Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ihmisen tiedonkäsittelyn tutkimus - Coggle Diagram
Ihmisen tiedonkäsittelyn tutkimus
Tutkimusmenetelmät
Kokeellinen tutkimus
Selvitetään syy-seuraussuhteita
Muuttuja
= ihmisen/ilmiön ominaisuus, joka voi saada erilaisia mitattavia arvoja
Usein laboratoriokokeita
Eli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä
Ei-kokeellinen tutkimus
Tutkimusmenetelmä, jolla ei tarkastella syy-seuraussuhteita vaan esim. muuttujien ominaisuuksia tai niiden välisiä yhteyksiä.
Esim. korrelaatio- ja tapaustutkimus
Tutkimuksen monimenetelmällisyys
Eri menetelmiä yhdistelemällä saadaan monipuolinen käsitys tutkittavasta ilmiöstä
Aivotutkimusmenetelmien yhteydessä käytetään usein myös kognitiivisia toimintoja mittaavia testejä tai kyselyitä
Kognitiivinen neurotiede
1980- ja 1990-lukujen taitteessa syntynyt tieteenala, jossa pyritään selvittämään mielen ja aivojen yhteyttä.
Yhdistellään esim. neuropsykologian, kognitiivisen psykologian ja biologian tietoja ihmisen tiedonkäsittelystä.
Tiedonkäsittelyn tarkastelun eri tasot:
biologinen, psykologinen ja kokemuksellinen taso
Tieteenala, jossa pyritään selvittämään mielen ja aivojen yhteyttä
Neuropsykologia
Tarkastelee kognitiivisen psykologian kanssa samoja ilmiöitä, mutta vain eri näkökulmista.
Ennen kognitiivista psykologiaa tiedonkäsittelytoimintojen tutkiminen perustui vain aivoihin.
Erikoistuneet aivoalueet
tietyille toiminnoille, myös useiden
aivoalueiden yhteistoiminta
tärkeää!
Psykologian osa-alue, jossa pyritään selvittämään ja ymmärtämään psykologisten ilmiöiden hermostollista perustaa.
Kognitiivinen psykologia
Selvittää siis ihmismielen toimintaa eri tilanteissa.
Syrjäytti behaviorismin näkökulmallaan, joka keskittyi nimenomaan ihmisen mielensisäisen toiminnan tutkimiseen.
Psykologian osa-alue, jossa pyritään ymmärtämään ihmisen tiedonkäsittelyä tutkimalla käyttäytymistä erilaisissa tiedonkäsittelythetävissä.
ns. kognitiivinen vallankumous 1950-1960-luvulla
Vienyt merkittävästi eteenpäin ymmärrystä ihmisen tiedonkäsittelystä
Tiedonkeruumenetelmät
Kysely
on valmis kysymys-/väittämäsarja, jolla koehenkilöt arvioivat omaa toimintaansa
Havainnointi
on tiedonkeruumenetelmä, jossa tutkija seuraa ja tarkkailee tutkittavaa ilmiötä.
Reaktioaikamittaus
tarkoittaa jonkin tehtävän suorittamiseen kuluvan ajan mittaamista. Ajan perusteella tehdään päätelmiä tehtävän helppoudesta/vaikeudesta koehenkilölle.
Psykologinen testi
on aina samanlaisena toistettava tehtäväsarja, joihin on määritelty etukäteen odotettavat vastaukset