Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
OSIO 3 Havaitseminen - Coggle Diagram
OSIO 3 Havaitseminen
aistiärsyke eli
aistimus
>
reseptorisolut
> vain osa tietoisuuteen > havainto
(jäsentynyt aistimus)
MUODOSTUMINEN
havaintokehä
= skeemat ohjaavat huomion kiinnittymistä ja tiedon valikointia
ärsykelähtöinen prosessointi
= ympäristön ärsykkeet, silmäily
tiedonkäsittely:
skeemalähtöinen prosessointi
= lähtökohtana skeemat ja odotukset, oivallus/vihje kuvasta, puutteellinen ärsyke
tiedonkäsittely:
ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeidän käsittelyä
astielimistä alhaalta ylös nousevia hermoratoja, jotka kulkevat
talamuksen kautta (tiedon esikäsittely) aistin primaarille aivokuorelle
(nousevat radat)
ja
aivokuorelta ylhäältä alas talamukseen sekä muihin osiin
(laskevat radat)
SYVYYSHAVAINTO
binokulaarinen havainto
= kahdella silmällä
kolmiuloitteisuus
katseen kohdistaminen
monokulaarinen havainto
= yhdellä silmällä
muulla tavalla tietoa syvyyshavaintoon
syvyysvihjeet:
esineen piiloon jääminen
varjot
etäisyys horisontista
suhteellinen koko
maiseman epätarkkuus
lineaarinen perspektiivi
liikettä koskevat havainnot
Tulkitsemiseen vaikuttaa merkityksellisyys ja tuttuus + kuvio ja tausta
steronäkö = verkkokalvoille eri kulmista heijastuvat kuvat
Silmien monokulaarinen näkymä saa aikaan perspektiivieron > syvyyshavainto
Havaintoharha eli illuusio
= todellisuuden ja havainnon välinen eroavaisuus
vaikuttaa:
skeemat
fysiologiset syyt
ärsykkeen lyhytaikaisuus ja epäselvyys
osoittaa:
ulkomaailman äsykkeistä tehdyt virhepäätelmät
täydennämme ärsykkeitä tarvittaessa
"aistitiedon tulkintaa aivoissa"
NÄKÖAISTIN TOIMINTA
Vaiheittain
silmän verkkokalvon tunnistinsolu rekisteröi vain valopisteen tietyssä näkökentän kohdassa
VRT
aivokuoren primaarin näköalueen tunnistinsolu saa ja yhdistää tietoa monilta verkkokalvon soluilta
:
rinnakkainen prosessointi
(esim. näköärsykkeen eri piirteet käsitellään eri näköalueilla > yhdistetään sekundaarisella aivokuoren aistialueella)
valon saapuminen
linssiin
pupillin läpi > linssi taittaa valon
valo päätyy verkkokalvolle
linssi kohdistaa valoa tarkan näön alueelle
foveaan
verkkokalvolla
sauvasolut
reagoivat valon voimakkuuteen (hämärässä näkeminen)
tappisolut
reagoivat väriin (kirkkaassa näkeminen)
verkkokalvon hermosolujen viejähaarakkeet yhtyvät
näköhermoksi
(johtaa silmästä talamukseen)
sokea piste
= näköhermon alkukohta (ei tappi- tai sauvasoluja)
sakkadit
= nopeat silmien liikkeet katseen (fovean) kohdistamiseksi
näköristissä näköhermon sisemmät hermosyyt risteävät vastakkaiseen aivopuoliskoon
mikä-reitti
tunnistaa ympäristön kohteita
(takaraivon näköaivokuorelta ohimolohkolle)
liike, väri, muoto > yhteenliittäminen
verrataan muistitietoon > kohteen nimeäminen
agnosia
= kyvyttömyys tunnistaa kokhteita tai niiden ominaisuuksia
:
miten-reitti
prosessoi avaruudellista tietoa ja kohteiden sijaintia sekä suhdettamme niihin
(takaraivon näköaivokuorelta päälaelohkolle)
esineeseen tarttuminen ja suunnistaminen
ataksia
= liikkeen vaikea ohjattavuus näköaistin avulla
:
Kasvojen tunnistus
ohimolohkon alapinnalla oleva alueen poimu
kolmiuloitteisuus ja kontrasti, skeema
prospagnosia
= kasvosokeus, vaikeus tunnistaa kasvoja
:
Konstanssi
= vakioisuus
KOKEMUKSET JA OPPIMINEN
muoto: esineet eivät muuta muotoa katselukulmasta riippuen
koko: tutut esineet tulkitaan samankokoisiksi välimatkasta riippumatta
vaaleus: paperi on valkoinen pimeässä ja kirkkaassa
: