Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

PS3 Muisti - Coggle Diagram

- - - - masentuneena, stressaantuneena, väsyneenä muistiin tallentaminen, mieleen palauttaminen vaikeutuu
  - - - ohimolohkon sisäosien, hippokampuksen vauriot
      - ei pysty painamaan mieleensä uusia asioita, vaikeuksia muistaa äskettäin tapahtuneita asioita
      - muistaa yleistä faktatietoa, tapahtumia, henkilöitä ennen vammautumista
    - - alkuvaiheessa ohimolohkojen sisäosat, hippokampus surkastuvat, jolloin keskeinen oire uusien muistikuvien tallennus
      - taudin edetessä potilaan muistikuvat menneisyydestä taantuvat pikkuhiljaa (retrogradinen amnesia)
      - hermoverkkoyhteydet heikkenevät, elämässä syntyneet muistikuvat surkastuvat
    - - potilas ei muista, mitä tapahtui ennen vammaa/sairastumista
      - pystyy oppimaan uusia asioita, tunnistamaan henkilöitä
      - harvinaisempaa kuin anterogradinen amnesia, lyhyt retrogradinen amnesia kuitenkin tavallista aivovamman yhteydessä
    - - amnesia kohdisuu erityisesti episodisen muistin toimintaan, taitomuisti säilyy paremmin, tietomuistin toiminta häiriintyy hippokampuksen vaurioituessa
- - - - tärkeä merkitys sisältömuistin ja episodisen muistin toiminnassa
      - tiedot, omaelämäkerralliset muistot tallentuvat ensin hippokampukseen, muistijäljen vahvistuessa otsalohkot syrjäyttävät hippokampuksen
      - tallentaa myös avaruudellista informaatiota ja prosessoi sitä
    - - Brocan alue osallistuu informaation ylläpitämiseen työmuistissa
      - mitä enemmän alue aktivoituu, sitä varmemmin mieleen painaminen onnistuu
      - mieleen painaminen aktivoi aluetta
    - - ei tallenna tietoja, vaan koordinoivat muihin osiin tallennettuja tietoja
      - jäsentävät, muokkaavat a arvioivat informaatiota, pitävät aktiivisena muista aivojen osista haettuja tietoja
      - säätelevät yksilön tarkkaavaisuutta, ohjaavat tehtävän suorittamista
- - - - vastaanottaa näönvaraista ainesta
    - - vastaanottaa kuulonvaraista ainesta
  - - - keskusyksikkö
        
        säätelee, koordinoi työmuistin eri toimintoja
        
        esim. yhdistelee visuaalisia, kielellisiä ärsykkeitä
        
        säätelee tarkkaavaisuutta
        
        mahdollistaa tarkkaavaisuuden kohdistamisen tärkeään tehtävään/kohteeseen
        
        toimii linkkinä työ- ja säilömuistin välillä
      - fonologinen silmukka
        
        järjestelmä, jossa kielellistä ainesta pidetään mielessä lyhyen ajan
        
        mekanismi, jonka avulla kieliä opitaan
        
        käyttö aktivoi vasemman aivopuoliskon päälakilohkoa
      - visuospatiaalinen lehtiö
        
        käsittelee näönvaraista ainesta
        
        kutsutaan lehtiöksi, ns. piirtyy kuvallista informaatiota
        
        ei kielellistä vastaavuutta, tarvitaan oma järjestelmä
        
        aktivoi ohimo- ja otsalohkojen sisäosia
      - episodinen puskuri
        
        säilyttää tapahtumaketjuja, asiakokonaisuuksia, muistoja ennen niiden tallentamista säilömuistiin
        
        voidaan myös palauttaa säilömuistista yksilön tietoisuuteen
        
        säilytetty aines sisältää sekä visuospaalista että kielellistä materiaalia, joka on yhdistetty kokonaisuudeksi
        
        kokonaisuuksien rakentamisen vaiheita ei tiedetä tarkasti, tod.näk. useat aivoalueet osallistuvat prosessiin
        
        pystyy säilyttämään n. 2-4 kokonaisuutta
  - - - taitomuisti / proseduraalinen muisti
        
        sisältää tietoa siitä, mitä jotain tehdään, esim. miten ajetaan pyörällä
      - sisältömuisti / deklaratiivinen muisti
        
        sisältää tietoa asioista ja tapahtumista
        
        jakautuu edelleen kahteen järjestelmään
        
        tietomuisti
        
        kielellistä, visuaalista ainesta, esim käsitteet ja sisäinen malli kotikadusta
        
        episodinen muisti
        
        tallentuu elämän varrella tapahtuneita asioita
        
        tapahtumamuisti / elämänkertamuisti
        
        raja episodisen ja tietomuistin välillä ei aina selvä
    - - mieleen palauttaminen ja tunnistaminen eri toimintoja
        
        tunnistaminen = säilömuistissa olevien tietojen/muistojen tunnistaminen
        
        mieleen palauttaminen = tietojen/muistojen palauttaminen säilömuistista työmuistiin
      - säilömuistissa niin paljon tietoa/muistoja, että ongelmana on näiden tietojen hakeminen ja löytäminen
        
        osa säilömuistissa olevista tiedoista haalistuu, muuntuu ja vähittäin katoaa, jos tietoja ei käytetä
      - muistin rekonstruktiivisuus muuntaa mieleen palautettuja tietoja/muistoja
        
        rekonstruktio = uudelleen rakentaminen
        
        mieleen palautettaessa tiedot ja muistot ns. rakentuvat uudelleen eli ne yhdistyvät, täydentyvät ja muuntuvat
        
        ihminen ei esim. pysty palauttamaan mieleensä kaikkia tekstin yksityiskohtia, mutta muistaa kokonaiskuvan
        
        asian ymmärtäminen tukee yksityiskohtien muistamista, mutta ei toisinpäin
      - ihminen hakee tietoa säilömuistista erilaisten muistivihjeiden ja -sääntöjen avulla
        
        vihjeet tehokkaita vain, kun vihje linkitetty asiaan mieleen painamisen hetkellä
      - konteksti tukee mieleen painamista ja mieleen palauttamista
        
        opiskelija, joka pyrkinyt ymmärtämään asioita, pystyy palauttamaan yksittäiset asiat mieleensä, sillä hän on rakentanut yksityiskohdista kokonaisuuksia
        
        hyödynnetään esim. onnettomuuden silminnäkijöitä haastateltaessa
      - mieleen palauttamisen tutkijoita, Endel Tulving 60-luvulla, Alan Baddeley
      - tutkimukset paljastaneet yleisyysparadoksin: yleiset sanat palautuvat helpommin mieleen kuin harvinaiset, mutta niiden tunnistaminen on vaikemapaa
      - aktivoi oikeaa etuotsalohkoa, ks. hermostollinen perusta -> aivojen eri osat erikoistuneet käsittelemään erilaista informaatiota