Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Talouspolitiikka - Coggle Diagram
Talouspolitiikka
finanssipolitiikka säätelee julkisia tuloja ja menoja
mistä finanssipolitiikassa päätetään?
eduskunta päättää
palkkatulojen ja yritysten voittojen verottaminen
julkisten varojen käyttöön liittyvät päätökset. esim. verovarojen käyttö julkisiin palveluihin vs tulonsiirtoihin
pyritään tasoittamaan eroja aluellisissa eroissa ja eroissa kotitalouksien välillä
Suomella yhteinen rahapolitiikka EMU-maiden kanssa
budjetti
aina yhelle kalenterivuodelle
lisäbudjetteja voidaan tehdä
Suomessa julkinen talous pyrkii vaikuttamaan tuloerojen tasaamiseen --> korkea verotus
veroaste
= suhteuttaa toisiinsa kokonaistuotannon ja vuoden aika perittyjen verojen määrän
tavoitteena suhdannevaihtelujen tasoittaminen
finanssipolitiikka talouden suhdannevaihtelujen tasoittamista
kansantalouden taantuessa budjetti alijäämäiseksi --> menot suuremmat kuin tulot --> estetään työttömyyden kasvu ja tuotannon väheneminen
noususuhdanteen aikana budjetti ylijäämäiseksi --> tulot suuremmat kuin menot --> esim. verotusta voidaan kiristää tai tulonsiirtoja pienentää
valtion tulot ja menot
arvonlisävero
= hyödykkeen hintaan sisältyvä vero, jonka myyjä tilittää verottajalle, valtion suurin tulonlähde
tulovero
= palkkatulojen mukaan perittävä vero
yhteisövero
= yritysten voitosta valtiolle perittävä vero
pyritään verottamaan kuluttamista ja ympäristön kuormittumista enemmän kuin työntekoa
suomen nykyinen taloustilanne ja finanssipolitiikka
euromaiden kasvu- ja vakaussopimus rajoittaa jäsenmaiden finanssipolitiikkaa
jäsenmaan budjettialijäämä saa olla korkeintaan 3% BKT:sta
koitetaan estää velkaantuminen, joka voi uhata koko rahaliiton vakautta
Suomessa kokonaistuotanto pienentynyt, työttömyys noussut, valtio ja kunnat velkaisia
vienti ei ole kasvanut, kasvu kotimaisen kysynnän varassa, kotimaista kysyntää rajoittanut työttömyys ja verotuksen kiristyminen
elvyttävä talouspolitiikka
= taantuman vaikutuksia lieventävää talouspolitiikkaa. Julkisten menojen lisääminen, verotuksen keventäminen, korkotason alentaminen tai luotonannon helpottuminen
toimii jos kyse on suhdannevaihteluista
kiristävä talouspoltiikka
= valtion menojen leikkaukset ja verokorotukset tai näiden yhdistelmä
jos heikon talouskehityksen syyt ovat rakenteellisia
julkisen talouden tasapainottamista jos esim. liian jyrkkä suhdannenousu
suomen
valtionvelka
kiistelty aihe, velanotolla lisätään talouskasvua, toisaalta tulevien sukupolvien verorasitus iso
kestävyysvaje julkisen talouden ongelmana
työikäisten osuus väestöstä vähenee, hoiva- ja terveyspalvelujen menot nousee
julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, vaan menot tuloja suuremmat joka vuosi
julkisen talouden velka kasvaa jopa mahdottomaksi
kestävyysvaje mittaa kuinka paljon tuloja pitäisi lisätä ja menoja vähentää, jotta velkaantuminen saataisiin kuriin
kestävyysvajeen poistaminen
verotuksen kiristäminen
julkisten menojen vähentäminen
rakenteelliset uudistukset
työn tuottavuuden parantaminen
työssäkäyvien määrän lisääminen
työurien pidentäminen
kunnat tuottavat peruspalvelut
kunnallisvero
= henkilövero, joka määräytyy ansiotulojen perusteella. Kunnallisveroprosentin mukainen
osittain progressiivinen
vähätuloisilla verovähennyksiä
kunnat perivät
kiinteistöveroja
kunnat saavat osa
yhteisöverosta
toimintatulot
ovat kunnan tuloja esim. uimahallin sisäänpääsy maksuina
valtionosuudet
ovat merkittäv tuloerä, valtion avustuksia kunnalle, kokoon vaikuttavat kunnan väkiluku ja ikärakenne
kuntien menot
sosiaali- ja terveystoimen palvelut
toimeentulotuki
opetustoimi ja kulttuuri
liikenne, pelastustoimi
kunnat velkaisia
kasvukeskus = verotulot kasvaa, yritykset laajenevat, työikäisiä muuttaa työn perässä
muuttovoittokunnat investoivat kouluihin, päivähoitoon ja liikenteeseen
muuttotappiokunnassa ikääntyviä on paljon ja verokertymiä vähän
sosiaaliturvarahastot huolehtivat eläkkeistä
sosiaaliturvarahastot
kuuluvat julkiseen sektoriin
työeläkelaitokset suomessa yksityisiä
KELA, työttömyysturvarahastot ja työeläkelaitokset
tulot
työeläkemaksut työnantajilta, työntekijöiltä ja eläkeläisiltä
tulonsiirrot julkisyhteisöiltä
rahastojen tekemät sijoitukset
sosiaaliturvarahastot sijoittavat varantojaan
eläkkeen määrään vaikuttaa
työuran pituus
palkkataso
eläkemaksujen osuus palkassa
eläkerahastojen tuotto
pystytäänkö eläkemaksut maksamaan? korkea työttömyys johtaa korkeisiin työeläkemaksuihin
finanssipolitiikan rajallinen valta
globaalissa taloudessa vaikutusvaltaa siirtynyt suuryrityksille --> verovaroin tuotettujen palvelujen järjestäminen
Suomen talous sidoksissa muiden euromaiden talouksiin
verokilpailu EU-alueella
keskuspankin rahapolitiikka
euroopan keskuspankki pyrkii hintavakauteen
keskuspankkien päätehtävä pitää rahoitusmarkkinat vakaana ja ohjata korkotasoa
EKP:n neuvosto tekee rahapolittisia päätöksiä johtokunnan kanssa
EKPJ on riippumaton euromaiden poliittisesta päätöksenteosta
hintavakaus = kuluttajahinnat saavat nousta noin 2% vuodessa
EKP pyrkii ennakoimaan hintojen muutoksia ja vaikuttamaan niihin rahapolitiikalla
EKP seuraa mm.
talouskasvun vauhti
pankkien luotonanto
asuntojen hintakehitys
palkkojen ja työllisyyden kehitys
kuluttajien ja yritysten velkaantuneisuus
osake- ja valuuttamarkkinoiden kehitys
liikkeellä olevan rahan määrä
euroopan keskuspankin työkalut
ohjauskoron muutos vaikuttaen euribor korkoon
säätelee ehtoja, jolla keskuspankit saavat lyhytaikaisia keskuspankkiluottoja
vaati pankkeja tallettamaan osan asiakkaidensa talletuksista oman maansa keskuspankkiin
EKP säätelee keskuspankkien liiketoimintaa
ohjaa pankkien luotonantoa
EKP:n haasteellinen tehtävä
euromaat erilaisissa taloustilanteissa, esim. korkotason pohtiminen hankalaa
Saksan, Ranskan ja Italian kokonaistuotannon arvo 75% euroalueen tuotannosta --> niiden talouskehityksellä suuri paino EKP rahapolitiikassa
Mitä on talouspolitiikka?
Julkinen valta harjoittaa talouspolitiikkaa
talouspolitiikka
= julkisen vallan keinoja vaikuttaa yleiseen talouskehitykseen sekä kotitalouksien ja yritysten talouteen
finanssipolitiikka
= päätöksiä julkisten varojen käytöstä
rahapolitiikka
= keskuspankkien harjoittamaa politiikkaa, jolla pyritään pitämään rahatalous vakaana, raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa
tulopolitiikka
= sovitaan palkoista ja työehdoista
millaista talouspolitiikkaa tulisi harjoittaa?
keynesiläisyys
= talouspoliittinen ajattelutapa, jolle nykypäivän talouspolitiikka perustuu. Talouspolitiikan tehtäviä kokonaiskysynnän, investointien ja kulutuksen säätely
julkisen vallan toimia
esim. lapsilisien korotus tai julkisin varoin tehtyjen maanteiden rakentamisen lisääminen
monetarismi
= liikkeellä olevan rahamäärän säätely vaikuttaa kokonaiskysyntään
keskuspankkien rahapolitiikalla säädellään liikkeellä olevan rahan määrää
inflaatio johtuu taloudessa kiertävän rahan määrästä --> hinnat nousevat ilman, että työllisyys paranee
uusliberalismi
= markkinavoimiin perustuva taloussuuntaus, julkisen vallan toimen minimiin
staglfaatio
= nopea inflaatio + hidas talouskasvu + korkea työttömyys
laaja julkinen talous hidastaa kehitystä
verot matalina, julkisen vallan tehtävä ainoastaan koulutus, yleinen järjestys ja perusterveydenhuolto
valuuttamarkkinat heijastavat kansantalouksien tilaa
valuutan kysyntä ja tarjonta
valuuttakurssipolitiikka
= valuutan ulkoiseen arvoon vaikuttaminen, suuria arvonmuutoksia pyritään välttämään
keskuspankkien valuuttakaupat
kiinteän valuuttakurssin järjestelmä
keskuspankin ja hallituksen päätöksellä
tavoitteena maan maksuvalmiuden turvaaminen
euroon liittyminen tuonut Suomelle rahatalouden vakauden, korkotason vakauden ja riski valuuttakurssien muutoksista poistunut euromaiden kesken :
avoimessa kaupankäynnissä valuuttakursseilla merkitystä
kysyntä ja tarjonta ohjaa valuuttojen arvoa
valuutta voi devalvoitua tai revalvoitua
devalvoituminen
= kun jonkin valuutan arvo suhteessa toiseen
heikkenee
revalvoituminen
= valuutan arvo
vahvistuu
toiseen valuuttaan suhteutettuna
kelluvaa valuuttaa
ei voida revalvoida eikä devalvoida
valuutta, jonka kurssi määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan
kiinteän valuuttakurssin valuuttoja voidaan esim. revalvoida keskuspankin päätöksellä
tulopolitiikassa päätetään palkoista ja muista työehdoista
kolmenlaista sopimista
tavoitellaan korkeaa työllisyyttä ja oikeudenmukaista tulonjakoa
tulopoliittisia sopimusjärjestelmiä
keskitetty sopiminen
työntekijöiden (SAK, Akava) ja työn antajien keskusjärjestöt EK
raamisopimus
liittokohtainen sopiminen
ammattiliitot ja työnantajaliitot
työehtosopimus
paikallinen sopiminen
työntekijä ja yritys
työsopimus
liittokohtainen sopiminen lisä palkkojen kilpajuoksua
paikallinen sopiminen ottaisi huomioon yrityksen taloudellisen tilan
palkankorotuksilla tavoitellaan ostovoimaa
nimellisansio
= palkka, jonka työnantaja maksaa työntekijälle
bruttopalkkaan
on lisätty luontoisedut, esim. ateriaetu
liukuma
= työnantaja voi maksaa suuremman palkankorotuksen, jotta työntekijä ei siirry kilpailijalle
reaaliansiot
mittaavat sitä, kuinka paljon nimellispalkkojen nousu hyödyttää kuluttajaa, kun otetaan huomioon kuluttajahintojen nousu
ostovoima
= otetaan huomioon nimellispalkka, inflaatio ja tuloverotus
tulopolitiikka rahaliitossa
heikentynyt kilpailuasema palkkojen suhteen ei ole korjattavissa devalvaatiolla