Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Periaatteet

toimintaympäristöt

avoitteena Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen

Arvot:

Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen

ihmisoikeuksien

oikeusvaltioperiaatteen

demokratian

rauhan

vapauden

yhdenvertaisuuden

ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa

Suomi tuottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan turvallisuutta, vastaa globaaleihin haasteisiin ja toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman puolesta tarkastellen turvallisuutta laajasta näkökulmasta
Lisäksi Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi

Muita tärkeitä periaatteita

click to edit

Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen

tehokkaamman YK-järjestelmän tavoitteleminen

avoimen sekä oikeudenmukaisen kaupan puolustaminen

digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen

arktisen yhteistyön tärkeyden korostaminen

globaalin vastuun kantaminen (esim. kestävän kehityksen edistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa)

rauhan rakentaminen/turvaaminen

Muita tärkeitä periaatteita:

Arvopohjassa keskeistä on:

tehokkaamman YK-järjestelmän tavoitteleminen

avoimen sekä oikeudenmukaisen kaupan puolustaminen

digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen

arktisen yhteistyön tärkeyden korostaminen

globaalin vastuun kantaminen (esim. kestävän kehityksen edistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa)

rauhan rakentaminen/turvaaminen

Toimintaympäristö voimakkaassa muutoksessa

Ilmastonmuutos, pandemiat, sekä muut globaalit haasteet kärjistävät jo aiemmin ilmenneiden kehityskulkujen vaikutusta

Suurvaltojen keskinäisten suhteiden nopea muuttuminen → vaikeuttanut yhteistyötä ja heikentänyt osittain myös Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuutta.

Toimintaympäristön muutosten nopeus, globaalit kehityssuunnat ovat yhä tiiviimmin riippuvaisia toisistaan → keskinäisriippuvuus.

Globaalit haasteet

Suurimpia globaaleja haasteita on

ilmastonmuutos

luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen

elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen

luonnonvarojen ylikulutus

Lisäksi

Suomen turvallisuustilanne epävakaa ja vaikeasti ennakoitava, mutta muutoksen arvellaan olevan pitkäkestoinen

jännitteet ovat lisääntyneet paitsi Suurvaltojen välillä, myös Suomen lähialueilla

Suurvaltojen näkökulmasta Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella eli kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset heijastuvat tänne suoraan

Kahdenväliset suhteet: Suomen ja Ruotsin välistä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä on syvennetty, Pohjoismaiden välinen yhteistyö tiivistä