Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
maapallon luonnonvarat - Coggle Diagram
maapallon luonnonvarat
energia
aineelliset
uusiutuvat
Puu: erittäin monipuolinen luonnovara, jota käytetään myös energialähteeksi. Puuenergia on kustannustehokkain uusiutuvan energian muoto. Puut eivät myöskään koskaan tule loppumaan.
Energiakasvit: kasvit, joita viljellään biopolttoaineen raaka-aineeksi. Kasveja voidaan polttaa sellaisenaan tai esimerkiksi pellettinä.
Biokaasu: kaasu, joka syntyy biomassan anaerobisessa mädättämisessä. Käytetään teollisuuden ja liikenteen polttoaineena. Biokaasun käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa eikä sen riittävyydestä tule olemaan pulaa, koska biomassaa syntyy aina.
Biomassa: orgaaniseen ainekseen sitoutunutta Auringon energiaa, jonka käyttö ei lisää hiilidoksidipitoisuutta, koska uusi biomassa sitoo pitkällä aikavälillä saman verran hiiltä kuin sen polttamisessa syntyy. Suomi on esim. teollisuusmaiden kärjessä biomassan käytössä.
uusiutumattomat
Öljy: maaperässä muinaisista eliöistä muodostuva hiilivetyjen seos. Erittäin energiatehokas ja helposti saatava energiaratkaisu, mutta siitä aiheutuu todella suuret hiilidioksidipäästöt. Öljyä käytetään polttoaineena ja synteettisten aineiden raaka-aineena. Tulevaisuus epäselvä, mutta öljyvarat joka tapauksessa ehtyvät.
Maakaasu: lähes täysin metaanista koostuva kaasu, jota käytetään lämmityksessö ja sähköntuotannossa. Fossiliseksi polttoaineeksi se on melko vähäpäästöinen, mutta senkin käyttöä olisi vähennettävä. Tunnetut maakaasuvarat riittävät vielä 60 vuodeksi.
Kivihiili: kivhiilen polttamisella saadaan tuotettua sähkö- ja lämpöenergiaa. Varannot riittävät vielä arviolta 200 vuotta.
Uraani: uraani on myrkyllinen alkuaine, jonka ytimiä hajottamalla saadaan ydinenergiaa. Tästä syntyy paljon radioaktiivista ydinjätettä, jota ei voi hävittää vaan joka on loppusijoitettava esim. kallioperään.
Turve: uusiutuu erittäin hitaasti, käyttö kuormittaa vesistöjä ja soiden ekosysteemejä. Ei ole kovin merkittävä energialähde maailmalla, mutta Suomessa sitä käytetään paljon. Kuten muidenkin uusiutumattomien energialähteiden, myös turpeen käytöstä aiheutuu happamoittavia yhdisteitä.
aineettomat
Auringon säteily: suurin tunnettu energialähde, auringon säteilyenergiaa hyödynnetään sähkö- sekä lämpöenergiaksi, esim. aurinkokennojen ja -paneelien avulla. Käyttö kasvaa rähäjdysmäisesti ja kehitteillä paljon uusia innovaatioita. Tehokas alueilla, jonne paistaa paljon aurinko.
Tuuli: tuulen liike-energiaa muokataan sähköenergiaksi. Tehokkainta etenkin rannikko-, meri- ja tunturialueilla. Tuuli on peräisin auringon säteilyn tuottamasta lämpöenergiasta, joten sitä on saatavilla käytännössä loputtomasti
Ilma: välttämätön luonnonvra, jota uhkaa teollisuuden aiheuttamat päästöt. Ilmakehän koostumus on hyvin tärkeä, mutta päästöt ovat sille erittäin suuri uhkatekijä.
ravinto
uusiutuvat
Kasvit, sienet, marjat ja hedelmät: oikeanlaisella suunnittelulla ja kasvatuksella kasveja, marjoja ja hedelmiä saadaan riittämään maapallon asukkaille. Sieniä löytyy paljon luonnosta, eikä niiden riittävyydestä olla erityisen huolissaan. Eri maissa ja eri vuodenaikoina eri hedelmien ja marjojen käyttö vaihtelee. Nämä kaikki ja niistä kehitetyt erilaiset innovaatiot ovat potentiaalisia ratkaisuja maapallon kasvavaan ravinnon tarpeeseen.
Riista ja kala: Kalastuksen osalta suurin uhka on ylikalastus, joka kuormittaa merien ekosysteemejä ja uhkaa monia merien lajeja. Riista olisi ympäristöystävällisempi valinta tuotetulle lihalle, mutta monien lajien yksilöiden lukumäärä on vähentynyt esim. salametsästyksen ja muun ihmisen toiminnan takia.
Vesi: makeaa vettä on paikoittain hyvin vähän saatavilla ja 18% maan väestöstä ei ole puhasta juomavettä käytössään päivittäin. Suurin osa siitä on varastoitunut jäätiköihin ja pohjavedeksi. Ilmastonmuutoksesta aiheutuva kuivuuv köyhdyttää vesivarantoja entisestään.
uusiutumattomat
Mineraalit: osa mineraaleista eli kivennäis- ja hivenaineet ovat ihmisille välttämättömiä ravintoaineita, joita tarvitaan melko pieniä määriä päivässä.
materiaalintuotanto
uusiutumattomat
Mineraalit ja malmit: metallien kysyntä kasvaa koko ajan, eivätkä tämänhetkiset kaivokset ja kierrättäminen yhteensä riitä tyydyttämään tätä kysyntää. Metalleja on lähes jokaisessa hyödykkeessä tai niiden tuotantoprosesseissa.
Kiviaines: myös kivi on lisännyt suosiotaan rakennusmateriaalina ja sitä onkin käytetty esim. juuri rakentamiseen läpi historian. Vaikka kivi ei periaatteessa uusiudu, sen riittävyydestä ei ole ainakaan tällä hetkellä pulaa, koska kivellä on luonnollinen kierto ja sitä syntyy esim. merenpohjassa koko ajan, vaikka syntyvä aines ei olekaan uutta.
uusiutuvat
Puu: käytetään maailmanlaajuisesti esim. rakennusmateriaalina. Puiden riittävyys on taattu eikä sen käyttö tule loppumaan vaan todennäköisesti vaan lisääntymään, sillä ainakin tällä hetkellä puu on tullut "trendimateriaaliksi".
elinympäristö
Tila ja maankäyttö: iso osa maapallon pinnasta on asutettua, maatalouden käytössä tai muuten ihmisen muokkaamaa. Hyvällä ja kestävällä suunnittelulla voidaan ehkäistä tilan loppuminen ja turvata sen riittäminen tulevaisuudessa.
Maisema: maisemia kyllä riittää, mutta niitäkin uhkaa ihmisen muokkaaminen. Hyvällä maisemasuunnittelulla saadaan kuitenkin muokattua ympäristöä käteväksi mutta samalla säilytettyä sen maisema-arvo.
Ekosysteemipalvelut: luonnon tarjoamat aineelliset ja aineettomat palvelut. Ne jaetaan tuotanto-, säätely-, ylläpito- ja kulttuuripalveluihin. Luonnon kestävätn käytön avulla ekosysteemipalvelut pystytään turvaamaan myös tuleville sukupolville.
Luonnon kokeminen: riippuu ihmisestä itsestään ja on varmasti jokaiselle yksilöllistä, miten tulevaisuus tulee vaikuttamaan tähän. Jokainen löytää kuitenkin jokaisessa maailman tilassa varmasti luonnosta jotain, mikä tuottaa hyvinvointia ja onnellisuutta.