ETIIKKA JA YHTEISKUNTAFILOSOFIA: LUENNOT 2 & 3: PERUSKÄSITTEITÄ

Etiikka: ethos = vakiintunet tavat ja luonne. Teoreettisuus, yleispätevyys. Filosofinen tapa puhua moraalista. Perustelut, miksi?

Moraali: mores = tavat ja tottumukset. Arkielämä, kulttuurisidonnaisuus. Yhteisöllinen ja kultttuurisidonnallinen tapa puhu moraalista

aluksi tarkoitti samaa, myöhemmin erotettu toisitaan

hyve, vastuu, velvollisuus

etiikan näkökulmat

a. yksilö

b. yhteisö

c. luonto

pystytäänkö yhteensovittamaan?

hyve-etiikka, utilitarismi

millainen on hyvä ja tasa-arvoinen yhteiskunta?

ihmiskeskeinen ja luontokeskeinen etiikka

vallitsevat eettiset käsitykset, arvostukset ja käyttäytymissäännöt

yhteiskuntafilosofia

filosofian osa-alue, enemmän teoreettinen kuin empiriinen

yhteiskunta ja yhteiskunnalliset instituutiot suhteessa etiikkaan

millainen yhteiskunnan pitäisi olla?

utopiat (ihanne yhteiskunta), dystopiat (epätoivottavia yhteiskuntia), sopimusteoriat (kuvaukset siitä mihin hallinnollisia järjestelmiä eli valtioita tarvitaan, malleja siitä mikä olisi toimiva)

etiikka oppialana

teoreettinen

käytönnöllinen eli soveltava

metaetiikka

deskriptiivinen

normatiivinen

yleinen pohdinta: tietoteoria, ontologia, kielifilosofia. Moraalin luonne ja perusteet sekä arvojen ja kielenkäytön luonne

kuvaileva etiikka. Miten moraaliset ilmiöt ihmisten välillä (eri näkökulmista)

westermarck: yhteisöjen moraali perustuu ansioperiaatteisiin tunteisiin kuten palkitseminen, kosto, rangaistus, hyväksyminen

normi = ohje, sääntö. Yleispäteviä eettisiä sääntöjä. Esim ihmisoikeuksien julistus

eettisten väitteiden perustelu

useita näkökulmia, kts. luentodiat 3

Utilitarismi on seurausetiikan muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella. Filosofi John Stuart Mill määritteli utilitarismin opiksi, joka olettaa ”moraalin perustaksi hyödyn tai suurimman onnellisuuden periaatteen” -wikipedia

objetiivisuus ja subjektiivisuus

kaksi näkemystä moraalisen tiedon luonteesta

a. Kognitivismi: totuutta voi arvioida

b. Nonkognitivismi: totuutta ei voi arvioida

neljä kantaa moraalisen tiedon luonteesta

  1. objektiivinen: pätevä kaikkialla
  1. subjektiivinen: ei pätevä kaikissa olosuhteissa
  1. historiallisesti rakentunut ja muuttuva
  1. sosiaalisesti ja kulttuurillisesti rakentunut ja muuttuva

relativismi: ei universaali, mutta joissain yhteiskunnissa sosiaalisesti hyväksytty eettinen normi

moraalinen päättely

teleologinen etiikka: päämäärä ohjaa

seurausetiikka: mitkä ovat parhaat seuraukset, käytännöllisyys, konkreettiset seuraukset

deontologinen: normit ja lait ohjaa

mitä ovat arvot? = mikä on arvokasta, tavoittelemisen arvoista ja hyvää

psykologinen merkitys. Arvot ohjaa kohti omannäköistä elämää

yhteiskunnan näkökulma: arvot vaikuttaa miten yksilö sopeutuu yhteiskuntaan. Esim suvaitsevaisuus

arvojen olemassa olon tavat kts luentodiat 3.

arvojen lajeja

itseisarvo: arvokkaita ja tavoittelemien arvoisia itsessään

välinearvo: arvoja joiden avulla voi saavuttaa jonkin muun arvon

lista lajeista diat 3

hyvän ja pahan käsitteet

hyvän muunnelmat

käyttötavat: ihmisen luonne, toiminnan moraali, ihmisten käyttäytyminen

oikeudenmukaisuus

hyve / arvo

retributiivinen (oikaiseva)

distributiivinen (jakava)