Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
uskonnolliset yhteisöt Suomessa - Coggle Diagram
uskonnolliset yhteisöt Suomessa
ev.lut- kirkkon vaikutus
luterilaisella kirkolla
julkisoikeudellinen
asema ja
itsemääräämisoikeus
kytköt valtion hallintoon vähentyneet kokoajan
kirkkovuosi
: juhlta, perinteet--> rajoittaa aukioloja, vapaapäivät (11 arkipyhää, 9 kirkollista)
etunimet, luppu, elämänkaarenjuhlat
kirkolliset toimitukset
toimintaa kaiken ikäisille
musiikkitapahtumat, kuoro yms.
lapsi- ja nuorisotyö suosittua, kasvatustyö, leirit kerhot
vanhuksille kerhoja, auttavat puhelimet
diakonia
: yhteisvastuukeräys, myös apu köyhille
kristinuskon vaiheet Suomessa
reformaatio, 1500-luku
Keski-Eurooppa
teesit 1517,
sisältöperiaate
: pelastusoppi,
muotoperiaate
: Raamattu uskon ja elämän ylin ohje
Ruotsi
Kustaa Vaasa
tarvisti kirkon omaisuutta valtion velan maksuun
1527 valtiopäivät
: kirkon omaisuus valtiolle, kuningas kirkon johtaja, luterilaisuus
Suomi
Turu piispa
Martti Skytte
noudatti kuningasta (Ruotsin vallan aikaa), rauhallinen kehitys: luostareita ei suljettu heti vaan uusia nunnia ja munkkeja ei otettu lisää
Mikael Agricola
: suomen kirjakieli, uskonpuhdistuksen mukaisesti halusi tavallisenkin kansan pystyvän lukemaan Raamattua, UT suomeksi
luostareiden häviäminen heikensi sivistystä ja kulttuuria, kirjakielen ansiosta sivistyksen nousu (pitkällä tähtäimellä)
puhdasoppisuus, 1600-luku
1686 kirkkolaki:
hallitsija kirkon johdossa, uskontopakko
kansanopetus
: katekismus
(kristillinen opin tiivistelmä)
, kinkerit (opeteltiin lukemaan katekismusta ja Raamattua yms.) lukutaito yleistyi huomattavasti
tavoitteena yhtenäinen kirkollinen kulttuuri, puhdas oppi =luterilaisuus,
kirkkokuri
: häpeärangaistukset, kirkko valvoi hengellistä elämää
1640 Turun yliopisto, 1642 Raamattu suomeksi
suvaitsemattomuus ja kollektivismi (yhteisön etujen korostus): noitavainot, idän ortodoksien käännytys
katolinen keskiaika
toiminta
messu latinaksi, 7 sakramenttia, kansanopetus
pyhimykset tärkeitä: kirkkojen nimiä, reliikit, polttohautaus loppui
muinaisusko kuitenkin vaikutti vielä taustalla
hallinto
Suomen alue Upsalan arkkipiispan alaisuudessa, pappi usein talonpoikais tausta
luostarit
dominikaanit (saarnaajamunkit)Turkuun 1280
fransiskaanit (köyhien ja sairaiden auttajat) 1400-luvulla Rauma, Viipuri, Kökan
birgittalaiset naisten luostari Naantaliin
keskiajan kivikirkot Suomessa läntisen kristinuskon vaikutus, puiset tuhoutuneet,
harmaakivi
valistus, 1700-luku
järjen, hyödyn, suvaitsevaisuuden korostus
pietismi
henkilökohtaisen uskon korostus
, uskonnolliset elämykset, maallisten ja uskovaisten ero
maltilliset pietistit ei kristisoineet kirkkoa, radikaalit halusivat syrjäyttää koko instituution
hartauskokousasetus 1726
: kirkoilla yksinoikeus uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseen
yleinen sivistystaso nousi
kirkon opetusvelvollisuus korostui, lääketiede, tekniikka yms.
kristinuskon tulo Suomeen
kauppiaiden tuomana
jo ennen 1000-lukua
kristinuskoa pidettiin
vahvempana kuin uskoa henkiin
yms.
suomalaisten kääntyminen kristinuskoon oli
pitkä prosessi
ennen ristiretkiä
, ristiretkillä n. 1150 järjestäytynyt roomalaiskatolinen kirkko
herätysliikkeet, 1800-luku
hartauskirjallisuuden myötä uusia pietistisiä ajatuksia
perinteiset herätysliikkeet
yksilöllisyyden korostus, protesti kirkon maallistumista vastaan, perinteet tärkeitä
naisten ja maallikoiden aktiivisuus, yleinen pappeus, vastauksia moraalikysymyksiin
rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus
Venäjä ei muuttanut Suomen uskonnollisuutta, säilytti kaiken ennallaan
Aleksanteri II uudistuksia
uusi kirkkolaki 1869
: mahdollisuus kuulua muuhunkin protestanttiseen tunnuskuntaan
eriuskolaislaki 1889
: kuuluttava luterilaiseen, ortodoksiseen tai itsenäiseen protestanttisiin, jotta sai virkatodistuksen--> opiskelupaikkoja varten
kunta ja seurakunta erilleen, koululaitos kunnan tehtäväksi
Suomi liitettiin Venäjään 1809: Suomen luterilaisen valtionkirkon johtaja oli ortodoksinen Venäjän keisari eli tsaari
kirkkoa kritisoitiin vanhoillisuudesta, uskonnonvapautta vaadittiin, kansankirkkoajatus alkoi syrjäyttää valtionkirkkoa, ensimmäiset juutalaiset ja muslimit Suomeen
1900-luku
sisällissota
: kirkko valkoisten puolella, demonisoi punaiset--> kirkon ja työväen välinen jännite
1919: valtio uskonnollisesti neutraali
20 ja 30 luku
kirkossa nationalistisia painotuksia, kirkon johto ja papiston enemmistö vastusti kommunismia
1923 uskonnonvapauslaki:
kirkosta sai erota liittymättä mihinkään, uudet uskonnolliset yhteisöt, ei horjuttanut kirkon asemaa
sotien aika
kirkko sotilaiden arjessa: sotilaspapit, kaatuneiden hautaaminen
kirkko kotirintaman tukena, tuki kriisiaikana ja kuoleman läheisyydessä, liityttiin enemmön kuin erosi
1900-luvun loppupuoli
teollistuminen ja kaupungistuminen muutti kirkon asemaa, uusia työmuotoja: nuorisotyö
talouskasvu, hyvinvointi, 90-luvun lama
työväki ja kirkko lähentyi uudestaan
kirkosta yhteiskunnallinen keskustelija
uudistuksia
1986 uusi virsikirja
1992 raamatun käännös
1988 naispappeus
ekumeeninen toiminta laajenee, uusia työmuotoja: pakolaistyö, leipäjonot
kirkkolain uudistus, kirkon ja valtion yhteyden höllentäminen, uskonnonvapauslain uudistus 2003
ev.lut -kirkon hallinto
hiippakunta
9 hiippakuntaa
hiippakuntakokous pohtii hiippakunnan toimintaa, lausuntoja kirkolliskokoukseen
tuomiokapituli: hiippakunnan keskuksen kirkko, toimii piispan apuna, valvoo skr. hallinto toimintaa
rovastikunta
hiippakunnissa n. 10 rovastikuntaa, muodostuu seurakunnista
lääninrovasti ohjaa toimintaa, alueellinen yhteistyö, papiston työnjohto
kirkkohallitus
hoitaa kirkon taloutta ja hallintoa
valmistelee asiat kirkolliskokoukselle
piispa
pappien esimies
valvoo oppien toteutumista, pappisvihkiminen
ylin kirkollinen opetusvirka
11 piispaa, hiippakuntien piispat ja arkki- ja kenttäpiispa
kirkolliskokous
kokoontuu 2 kertaa vuodessa
päättää opillisista kysymyksistä
ev.lut- kirkon ylin päättävä elin
kirkkolain muutosehdotukset
seurakunnat
kirkkovaltuusto
johtaa seurakuntia, päättää toiminnan, talouden, veron
valitsee jäsenet kirkkoneuvostoon
kirkkoneuvosto
käytännön toiminta, hallinto, virat
seurakuntavaalit
sama vaalitapa kuin kunnallisissa ja valtiollisissa
16v. äänestysikäraja
ehdokaslistoja, vähintää 20 kannattajaa
kirkkoherra yksittäisen seurakunnan johtaja
hengellinen työ: pappi, diakoni, kanttori, kasvatustyö
yli puolet muussa kuin hengellisessä: suntio, hautausmaa
talous
verotulot jäseniltä
suurinosa menoista henkilöstömenoja
keskusrahasto auttaa seurakuntia jos tarve