Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Periaatteet
toimintaympäristöt
avoitteena Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
Arvot:
Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen
ihmisoikeuksien
oikeusvaltioperiaatteen
demokratian
rauhan
vapauden
yhdenvertaisuuden
ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa
Suomi tuottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan turvallisuutta, vastaa globaaleihin haasteisiin ja toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman puolesta tarkastellen turvallisuutta laajasta näkökulmasta
Lisäksi Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi
Muita tärkeitä periaatteita
click to edit
Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen
tehokkaamman YK-järjestelmän tavoitteleminen
avoimen sekä oikeudenmukaisen kaupan puolustaminen
digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen
arktisen yhteistyön tärkeyden korostaminen
globaalin vastuun kantaminen (esim. kestävän kehityksen edistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa)
rauhan rakentaminen/turvaaminen
Muita tärkeitä periaatteita:
Arvopohjassa keskeistä on:
tehokkaamman YK-järjestelmän tavoitteleminen
avoimen sekä oikeudenmukaisen kaupan puolustaminen
digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen
arktisen yhteistyön tärkeyden korostaminen
globaalin vastuun kantaminen (esim. kestävän kehityksen edistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa)
rauhan rakentaminen/turvaaminen
Toimintaympäristö voimakkaassa muutoksessa
Ilmastonmuutos, pandemiat, sekä muut globaalit haasteet kärjistävät jo aiemmin ilmenneiden kehityskulkujen vaikutusta
Suurvaltojen keskinäisten suhteiden nopea muuttuminen → vaikeuttanut yhteistyötä ja heikentänyt osittain myös Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuutta.
Toimintaympäristön muutosten nopeus, globaalit kehityssuunnat ovat yhä tiiviimmin riippuvaisia toisistaan → keskinäisriippuvuus.
Globaalit haasteet
Suurimpia globaaleja haasteita on
ilmastonmuutos
luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen
elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen
luonnonvarojen ylikulutus
Lisäksi
Suomen turvallisuustilanne epävakaa ja vaikeasti ennakoitava, mutta muutoksen arvellaan olevan pitkäkestoinen
jännitteet ovat lisääntyneet paitsi Suurvaltojen välillä, myös Suomen lähialueilla
Suurvaltojen näkökulmasta Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella eli kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset heijastuvat tänne suoraan
Kahdenväliset suhteet: Suomen ja Ruotsin välistä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä on syvennetty, Pohjoismaiden välinen yhteistyö tiivistä