa aavikon leviämistä puoliaavikolle
kuivassa ilmastossa kasvit sopeutuvat niukkaan vedensaantiin, mutta eivät kestä sitä loputtomasti. Kasvien katoaminen vähentää ilman suhteellsita kosteutta, jolloin veden haihtuminen maaperästä lisääntyy
pahin aavikoitumisriski on Sahelin alueella
suolaantuminen
on ongelma erityisesti kuivilla ja kuimilla alueilla, kun kasteluvesi liuottaa suoloja, jotka nousevat pintaan kapillaari-ilmiön avulla. Veden haituessa suolat jäävät maan pinnalle
massaliikuunnoiksi
kutstuaan maa- ja kiviaineksen liikkumista rinnettä alas liukumalla, sortumalla, virtaamalla tai vyötymällä
lumivyöryt eli laviinit
nuoskalumi => pohjalaviini
irtolumivyöry eli tomulaviini
Monimuotoisuus uhattuna
biodiversiteetti
esiintyy kolmella tasolla: ekosyysteemien monimuotoisuus, lajien monimuotisuus ja lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus
ekosysteemien toiminta on kehittynyt ympäristöolosuhteiden mukaan, koska se määrää ekosysteemin perustuotannon määrän
lajit voivat sopeutua, siirtyä paremmille aleuille tai kuolla sukupuuttoon
metsäkato
on suurimmaksi osaksi tahallista, koska metsää raivataan mm. viljelykäyttöön, laidunmaaksi, puutavaraksi ja polttopuuksi. Myös eroosio ja aavikoituminen, ilmansaasteet ja metsäpalot aiheuttavat metsäkatoa
tropiikissa metsää muutetaan plantaaseiksi, joilla viljellään vain harvoja rahakasveja. Sademetsien viodiversiteetti on suuri ja hakkuiden mukana lajit kuolevat sukupuuttoon
kosteikot
ovat uhanalaisimpia luontotyyppejä maapallolla. Ne ovat tärkeitä monimuotoisuuden säilyttäjiä ja niissä on uniikki lajisto. Kosteikkojen pinta-alaa vähentää kuivaaminen, niiden muuttaminen viljelyaltaiksi, ylilaiduntaminen sekä metsäisten kosteikkojen hakkuut
korallit
muodostuvat korallieläinten runkokunnista ja ne menestvät valoisissa, lämpimissä ja runsassuolaisissa vesissä. Koralliriutat ovat herkkiä veden lämpötilan, suolaisuuden ja valoisuuden vaihteluille, joihin vaikuttavat mm. saastuminen ja eroosio. Saasteet, liikakalstus, laivaliikenne ja kasvihuoneilmiön voimistuminen ovat uhkia koralleille
puhdas ilma ja vesi
ilma
ilmassa on aina partikkeleita ja aerosoleja
luonnollisesti mm. tulivuorenpurkauksista, metsäpaloista ja siitepölystä
rikin ja typen oksidit, hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset, alailmakehän otsoni, raskasmetallit ja PAH-yhdisteet
savusumu eli smog
syntyyn suurkaupungin ylle invesiotilanteen aikana
valokemiallinen savuusumu syntyy, kun autojen kaasut reagoivat auringonvalossa ilman kanssa, mistä muodostuu valokemiallisia hapettimia
teollinen savusumu liittyy kivihiilen polton yhteydessä vapautuviin rikkiyhdisteisiin
ympäristömyrkyt
rikastuvat ravintoketjussa: pitkä aikaiset orgaaniset yhdisteet, kuten PCB, DDT, dioksiinit ja raskasmetallit, kuten elohopea, kdmium ja lyijy
ilmansaasteet kulkeutuvat kauas päästölähteistään ilmasvirtausten mukana
vesi
maapallon vesivaroista vain noin kolme prosenttia on makeaa vettä ja siitä n. 75% on varastoitunut jäätiköihin
vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti ja vedenkulutus kasvaa koko ajan
Ilmasto: aina muutoksessa
kasvihuoneilmiö on edellytys elämälle maapallolla. llmakehän
luontaiset kasvihuonkaasut
eli vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani nostavat maapallon keskilämpötilaan noin 33 asteella
kasvihuoneilmiötä on voimistanut fossiilisten polttoaineiden käyttö
hiilidioksidi, metaani, otsoni, dityppioksidi, hiilivedyt sekä bromi- ja fluoriyhdisteet
hiilidioksidi: suurimmat päästöt, eniten fossiilisten käyöstä, hakkuista ja sementin valmistuksesta
metaani: riisinviljely, nautaeläimet, kaatopaikat, suot ja eloperäinen mätäneminen
maahan saapuva lyhytaaltoinen auringonsäteily pääsee kaasukerroksen lävitse, mutta maasta heijastuneesta pidempiaaltoisesta säteilystä osa absorboituu kaasuihin ja heijastuu lämmittämään maapalloa
keskilämpötila nousee 1-5 astetta seuraavan sadan vuoden aikana
viljakasvien viljely vaikeutuu päiväntasaajalla
kuumuus, trooppiset taudit
sade ja kuivuus yleistyvät alueittain
joukkosukupuutto
sään ääri-ilmiöt
merten happamoituminen
merenpinnan nousu
ekosysteemien tuhoutuminen
kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli eli IPCC, Pariisin sopimus
Ehtyvät luonnonvarat
luonnonvaroilla
takroitetaan kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen hyödyntää: voidaan jakaa aineellisiin ja aineettomiin
aineelliset luonnovarat voidaan jakaa uusiutuviin ja uusiutumattomiin luonnovaroihin
suurin osa energiasta saadaan fossiilisista polttoaineista sekä ydinenergiasta (maaöljy, maakaasu, kivihiili ja uraani)
uusiutuvia energialäheitä ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja aaltovoima, biomassa, maalämpö sekä vuorovesivoima ja geoterminen energia
metsät: puolet kaadetusta metsästä kätetään polttopuuna ja loput teollisuudessa
suurin osa metsistä on muokattu monokulttuurimetsiksi, joiden alta on kaadettu primaarisia sademetsiä
metsät toimivat hiilinieluina
kaivannaisilla
tarkoitetaan maasta kaivettuja malmeja eli metallimineraaleja, teollisuusmineraaleja ja energiamineraaleja
kiertotaloudella
tarkoitetaan tehokkaasti toteutettua uudelleenkäyttöä ja kierrätystä
Maailma muutoksessa
Nälkää ja yltälkylläisyyttä
ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi, mutta tuotanto on jakautunut epätasaisesti. Ruoantuotannossa on keskitytty monokulttuureihin eli yhden lajin tuotantoon
koyhyys on
ruokakriisin
yleisin syy, koska trooppisilta alueilta viedään vauraisiin valtioihin rahakasveja
nälkä eli krooninen aliravitsemus: laadullinen nälkä (ravintoarvot pielessä) ja määrällinen nälkä (ei tarpeeksi energiaa)
ruokahävikki
on suurinta tuottajien ja jälleenmyyjien välillä
ilmastonmuutos, kuivuus, liialliset sateet, kasvitaudit ja tuhoeläimet vähentävät satomääriä: suolaantuminen, aavikoituminen ja eroosio vähentävät viljelykelpoisen maan alaa
rikkakasvit, kasvituholaiset ja neonikotinoidit
land grabbing eli maan valtaaminen
teollistumisen myötä maailmassa tapahtui väestöräjähdys
naisten kouluttaminen ja syntyvyyden säännöstely, maanomistuoikeuksien puolustaminen ja pienviljelijöiden tukeminen
Urbanisaatio ja segregaatio
länsimaiden elinkeinorakenne on nopeasti muuttunut perustuotannosta palveluyhteiskunnaksi
länsimaiden
kaupungistumisaste
on jo yli 90%, mutta kehittyvissä maissa kaupungistuminen on nopeinta muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun vuoksi
yli 10 miljoonan asukkaan kaupungeista käytetään nimeä megakaupunki, suurkaupungista nimeä metropoli, joiden sulautuessa yhteen muodostuu konurbaatio. Isoa konurbaatiota kutstuaan megalopoleiksi
suurkaupungit jakaantuvat hyvä- ja huono-osaisten asuinalueisiin, mitä kutsutaan
sosiaaliseksi segregaatioksi
slummit eli hökkelikylät
kasvavat suurkaupunkien reuna-alueille. Slummien asukkaat harvoin omistavat taloaan eikä slummeissa ole kunnollista viemäröintiä tai jätehuoltoa
slummit on rakennettu hukkamaalle
kaupunki-ilmasto, lämpösarake, kasvillisuuden vähäisyys, savusumu, tuulitunnelit, hulevedet
Konfliktit ja pakolaisuus
erilaiset tavoitteet ja inressit voivat johtaa valtioiden sisäisiin tai valtioiden välisiin konflikteihin
etniset ryhmät ja vähemmistökulttuurit
kansallisvaltiot: valtiossa asuu yksi kansa ja joitakin vähemmistökulttuuriryhmiä
nationalismi
= kansallisuusaate, jossa oman valtion asukkaat halutaan erottaa muista
elintasokuilut
aiheuttavat helposti konflikteja
uskonnolliset ideologiat ja lähetystyö
kiistat luonnonvaroista
pakolainen
on henkilö, joka joutuu pakenemaan omalta kotiseudultaan vainon vuoksi. Pakolainen ovi hakea turvapaikkaa toisesta valtiosta
maan sisäinen pakolaisuus
UNCHR => pakolaisleirit, kiintiöpakolaiset
Siirtolaisuus
on vapaa ehtoista maahanmuuttamista
köyhyys ja kehitys
absoluuttinen köyhyys
= ihmisellä on puutetta perustarpeista
suhteellinen köhyys
= köyhyyttä suhteessa väestön enemmistöön
maailmanpankki
: äärimmäisessä köyhyydessä elävät tienaavat alle 1,25 dollaria per/pv
siirtomaahistroai, aseelliset konfliktit, luonnonkatastrofit ja heikko terveydenhuolto
bruttokansantuote eli BKT
,
inhimillisen kehityksen indeksi eli HDI
, kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi eli ISEW ja inhimillisen köyhyyden indeksi eli HPI
Kehittyvien maiden luokat:
köyhinmmät kehittyvät maat
=> räjähdysmäinen väestönkasvu, alhainen koulutstaso, yleinen köyhyy, valtionvelat, sodat, taudit, korkea hedelmällisyysluku, rahakasvien viljelymaat
keskituloiset kehittyvät maat
=> öljyä vievät valtiot, joissa BKT korkea, mutta kehitystaso alhainen
vastateollistuneet maat eli NIC-maat
kehittyvien maiden eliitti, joissa työvoimakulut ovat halvat (Kiina-ilmiö)
Sisämaassa sijaitsevat kehittyvät maat