Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Musiikki ja maailmanuskonnot - Coggle Diagram
Musiikki ja maailmanuskonnot
Hindulaisuus
Varhaisinta musiikin muotoa edustaa veda-tekstien resitointi eli puhelaulanta.
Musiikkia käytetään monipuolisesti.
Musiikki voi toimia puhdistautumisvälineenä, ja esim. ennen konserttia voidaan suorittaa uskonnollisia rituaaleja.
Temppelitansseissa kuvataan pyhien tekstien kertomuksia tarkkojen liikkeiden avulla, ja tansseihin liittyy myös musiikkia.
Buddhalaisuus
Musiikki kuvastaa tuonpuoleista täydellisyyttä sekä asioiden riippuvaisuutta toisistaan.
Musiikkia harjoitetaan esim. resitoimalla mantroja tai sutria.
Buddhalaisuuden eri levinneisyysalueiden paikalliset musiikkitraditiot ovat tuoneet oman lisänsä musiikkiin.
Musiikkiin voi liittyä uskonnollisia aiheita käsitteleviä näytelmiä, jotka sisältävät myös tanssia.
Soittimia ovat mm. kieli- ja lyömäsoittimet
Theravada-suuntauksessa munkki- ja nunnakokelaiden edellytetään noudattavan ohjetta, jonka mukaan kokelaan on pidättäydyttävä tanssista, laulusta ja musiikista.
Taolaisuus
Musiikki on yksi mahdollinen tapa edistää kahden voiman, jinin ja jangin, tasapainoa.
Uskonnollisten toimitusten musiikki voi auttaa ihmistä saavuttamaan sisäistä tasapainoa ja olemassa yhteydessä jumaliin.
Kungfutselaisuus
Kungfutse oli kiinnostunut musiikista, ja kungfutselaisuudessa musiikkia käytetään rituaaleissa.
Musiikki voi auttaa ihmistä saavuttamaan tilan, jossa hän keskittyy omiin tarpeisiin vähemmän ja huomio muita ihmisiä enemmän..
Sintolaisuus
Sintopyhäköissä soitetaan gagaku-musiikkia, jonka tarkoituksena on lepyttää ja viihdyttää kameja eli jumalhenkiä.
Kagurassa puolestaan yhdistyvät jumalille omistettu uskonnollinen musiikki ja tanssi.
Kristinusko
Kristinusko on pirstoutunut lukuisiin kirkkokuntiin ja suuntauksiin, joiden musiikkielämä on moninaista.
Katolisissa messuissa on gregoriaanisten melodioiden lisäksi virsiä.
Ortodoksisessa liturgiassa ei käytetä soittimia, mutta kirkkolaululla on merkittävä asema.
Luterilaisuudessa on arvostettu laulettua ja soitettua musiikkia ja virret ovat tärkeitä.
Helluntailais-karismaattisessa kristillisyydessä musiikki on usein hengellistä ylistysmusiikkia, jonka säestämisessä käytetään bändisoittimia.
Yhdessä laulaminen oli yksi tapa opettaa kristinuskon keskeisiä sisältöjä kansalle sen omalla kielellä.
Kristinuskossa suhtaudutaan pääosin myönteisesti musiikkiin, mutta joissakin suuntauksissa saatetaan suhtautua kielteisesti sekulaariin eli maalliseen musiikkiin.
Juutalaisuus
Juutalaisuudessa musiikin asema vaihtelee juutalaisuuden suuntauksien mukaan.
Juutalainen hengellinen musiikki voi olla esim. laulettua musiikkia, hymnejä tai rukouksia.
Reformijuutalaisten jumalanpalveluksissa käytetään soittimia, kuten kanttorin soittamia urkuja.
Ortodoksijuutalaisten jumalanpalveluksissa ei pääsääntöisesti soiteta musiikkia, kun taas konservatiivijuutalaisten synagogissa musiikkia voi olla.
Juutalaisten mustiikkaa edustavassa hasidismissa musiikkia arvostetaan. Hasidismijuutalaisten laulamaa sanatonta melodiaa kutsutaan niguniksi.
Islam
Koraania luetaan usein ääneen tai resitoidaan.
Eri puolilla maailmaa järjestetään Koraanin resitointikilpailuja.
Pääsääntöisesti islamin uskonoppineet kannattavat näkemystä, jonka mukaan musiikki on haram eli kiellettyä silloin, kun se liittyy esim. päihteisiin tai seksuaalisuuteen.
Osa oppineistosta suhtautuu musiikkiin kielteisesti, osa puolestaan sallii esim. laulamisen ja säestämisen silloin, kun laulun sanoihin ei liity mitään islamin vastaista.
Musiikkia voidaan tällöin käyttää erilaisissa tilaisuuksissa, kuten häissä ja lasten syntymäjuhlissa.
Islamilaisen perimätiedon mukaan osa soittimista, kuten kielisoittimet, on kokonaan kielletty.
Nasheediksi
kutsutaan musiikkia, jonka säestämiseen on käytetty sallittua instrumenttia kuten käsirumpua. Nasheed-lauluja saatetaan kunnella mm. ramadanin päättymisen kunniaksi.