Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
ETIIKKA JA YHTEISKUNTAFILOSOFIA: LUENNOT 2 & 3: PERUSKÄSITTEITÄ -…
ETIIKKA JA YHTEISKUNTAFILOSOFIA: LUENNOT 2 & 3: PERUSKÄSITTEITÄ
Etiikka: ethos = vakiintunet tavat ja luonne. Teoreettisuus, yleispätevyys. Filosofinen tapa puhua moraalista. Perustelut,
miksi?
hyve, vastuu, velvollisuus
Moraali: mores = tavat ja tottumukset. Arkielämä, kulttuurisidonnaisuus. Yhteisöllinen ja kultttuurisidonnallinen tapa puhu moraalista
vallitsevat eettiset käsitykset, arvostukset ja käyttäytymissäännöt
aluksi tarkoitti samaa, myöhemmin erotettu toisitaan
etiikan näkökulmat
a. yksilö
b. yhteisö
millainen on hyvä ja tasa-arvoinen yhteiskunta?
c. luonto
ihmiskeskeinen ja luontokeskeinen etiikka
pystytäänkö yhteensovittamaan?
hyve-etiikka, utilitarismi
yhteiskuntafilosofia
filosofian osa-alue, enemmän teoreettinen kuin empiriinen
yhteiskunta ja yhteiskunnalliset instituutiot suhteessa etiikkaan
millainen yhteiskunnan
pitäisi
olla?
utopiat (ihanne yhteiskunta), dystopiat (epätoivottavia yhteiskuntia), sopimusteoriat (kuvaukset siitä mihin hallinnollisia järjestelmiä eli valtioita tarvitaan, malleja siitä mikä olisi toimiva)
etiikka oppialana
teoreettinen
metaetiikka
yleinen pohdinta: tietoteoria, ontologia, kielifilosofia. Moraalin luonne ja perusteet sekä arvojen ja kielenkäytön luonne
deskriptiivinen
kuvaileva etiikka. Miten moraaliset ilmiöt ihmisten välillä (eri näkökulmista)
westermarck: yhteisöjen moraali perustuu ansioperiaatteisiin tunteisiin kuten palkitseminen, kosto, rangaistus, hyväksyminen
normatiivinen
normi = ohje, sääntö. Yleispäteviä eettisiä sääntöjä. Esim ihmisoikeuksien julistus
käytönnöllinen eli soveltava
eettisten väitteiden perustelu
useita näkökulmia, kts. luentodiat 3
Utilitarismi on seurausetiikan muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella. Filosofi John Stuart Mill määritteli utilitarismin opiksi, joka olettaa ”moraalin perustaksi hyödyn tai suurimman onnellisuuden periaatteen” -wikipedia
objetiivisuus ja subjektiivisuus
kaksi näkemystä moraalisen tiedon luonteesta
a. Kognitivismi: totuutta voi arvioida
b. Nonkognitivismi: totuutta ei voi arvioida
neljä kantaa moraalisen tiedon luonteesta
objektiivinen: pätevä kaikkialla
subjektiivinen: ei pätevä kaikissa olosuhteissa
historiallisesti rakentunut ja muuttuva
sosiaalisesti ja kulttuurillisesti rakentunut ja muuttuva
relativismi: ei universaali, mutta joissain yhteiskunnissa sosiaalisesti hyväksytty eettinen normi
moraalinen päättely
teleologinen etiikka: päämäärä ohjaa
seurausetiikka: mitkä ovat parhaat seuraukset, käytännöllisyys, konkreettiset seuraukset
deontologinen: normit ja lait ohjaa
mitä ovat arvot? = mikä on arvokasta, tavoittelemisen arvoista ja hyvää
psykologinen merkitys. Arvot ohjaa kohti omannäköistä elämää
yhteiskunnan näkökulma: arvot vaikuttaa miten yksilö sopeutuu yhteiskuntaan. Esim suvaitsevaisuus
arvojen olemassa olon tavat kts luentodiat 3.
arvojen lajeja
itseisarvo
: arvokkaita ja tavoittelemien arvoisia itsessään
välinearvo
: arvoja joiden avulla voi saavuttaa jonkin muun arvon
lista lajeista diat 3
hyvän ja pahan käsitteet
hyvän muunnelmat
käyttötavat: ihmisen luonne, toiminnan moraali, ihmisten käyttäytyminen
oikeudenmukaisuus
hyve / arvo
retributiivinen
(oikaiseva)
distributiivinen
(jakava)