Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

TIETOTEORIA - Coggle Diagram

- - - - Perusteluehto
        
        Erottaa tiedon uskosta, arvauksesta ja mielipiteestä (vaikka voi olla myös tosia)
        
        väitteen esittäjän on kyettävä perustelemaan tai todistamaan väite
        
        S on oikeutettu uskomaan, että p
        
        tarvitaan vielä kolmas ehto
        
        Papukaija voi esittää toden väitteen ja tuoda esiin perusteluja, mutta se ei silti välttämättä tiedä asiaa
      - Käsitysehto
        
        väitteen esittäjän on ymmärrettävä väitteensä ja uskottava siihen itse
        
        tietäminen edellyttää uskomista, mutta uskominen ei edellytä tietämistä
        
        S uskoo että p
      - Totuusehto
        
        Tieto ei voi olla epätotta
        
        Erehdys vs. tieto: käsityksemme voivat olla tosia tai epätosia
        
        Totuus ei ole tiedon riittävä ehto
        
        Lottorivin voi arvata ja arvaus voi olla totta, mutta silti ei sanota, että tiesi lottorivin
        
        p on tosi
    - - Gettier ongelma
        
        Ladot ja kulissit: Jollain voi olla ladosta tosi perusteltu käsitys, mutta lato voi silti olla kulissi.
        
        Käsitysehdon ongelma
        
        Kuinka paljon ymmärrystä väittämä edellyttää ansaitakseen käsityksen arvonimen?
      - Totuusehdon ongelma
        
        Miten totuus tulee ymmärtää?
        
        korrespondenssiteoria: totuus on vastaavuutta todellisuuden kanssa
        
        "Musti on koira" : mitä käsitämme Mustiksi on myös se mitä käsitämme koiraksi
        
        koherenssiteoria: yhteensopivuus muitten tosien väitteiden kanssa
        
        jos uskomme ulkoavaruudessa olevan elämää, niin väitetysti myös pieniä vihreitä miehiä on olemassa
      - Perustelun regressio-ongelma
        
        väite perustellaan esittämällä sen tueksi väitteitä, näiden väitteiden perusteluun tarvitaan taas lisää väitteitä ja seuraavien väitteisen perusteluun lisää väitteitä...
  - - - Järki on inhimillisen tiedon perusta
        
        järjen avulla voidaan saavuttaa välttämättömiä totuuksia, havainnoimalla vain mahdollisia totuuksia
      - "Ajattelen siis olen"
        
        Psyykkisten ajatustoimintojen olemassaolo on varmaa ja perustavaa
      - Ongelmia
        
        Järkiperiaatteita ei voi olla olemassa
    - - ilman havaintoja ei voi olla tietoa
        
        Locke: Vastasyntyneen mieli on tyhjätaulu, johon kokemus myöhemmin kirjoittaa kaiken sisällön
        
        Järjessä ei ole mitän, mitä ei aiemmin olisi ollut aisteissa
        
        mielikuvituksen vapaus on vain yhdistelyn vapautta
        
        nainen+kalan pyrstö=merenneito
      - Ongelmia
        
        Järki vakuuttaa tiedon luotettavuuden: Luottamus havaintoon ei voi perustua havaintoon, sillä havaintojen teko edellyttää jo luottamusta havaintoon
        
        Descartes
        
        Havaintoharhat
        
        Illuusiot osoittavat, että myös hyvissä olosuhteissa tehty huolellinen havainto voi olla pettävä
        
        Esim. Ratakiskot näyttävät kaukana yhtenevät, vaikka ne todellisuudessa ovat yhtä kaukana toisistaan
        
        Uniargumentti
        
        Mikään ei takaa, ettenkö ole juuri nyt unessa, ettenkö juuri nyt näe maailmaa väärin
        
        En voi epäillä, että epäilen. En voi ajatella, että ajattelen.
  - - - Tieto, jota saadaan asioista siten, että tulemme niistä tietoisiksi suoran havainnon kautta
      - Aistihavainnot, muistot, introspektio (=omien ajatusten tarkkailu)
      - Voi olla myös ns. hiljaista tietoa:
        ei välttämättä osata pukea sanoiksi
    - - Edellyttää tuttuustietoa
      - havainnon kohteelle annetaan joko määrätty kuvaus tai epämäärätty kuvaus
        
        määrätty kuvaus annetaan jollekin tietylle havainnon kohteelle ja määräinen kuvaus yksilöi havainnon kohteen ja erottaa sen muista
        
        epämäärätty kuvaus kuvaa samankaltaisia havainnon kohteita yleisesti
    - - ns. väitelauseina esiintyvää tietoa
      - Mistä tunnistamme propositionaalisen tiedon?
      - Kohdistuu propositioon eli johonkin, joka voidaan uskoa/käsittää ja väittää sekä lisäksi se voi olla tosi tai epätosi
        
        S tietää, että p
        (S=tiedon subjekti, p=propositio, johon tieto kohdistuu)
- - - - tieto voidaan osoittaa todeksi tai epätodeksi riippumatta yksittäisistä kokemuksista
        
        väitteiden totuus on pääteltävissä pelkästään niiden sisältämien käsitteiden merkityksestä
        
        esim. omena on hedelmä
    - - käsitteelliset totuudet eivät lisää tietoamme havaintomaailmasta
    - - Pallo on pyöreä: Pallo=subjekti, on pyöreä=predikaatti
  - - - esim. omena on punainen: punainen ei sisälly omenan käsitteeseen, sillä omena voi olla myös vihreä
    - - Totuus riippuu siitä, millainen maailma on tarkastelu hetkellä
    - - Pallo on oranssi