Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aistit - Coggle Diagram
Aistit
Aistimuksen synty
Ärsyke: valo, lämpö, mekaaninen, kemiallinen tai kipuärsyke.
Aistisolujen reseptori ottaa ärsykkeen vastaan ja ärsyke muuttuu hermoimpulssiksi
Aistinsolusta kulkevia hermosoluketjua kutsutaan aistiradaksi. Pään alueen aistiradat siirtävät impulssit suoraan aivoihin, mutta muut radat kulkevat selkäytimen kautta. Mitä isompi ärsyke sitä isompi impulssi.
Aistimukset syntyvä isoaivojen kuorikerroksessa. Tuntoaivokuori ottaa vastaan tuntoimpulsseja. Liikeaivokuori saa puolestaan aikaan lihasten liikkeet.
Kuuloaisti
Kuuloaistilla on suuri merkitys ihmisten välisessä viestinnässä.
Ääni on ilmassa eteneviä paineaaltoja. Niiden tiheyden vaihtelut ilmenevät taajuuksina.
Äänenvoimakkuus merkitsee äänilähteen aiheuttamaa paineen voimakkuutta, mitä merkitään desibeleinä
Korva vastaanottaa ääniaaltoja ja muuttaa ne hermoimpulsseiksi, jotka tulkitaan eri ääniksi.
Korvan rakenne: korvalehti, korvakäytävä, simpukka, vasara, alasin, jalustin, kaarikäytävät, soikea ja pyöreä rakkula, kuulo- ja tasapainohermo, simpukan ikkuna, tärykalvo, eteisikkuna, korvatorvi
Aivot määrittelevät äänen tulosuunnan korvien antamien pienten impulssien voimakkuus- ja aikaerojen perusteella.
Sisäkorvan tasapainoelin antaa tietoa pään liikkeistä ja asennosita
Perustietoja
Aistien tottumista samanlaisena jatkuvaan ärsytykseen kutsutaan adaptaatioksi
Aistit ovat kehittyneet evoluution kuluessa
Aistit ovat kehittyneet auttamaan ihmistä sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön.
Ympäristöstä tulee valtavasti ärsykkritä, mutta aistimme eivät reagoi kaikkeen.
kehon liikkeiden ja asentojen aistimiseen tarvitaan aistien yhteistyötä
Näköaisti
Ympäristöstä saadaan eniten tietoa näköaistin avulla
Sarveiskalvo, linssi ja lasiainen taittavat valoa, jolloin katsottavasta kuvasta muodostuu ylösalainen kuva verkkokalvolle.
Verkkokalvolla on kahta aistisolua: tappisoluja ja sauvasoluja
Sauvasolujen avulla nähdään hämärässä
Silmien verkkokalvoista lähtevät näköhermot. Kolmiulotteinen näkeminen perustuu aivojen ja kahden silmän yhteistyöhön
Ihminen tunnistaa vain pienen osan verkkokalvon keräämästä informaatiosta
Maku
Makuaisti on kemiallinen lähiaisti.
Makuaisti ilmaisee ruuan ja juoman kelvollisuuden.
Kielen pinnalla on makusoluja, jotka tunnistavat veteen ja sylkeen liuenneita aineita.
Kielen eri alueilla on eri makua aistivat solut. Jokaisella perusmaulla on sille herkin alue kielen pinnassa.
Perusmakuja on viisi: suolainen, makea, hapan, karvas ja umami.
Kieli on todella herkkä karvaalle maulle sillä kasvimyrkkyjen maku on karvas.
Makuaistimuksia voi olla tuhansia erilaisia, kun eri maut yhdistyvät, mutta monet meille tulkitsevat maut ovatkin vain hajuja.
Hajuaisti
Pystyy erottamaan tuhansia hajuja
Hajuaisti on kemiallinen kaukoaisti, jonka avulla aistitaan ilmaan haihtuvia tai vesipisaroiden mukana nenään kulkeutuvia aineita
Hajuaisti on herkempi ja tarkempi kuin makuaisti
hajusolut sijaitsevat nenäontelon hajuepiteelissä
hajuhermon kautta hermoimpulssit siirtyvät isoaivojen kuoren hajualueelle, joka on yhteydessä tunne-elämää ohjaavaan limbiseen järjestelmään. Siksi hajuihin voi liittyä voimakkaita tunteita.
Kipuaisti
Tärkeä selviytymisen kannalta
Voi syntyä mistä tahansa ärsykkeestä, jos se on liian voimakas. Esim. liian kova ääni tai kirkas valo
kipua aistivia soluja on lähes kaikkialla elimistössä, etenkin iholla ja sisäelimien kalvoilla.
Kipureseptoreina toimivat ns vapaat hermopäätteet. Kipuaistimus syntyy hermopäätteiden vaurioituessa tai reagoidessa voimakkaisiin mekaanisiin tai muihin ärsykkeisiin.