Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kylmä sota - Coggle Diagram
Kylmä sota
Korean sota
Korean sota käytiin vuosina 1950–1953 Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) ja Kiinan kansantasavallan yhteisen kansanarmeijan sekä Korean tasavallan (Etelä-Korea) ja Yhdysvaltojen johtamien Yhdistyneiden kansakuntien (YK) joukkojen välillä.
Vaikka Neuvostoliitto ei virallisesti osallistunut sotatoimiin, se tuki Pohjois-Koreaa auttamalla ylintä johtoa strategian suunnittelussa ja toimittamalla tarvikkeita ja aseita.
Korean sota loi laajemman sodanuhkan, joka puolestaan synnytti varautumista ja taloudellista toimeliaisuutta, korkeasuhdanteen, joka tunnetaan Korean suhdanteen tai Korean konjunktuurin nimellä.
Kuuban kriisi
Kuuban kriisi oli maailman kahden supervallan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton, välille kehittynyt suurvaltapoliittinen kriisi, jonka tulenarin vaihe oli 16. − 28. lokakuuta 1962.
Kuuban kriisin taustalla olivat USA:n Turkkiin sijoittamat keskimatkan ydinohjukset ja tähän vastauksena alkanut Neuvostoliiton ydinohjusten sijoittaminen Kuubaan.
Kriisi oli lähellä aloittaa avoimen sodan, joka olisi saattanut laajeta ydinsodaksi ja kolmanneksi maailmansodaksi.
Vietnamin sota
Vietnamin sota oli Vietnamissa vuosina 1955–1975 käyty sota, joka käytiin Pohjois- ja Etelä-Vietnamin valtioiden sekä kummankin osapuolen kansainvälisten liittolaisten välillä.
Taistelut käytiin pääosin Etelä-Vietnamissa, mutta Yhdysvaltojen tultua mukaan sotaan Tonkininlahden välikohtauksen seurauksena vuonna 1964 se ulotti pommituslentonsa myös Pohjois-Vietnamiin, Laosiin ja Kambodžaan. Vietnamin sodan tapahtumat vaikuttivat merkittävästi myös Kambodžan sisällissotaan.
Unkarin kansannousu
Unkarin kansannousu (unk. 1956-os forradalom tai 1956-os felkelés) oli Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin kuolemaa vuonna 1953 seuranneen suojasään ja sisäisten uudistusten hitauden aiheuttaman tyytymättömyyden innoittama kansannousu Unkarin kommunistihallintoa vastaan vuonna 1956.
Ensimmäiset väkivaltaiset yhteenotot käytiin maan pääkaupunki Budapestissa 23. lokakuuta. Tilanne riistäytyi nopeasti kommunistisen Unkarin työväenpuolueen hallinnasta, ja apuun pyydettiin maassa olleita neuvostojoukkoja. Neuvostojoukot joutuivat vetäytymään katutaistelujen jälkeen 30. lokakuuta ja Imre Nagyin johtama hallitus otti käyttöön monipuoluejärjestelmän.
Prahan kevät
Prahan kevät (tšek. Pražské jaro) oli poliittisesti liberaali ajanjakso kommunistisessa Tšekkoslovakiassa, joka alkoi 5. tammikuuta 1968 ja päättyi 21. elokuuta 1968 Varsovan liiton miehitettyä maan.
Tšekkoslovakialaiset olisivat halunneet rakentaa inhimillisempää ja modernimpaa sosialismia, mutta hanke kaatui Neuvostoliiton johdon vastustukseen ja lopulta maan miehitykseen.
Berliinin muuri
Berliinin muuri (saks. Berliner Mauer) oli muuri, joka erotti Itä-Berliinin ja sitä ympäröineen Itä-Saksan valtion Länsi-Berliinistä 1961–1989. Sen tarkoituksena oli lännen mielestä estää itäberliiniläisten ja itäsaksalaisten pääsy länteen, kun taas idän mielestä pohjimmainen tarkoitus oli suojella DDR:n kansalaisia lännen fasismilta.