Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
BI02: ekologia ja ympäristö, Hajottaja, Orgaaninen aine (vihreä),…
BI02: ekologia ja ympäristö
Ympäristön vaikutus eliöihin
Bioottiset ympäristötekijät:
Ravinto
Pedot
Loiset
Kilpailijat
Lisääntymiskumppanit
Ihminen
Abioottiset ympäristötekijät:
Valo
Lämpö
Vesi
Maaperä
Ilma
Happamuus
Ravinteet
Kylmyys
Kasvit
Lehtivihreän talteenotto
Lehtien varistaminen
talvehtiva maavarsi tai juurakko
Lumen alla talvehtiminen
Eläimet
Talviuni ja -horros
kylmähorros
Paksu karvapeite
Ruokavarasto
Kuumuus
Kasvit
Pieni lehtipinta-ala
Vahapintaiset lehdet
Eläimet
Yöaikaan liikkuminen
Lämmön haihdutusta edistävät rakenteet
Ekolokero
Eliön oma toiminnallinen asema tai tehtävä elinympäristössä
Laaja-alaisilla lajeilla suuri ekolokero
Kapea-alaisilla lajeilla pieni ekolokero
Sietoalue
Eliöillä erilainen sietokyky ympäristötekijöille
Minimitekijä rajoittaa voimakkaimmin eliön menestymistä
Kasveilla N ja P, ja vedenelävillä, esim. veden ph ja veden sameus
Saman lajin yksilöt elävät populaationa
Populaation kokoon vaikuttavat tekijät
Tiheys
populaation koko ja asutetun alueen pinta-ala
Koko ja tiheys
Syntyvyys
Kuolevuus
Muuttoliike
Ympäristön kantokyky
Ympäristön vastuksiksi hillitsevät kasvua
Ympäristön vastus saa aikaan logistisen kasvukäyrän
Mikään populaatio ei kasva rajattomasti
Pitkällä aikavälillä ympäristön kantokyky pitää populaation koon hallussa
Jakautuminen
Ryhmittäinen
Säännöllinen
Satunnainen
Metapopulaatio
Useista paikallispopulaatioista koostuva kokonaisuus
Paikallispopulaatioiden välillä on geenivirta
Ekologinen käytävä
Eliöyhteisö muodostuu eri lajien populaatioista
Eliöyhteisö
Samalla alueella eri lajien populaatioiden muodostama kokonaisuus
Eliöyhteisössä elävien lajien välillä vuorovaikutussuhteita
Koevoluutio
Lajien väliset vuorovaikutussuhteet edistävät molempien lajien muuttumista
Lajit ovat riippuvaisia toisistaan
Vuorovaikutussuhteet
Peto-saalissuhde
Peto on eläin, joka syö muita eläimiä
Peto ja saalis vaikuttavat toistensa lukumääriin
Saaliilla erilaiset välttämis- ja puolustatumistavat
Pedolla erilaiset saalistustavat
Mimikri
Laidunnus
Kasvinsyöjät vaikuttavat ympäristöönsä syömällä kasveja
Kasvit välttävät syödyksi tulemista mekaanisesti, kemikaalisesti ja kasvullisesti
Loisinta
Loinen hyödyntää isäntäeliötä saadakseen siltä ravintoa ja suojaa
Kilpailu
Kilpailu on molemmille osapuolille haitallista
Lajien sisäinen tai välinen kilpailu
Ekolokerot ovat päällekkäin
Lajien välinen kilpailu johtaa erikoistumiseen
Mutualismi
Ehdoton (pakollinen)
Ehdollinen (vapaaehtoinen)
Molemmat hyötyy
Pöytävieraus
Toiseen ei vaikuta, mutta toinen hyötyy
Hajottajat
On eliö, joka hankkii energiansa syömällä kuolleita eliöitä
nisäkkäitä, lintuja ja selkärangattomia
maaperän pieneliöt ja sienet
Mahdollistavat hiilen, typen ja fosforin kierron
Muuttavat orgaanisen materiaalin takaisin epäorgaaniseksi
Ekosysteemissä aineet ja energia kiertävät
Ekosysteemi
Eliöyhteisön ja elottoman luonnon muodostama kokonaisuus
Tarvitsee toimiakseen ainetta ja energiaa
Kaikki energia on peräisin auringosta
Kaikki aine on peräisin elottomasta luonnosta
Avainlaji
Häviäminen muuttaa koko ekosysteemin toimintaa
On laji, josta monet muut ovat riippuvaisia
Aineen kierto
Sukkessio
Primäärinen
Eliöt valtaavat alueen, jossa ei ole aikaisemmin ollut elämää
Sekundaarinen
Häiriön jälkeinen eliölajiston muuttuminen ekosysteemissä
Havumetsän sukkessio
Metsäpalo tai avohakkuu
Pioneerivaihe
Pensaikko- ja lehtipuuvaihe
Sekametsävaihe
Kliimaksivaihe
Biomi
Suurekosysteemi, jonka eliöstö ja ympäristötekijät ovat samankaltaisia
Lämpötila vaikuttaa biomien jakautumiseen
Energia
Heterotrofi
Ovat kuluttajia
Toisenvaraisia
Autotrofi
Ovat tuottajia
Omavaraisia
Eliön sisällä kemiallisena energiana
Käytettyään muuttuu lämpöenergiaksi
Tuotantotavat
Perustuotanto
Tuottajien fotosynteesissä valmistama biomassa
Nettoperustuotanto
Osa perustuotantoa, joka jää kuluttajien käyttöön
Bruttoperustuotanto
Nettoperustuotanto + tuottajien omiin elintoimintoihinsa käyttämä energia
Ohivirtaus
Energia, joka kuluu eliön elintoimintojen ylläpitämiseen ja liikkumiseen
Ravintoketju
Aineen ja energian siirtyminen eliöltä toiselle
Ravintoverkot
Ravintoketjuun kuuluu max 4 lenkkiä, jos hajottajia ei huomioida
Tuottajat
Kasvinsyöjät
Pedot
Huippupedot
Kaupunkiekologia
Ympäristötekijät
Enemmän lämpöä
Keinovaloa, poikkeavat valojaksot
Enemmän sadetta, sadevesi ei jää maahan
Vähemmän lunta
Paljon rehevöittäviä ja happamoittavia päästöjä
Häiriöitä ja kulutusta
Kasvillisuus
Määrällisesti niukkaa
Paljon lajeja
Useita ihmisten mukana tulleita lejeja
Kuiviin ympäristöihin sopeutuneita lajeja
Eläimet
Suurin osa ihmisten pöytävieraita
Ekologinen laaja-alaisuus
Helppoa ravintoa tarjolla
Käyttäytymismuutoksia
Kaupungissa lajit
Voivat levitä suuremmalle alueelle
Omaksua uuden ekolokeron
Muodostavat metapopulaatioita
Hiilen kierto
Nopeakiertoinen hiili
Hiilidioksidina ilmassa, vedessä ja orgaanisissa aineissa
Lyhytaikaiset varastot
Uusiutuva kasvillisuus toimii hiilinieluna
Varastoitunut hiili
Uusiutumattomia varastoja
Kivihiili, maaöljy, maakaasu ja turve
Pitkäaikaiset varastot muodostuneet miljoonia vuosia sitten eloperäisestä materiaalista.
Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos
Kasvihuonekaasut
Hiilidioksidi
Alkuperä
Eliöiden hengitys, fossiiliset polttoaineet
Merkitys
Merkittävin syy ilmaston lämpenemiseen
Metaani
Alkuperä
Orgaanisten aineiden hajoaminen hapettomissa olosuhteissa
Merkitys
Hyvin tehokas kasvihuonekaasu, merien pohjassa varastoja, jotka voivat vapautua ilmaston lämmetessä
Vesihöyry
Alkuperä
Syntyy nestemäisen veden haihtuessa
Merkitys
Tärkein kasvihuonekaasu, ilmakehän lämmetessä sen kyky sitoa vesihöyryä kasvaa
Estävät lämpösäteilyn karkaamasta maapallolta
Typpi ja fosfori
Typpi
Tarvitaan proteiineissa ja nukleiinihapoissa
Fosfori
Tarvitaan nukleiinihapoissa, solukalvossa, ATP:ssä ja luustossa
Ovat monien kasvien minimitekijöitä
Liiallinen määrä aiheuttaa rehevöitymistä
Rehevöityminen
Johtuu ihmisen toiminnasta: metsä- ja maatalous, liikenteen typpipäästöt ja jätevedenpuhdistamot
Tarkoittaa perustuotannon lisääntymistä
Levät kasvavat
Lisää levämassaa
Hajotustoiminta
Happi loppuu
Fosforia vapautuu pohjasta
Sykli jatkuu
Seurauksia
Lajiston muuttuminen
Biomassan lisääntyminen
Pohjan hapettomuus
Syanobakteerien lisääntyminen
Virkistyskäytön heikkeneminen
Suolavesipulssit
Rehevöitymisen estäminen
Jätevedenpuhdistus
Maa- ja metsätalouden lannoitusten vähentäminen
Suojavyöhykkeitä peltojen ja vesistöjen väliin
Happamoituminen
Rikkihappo
Typpihappo
Hiilihappo
Laskeuma
Kuiva
Rikkidioksidi ja typen oksidit maanpinnalle pölyn mukana tai kaasuna
Märkä
Rikkidioksidi ja typen oksidit reagoivat ilmassa olevan veden kanssa
Vaikutukset
Kallkikuoristen eläinten haurastuminen
Haitalliset vaikutukset kaloihin, planktoneihin ja bakteereihin
Harsuuntuminen
Jäkäläautiot
Estäminen
Autojen polttoaineet nykyään rikittömiä
Laivaliikenteessä vähärikkisiä polttoaineita
Autojen katalysaattorit poistavat typen oksideja
Tehtaan savukaasujen puhdistus
Luonnon myrkyt
Ympäristömyrkyt
Raskasmetallit
Elohopea
Muodostaa muita myrkyllisiä yhdisteitä
Aiheuttaa myrkytysoireita ja pysyviä hermostovaurioita
Kadmium
Säilyy ravintoketjussa pitkään
Kertyy maksaan ja munuaisiin
Aiheuttaa syöpää
Lyijy
Syntyy teollisuudessa ja liikenteessä
Kasvuhäiriöt, keskushermoston vajaatoiminta
Orgaaniset ympäristömyrkyt
Dioksiinit ja PCB
PCB: sähkölaitteiden eristeissä ja muuntajissa
Dioksiinit: syntyvät poltettaessa jätettä matalissa lämpötiloissa
Aiheuttavat maksa- ja haimavaurioita, syöpää ja hormonitoiminnan muutoksia
Ihmisen valmistamia hitaasti hajoavia yhdisteitä
DDT
Hyönteismyrkky
Lisääntymishäiriöitä suurissa määrin
Hajottaa sukupuolihormoneja, häiritsee maksan toimintaa, aiheuttaa syöpää
Öljy
Aiheuttaa syöpää
Öljyllä tahrattu eläin on altis kylmyydelle
Muovi
Ei hajoa ekosysteemissä
Sisältää myrkkyjä
Mikromuovi
Eläinten takertuminen muoviin
Voidaan vähentää kulutusvalinnoilla
Vaikutukset
Eivät hajoa eliössä, vaan kiertyvät niiden kudoksiin
Solutasolla
Entsyymien toimintahäiriöt
Mutaatiot
Syöpäsolujen synty
Yksilötasolla
Sikiön epämuodostumat
Kasvuhäiriöt
Lisääntymiskyvyn heikkeneminen
Hermoston toimintahäiriöt
Maksan ja munuaisten vaurioituminen
Populaatiotasolla
Muutoksia populaatiotiheydessä
Huippupetojen kannan romahduksia
rikastuminen ravintoketjussa
Muutoksia lajien välisissä suhteissa
Säteily
Hiukkassäteily
Alfasäteily
Beettasäteily
Neutronisäteily
Radioaktiivisten aineiden hajoamisen tuote
Ionisoiva sähkömagneettinen säteily
Gamma
Röntgen
UV
UVA
Melko vaaratonta
UVB
On eliöille haitallisinta, sillä se on korkeaenergistä eikä se imeydy otsonikerrokseen
UVC
Haitallisin UV -säteily, mutta imeytyy ilmakehän otsonikerrokseen
Säteilyn estäminen
Kasvien pintasolukko
Kasvien suojaavat väriaineet
Eläinten kitiinikuori
Sarveistumat
Ihon pigmentit
Soluja korjaavat mekanismit
Biodiversiteetti uhattuna
Lajimuotoisuutta uhkaavat tekijät
Ilmastonmuutos
Elinympäristöjen tuhoutuminen
Ympäristömyrkyt
Ylikalastus
Mikromuovit
Merten happamoituminen
Metsästys
Vieraslajit
Suomen uhanalaiset ympäristöt
Perinneympäristö
Vanha metsä
Sukupuutolle altistavat tekijät
Endeemisyys
Suuri koko
Kapea ekolokero
Sijainti ravintoketjun päässä
Laiton eläinkauppa
Petoviha
Erikoinen ulkonäkö
Hajottaja
Tuottajat
Asteen kuluttajat
ja korkeamman asteen kuluttajat
Orgaaninen aine (vihreä)
Epäorgaaninen aine (sininen)