Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kpl 2: Maakunnasta suuriruhtinaskunnaksi - Coggle Diagram
Kpl 2: Maakunnasta suuriruhtinaskunnaksi
Ruotsin ajan perintö
nelisäätyjako: aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat
säätykierto melko vähäistä
suuri osa suomalaisista jäi säätyjen ulkopuolelle
melko tasapuolisesti eri ihmiset huomioon ottanut oikeuslaitos ja sen pohjana ollut lainsäädäntö
tehokas hallintokoneisto
evankelis-luterilainen kirkko
Kirkko ja koulu
Yksi merkittävimmistä Suomea muusta Venäjän keisarikunnasta erottanut tekijä oli uskonto.
Erityisen merkittävä rooli luterilaisella kirkolla ja papistolla oli suomen kielen, koulujen ja yleensäkin sivistyselämän kehittymisen kannalta
Ruotsin yhteydestä Venäjän osaksi
Suomi liitettiin osaksi Venäjää vuonna 1809 ja siitä tuli Venäjän autonominen eli itsehallinnollinen osa
Moni asia pysyi kuitenkin ennallaan: yhteiskunta perustui säätyjakoon, ja suuri osa väestöstä eli maaseudulla omavaraistaloudessa, jolloin kaikki mahdollinen valmistettiin itse
Miten Suomesta sitten tuli osa Venäjää?
Ranskan keisari Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I solmivat 1807 liittosopimuksen, jonka mukaisesti Venäjä aloitti 1808 sodan Ruotsia vastaan
Suomen sota päättyi 1809 solmittuun Haminan rauhaan --> Ruotsi luovutti itäiset maakuntansa Venäjälle
Porvoon maapäivät 1809
Keisari Aleksanteri I esiintyi tilaisuudessa kunnioittaen säätyläisten perinteitä ja heidän oikeuksiaan. Merkkihenkilöille jaettiin mm. virkoja, eläkkeitä ja muita suosionosoituksia
Suomalaisille oli tärkeää, että keisari lupasi kunnioittaa Suomessa vallinnutta yhteiskuntajärjestelmää, säätyjen erioikeuksia eli privilegioita, lakeja ja uskonnollisia oloja --> nosti keisarin asemaa kansan keskuudessa
Autonomian ajan hallinto
Suomelle ryhdyttiin rakentamaan omaa keskushallintoa
Suomen sisäisiä asioita hoiti vuonna 1809 perustettu senaatti, jonka puheenjohtajana toimi Suomen kenraalikuvernööri ja jonka senaattorit tulivat aluksi aatelisäädystä kootusta korkeasta virkamiehistöstä
Senaatin alle muodostui keskushallinto, josta aikaa myöten kehittyi itsenäisen Suomen valtionhallinto
Osa Suomen asioiden hoitoa ja hallintoa oli sijoitettu Pietariin, jossa toimi Suomen ministerivaltiosihteeri, jonka tehtävänä oli esitellä keisarille suuriruhtinaskunnan asiat
Oman hallinnon myötä Suomen oli helpompi parantaa olojaan: mm. kerätyt verot voitiin käyttää Suomen olojen kohentamiseen
Pääkaupunki siirtyy Helsinkiin
Vuonna 1812 Aleksanteri I määräsi pääkaupungin vaihdettavaksi Turusta Helsinkiin
syynä se, että Turku oli ollut Ruotsin vallan aikainen hallintokeskus, se oli kaukana Pietarista ja muistutti vanhasta valtioyhteydestä
Vuonna 1812 Vanha-Suomi eli alueet, jotka Ruotsi oli menettänyt Venäjälle 1700-luvun aikana, palautettiin muun Suomen yhteyteen
alueen merkittävin kaupunki oli Viipuri, josta kasvoi huomattava satama- ja teollisuuskaupunki
Yksinvallan varjopuoli
Suomi jäi syrjään Ruotsissa alkaneesta kehityksestä kohti perustuslaillista monarkiaa, modernia puoluepolitiikkaa ja viime kädessä demokratiaa
Venäjän keisarikunta sen sijaan edusti taantumusta eli konservatismia, yksinvaltaisuutta ja mielivaltaa, mikä oli vastakohtana aikakauden liberaaleille ihanteille