Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vieraan kielen oppiminen ja monikielinen pedagogiikka - Coggle Diagram
Vieraan kielen oppiminen ja monikielinen pedagogiikka
kielen oppimisesta
tiedostettua toiminaa: omaksuminen eri asia kuin oppiminen
kommunikatiivinen kompetenssi (kieliopillinen+sosiolingvistinen+diskurssiivinen+strateginen kompetenssi), scaffolding
implisiittinen (proseduraalinen tieto) ja eksplisiittinen (deklaratiivinen tieto) tieto
siirtovaikutus eli transfer-ilmiö
mitä suuremmat erot, sitä vaikeampaa oppia, tuttujen piirteiden löytäminen auttaa
äänteellinen taso (fonologia), kieliopillisten yksiköiden taso (morfologia), lauseraketeen taso (syntaksi), merkityksen taso (semantiikka, pragmatiikka) > kieli ja kielitaito kokonaisuus
produktiiviset taidot (kirjoittaminen ja puhuminen), reseptiiviset taidot (lukeminen ja kuuteleminen)
tarkkuusa, sujuvuus, kompleksisuus
kielitaidosta ja kulttuurista
Eurooppalainen viitekehys: kattava kuvaus vieraan kielen opettamisesta, oppimisesta ja arvioinnista
yksilön yleiset valmiudet: tiedot, taidot ja taitotieto, elämänhallintataidot, oppimiskyky
kielellisen viestintätaidon osa-alueet: kielelliset, sosiolongvistiset ja pragmaattiset tiedot ja taidot
kieli kertoo puhujansa kulttuurista: muutokset kulttuurissa > muutokset kielessä
kielenopetus ja yhteiskunta: opetus sidoksissa yhteiskunnan tavoitteisiin ja muutoksiin, taloudellinen näkökulma, monimuotoisuus, sisä- ja ulkopolitiikka
POPS: painotetaan kulttuuria vieraiden kielten opetuksessa, tieto-, taito- ja kulttuuriaine
a) kielen merkitysten ymmärtäminen edellyttää kulttuurin ja sen taustalla olevien tapojen tuntemusta b) kiinnostus kulttuuria kohtaan voi lisätä motivaatiota c) suvaitsevaisuuskasvatus
kielen oppimisen yksilöllisyydestä
motivaatio: 1.sosiaalis-psykologinen, 2.kognitiivinen ja 3.prosessimallin näkökulma
mm. 1.identiteetti ja omakuva, kiinnostus, asenteet 2. sisäinen ja ulkoinen motivaatio, attribuutioteoria 3. motivaation dynaaminen luonne
persoonallisuus ja ikä
ekstrovertteys(introverttiys), riskinotto- ja kommunikaatiohalukkuus
neurologiset, kognitiiviset affektiiviset ja sosiaaliset tekijät
oppimisstrategiat: metakognitiiviset, kognitiiviset ja sosioaffektiiviset strategiat
suoria ja epäsuoria > oppilaan autonomia (joustavuus ja oppimaan oppiminen)
kielen oppimisen teorioista
psykolingvistiset teoriat: kielen oppiminen yksilön sisäisenä prosessina
a) narratiivinset teoriat: oppiminen määräytyy biologisesti, universaalikielioppi, monitoriteoria (Kasher) b) kognitiiviset teoriat: kielenoppimisen prosessit osana yleisiä kognitiivisia oppimisprosesseja
sosiolongvistiset teoriat
a) behavioristinen kielenoppiminen b) akkulturaatiomalli: muodollista kielenopetusta vähän c) sosiokulttuurinen kielenoppiminen: oppiminen dynaamista ja sidoksissa tilanteisiin
kielen opettamisesta
kieli opetuksen kohteena
a) kielioppi-käännösmenetelmä b) audiolingvaalinen menetelmä: ärsyke-reaktio -ketju, Dodsonin sovellus (sandwich) c) kognitiivinen koodi -menetelmä: mielekkään harjoittelun merkitys
kieli viestinnän välineenä
a) suora menetelmä: puhumisen ja kuulemisen korostus, pantomiimi, piirrokset, draama, jne., sopii erityisesti jos ei yhteistä kieltä b) luonnollinen lähestymistapa: runsas kielisyöte, esim. TPR
kommunikatiivinen kielenopetus: aidot viestintätilanteet, sujuvuus ja tarkkuus, virheitä korjataan jos ne vaikeuttavat viestin ymmärtämistä
tehtäväpohjainen kielenopetus (TBLT): 1. tehtävää edeltävä vaihe 2. tehtävän suorittaminen 3. tehtävän kielenhuollon vaihe
kieliopista ja ääntämisestä
deskreptiivinen ja normatiivinen kielioppi
morfologia=sanataivutus, sanan muodostus, syntaksi= lauseiden ja lausekkeiden rakenne
kieliopin solmukohdat
muodon tai rakenteen kompleksisuus 2. merkityksen kompleksisuus 3. merkityksen ja muodon suhteen kompleksisuus
ominaisuuksia, joita implisiittisesti helppo oppia
frekvenssi: esiintyvät usein kielessä 2. salienssi: vapaat morfeemit helpompia kuin päätteet ja liitteet 3. funktionaalinen arvo tukena 4. säännölliset muodot ja rakenteet 5. prosessoitavuus: kognitiivinen käsittely
induktiivinen oppiminen keskiössä, mutta myös deduktiivista tarvitaan
kaikki oppilaat hötyvät runsaasta kielellisestä syötteestä, oppilaan tultava tietoiseksi opittavasta ilmiöstä
ääntämisen osa-alueet: 1. segmentaalinen taso (tarkkuus) 2. prosodinen tarkkuus (sujuvuus)
ymmärrettävyys+tarkkuus+sujuvuus> malliien valinta on suuri kysymys: malliaksentin tulee olla laajasti ymmärrettyä, taitotason määrittely: lähtökohtana pidetty ymmärrettävyyttä, aksentista riippumattomien piirteiden painotus
ääntäminen motorisena taitona: 1. kirjoitustavan tunnistaminen tietyksi kieleksi 2. mikä merkkijono viittaa mihinkin äänteeseen 3. tiedettävä, kuinka äänne motorisesti tuotetaan 4. äänen tuottaminen (drilliharjoitukset!)
vaikeimmat äänteet > kuinka hyvin koirjoitusasu vastaa ääntämisasua, siirtovaikutus, universaalit vaikeudet
yhtäläisyydet tärkeämpiä kuin erot > havaintomagneetit: magneettiefekti = äidinkielen prototyyppinen äänne vetää akustisesti samankaltaista äännettä puoleensa
sanojen opetuksesta ja oppimisesta
oppiminen resptiivistä (tunnistus) ja produktiivista (tuottaminen)
yhdistetään sana esineeseen tai asiaan 2. opitaan yhdistelemään sanoja 3. sanasto muodostaa verkoston > metaalileksio=yksilöllisen sanavaraston koonti
tietoinen havaitseminen ja muisti: oppijan oma reaktio on tie pitkäkestoiseen muistiin, elaborointi = sanojen käyttö uudessa merkitysympäristössä
opettaja voi helpottaa muistamista: a) korostamalla tärkeitä asioita b) ohjaamalla monipuolista harjoittelua
tapoja "leksikoida": 1. aloitetaan uusi kappale mahd. aidolla viestintätehtävällä 2. keskitytään olennaiseen sanastomateriaaliin 3. harjoitetaan yleisimpiä sanoja + niistä muodostettavia yhdistelmiä 4. merkitysten ja viestinnällisyyden näkökulman korostus
sanaston laajuus yksi avaintekijä kielitaidossa: 2000 yleisimmän sanan tunteminen keskiössä
kielitaidon arvioinnnista
arviontitilanteet arvioinnin tarkoituksen mukaan > 1. oppimistulosten arviointi: diagnostinen, formatiivinen ja summatiivinen arviointi 2. taitotason arviointi riippumatta hankintatavasta
arvioinnin tarkoitus > 1. normipohjainen / suhteellinen arviointi 2. kriteeripohjainen arvionti
tapoja arvioida: suora ja epäsuora arvionti: arvioinnin autenttisuus, arviontimenetelmien integratiivisuus eli kokonaisvaltaisuus
arvioinnin vaikutus > a) takaistusvaikutus (washback-efekti) b) vaikutus arvioitaviin ja heidän käsitykseensä itsestään oppijana c) arviointi välittää viestejä
laatuun vaikuttaa reliabiliteetti ja validiteetti sekä arvioinnin käyttökelpoisuus (huom. arviointi ja sen laatu ovat kontekstisidonnaisia)