JAPANIN TAIDE:LUONTO
Shintolaisuus
Estetiikan katsotaan Japanissa ulottuvan kaikkeen, joten kaikkialla ja kaikessa voi myös olla taidetta.
Zenbuddhalaisuus
Maailmankaikkeuden luominen tapahtunut jumalien Izanagin ja Izanamin toimesta, lähtökohtana saaret, joista maailmankaikkeus syntyi.
Kahdeksan suuren saaren maata, Oyashima kunia, pidetään kaiken alkukohtana. Nykyisin nousevan auringon maa, tunnetummin Japani.
Luontoa kunnioittava elämä korostuu etenkin shintolaisuudessa, ja vaikka siitä ei kumpuakaan taidetta, löytyy silti tärkeitäkin taiteen piirteitä. Piirteet ovat usein yhteydessä luontoon.
Jumalia kuvaavissa kameissa yhdistyy luonto ja taide. Kamien katsotaan elävän missä vain, esimerkiksi auringossa, tuulessa, vedessä, eläimissä ja puissa. Kameja kuvaavaa taidetta on tehty esimerkiksi suuresta vesiputouksesta, joka on saanut muita luonnonilmiöitä enemmän huomiota.
Shintolaisuutta ei pidetä oikeana uskontona pyhien kirjoitusten ja perustajan puuttumattomuuden vuoksi.
Osana asuja pidettävät netsuke-veistokset ovat pieniä taideteoksia, jotka voivat esittää esimerkiksi hyönteisiä. Kirjallisuudessakin on usein viittauksia erilaisiin hyönteisiin kaskaista toukkiin.
Palvonnan kohteena itse luonto, ei niinkään jumalat tai profeetat. Tässäkin näkyy luonnon olo keskipisteenä.
Rituaalien avulla kameihin saa pidettyä hyvät välit.
Koska shintolaisuudessa uskotaan ihmisen voivan syntyä miksi tahansa, esimerkiksi tuuleksi tai kiveksi, kasvaa kaiken ympärillä olevan arvostuksen määrä.
Zen suuntauksen avulla syntynyt hienoa ja erilaista maisemataidetta.
Meditaation avulla harjoitetaan keskittymistä ja käytännön toimintaa arvostetaan teoriaa enemmän. Käytännön toiminnan kautta voi oppia todeksi.
Maalaamistakin käytetty yhtenä tapana harjoittaa sekä mieltä että ruumista.
Tussimaalauksen synty ja kehitys Sesshu Toyon (syntynyt v. 1420) kautta, jonka traagiseen nuoruuteen liittyy erilaisia legendoja.
Ryoanji-puutarha luonnon taiteen ilmentymä, jonka 15 sammaleen ympäröimää kiveä edustavat seitsemää mannerta ja kahdeksaa valtamerta.
Luvusta 15 tullut zeniläisyydessä täydellisyyden symboli. Puutarha muistuttaa kuitenkin myös ihmisen epätäydellisyydestä, sillä kaikkia kiviä ei tarvitse nähdä samaa aikaa.
Zenfilosofialle keskeistä arvoitukselliset asiat, joiden avulla Japanilaista kulttuuria voi oppia ymmärtämään. Ihminen etsii ymmärrystä sisimmästään loputtomiin.
Luontoa ja kulttuuria yhdistävälle taiteelle syntynyt keskuspaikka on Omiya.
Myös bonsaipuut nähdään taidemuotona.
Taiteeseen 1900-luvulla vaikuttanut modernisoituminen sekä Japania ravistelleet luonnonkatastrofit.
Kirsikankukkien koetaan hahmottavan ihmiselämänkin haurautta ja lyhyyttä.
Fuji Japanin korkeimpana vuorena ja tunnetuimpana maamerkkinä monissa taideteoksissa. Sekä shintolaisuudessa että buddhalaisuudessa Fujin kunnioitus suurta.
Ihmisten katsotaan olevan enemmän sodassa kuin sovussa luonnon kanssa nykypäivänä, ja ympäristösuhteeseen liittyykin ristiriita. Luonnon kauneus ja hauraus ymmärretään, mutta silti sitä tuhotaan.
Luontoa kunnioitetaan ja mytologisoidaan, mutta samalla elää halu saada se kesytetyksi.