Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
muisti(kyky koodata ja varastoida ympäristön tietoa ja palauttaa sitä…
muisti
(kyky koodata ja varastoida ympäristön tietoa ja palauttaa sitä mieleen)
monivarastomallilla
jäsennetään muistin erilaisia tehtäviä
työmuisti
(muistijärjestelmä, joka vastaa tiedon tilapäisestä ylläpitämisestä ja muokkaamisesta; pieni kapasiteetti ja kesto)
Baddeleyn työmuistimalli
:
keskusyksikkö
(vastaa tietoisesta toiminnanohjauksesta; tiedon valikoinnista eri osajärjestelmiin)
tehtävänä suunnata tarkkaavaisuus kulloinkin tärkeisiin kohteisiin, jakaa tarkkaavaisuusresursseja eri tehtävien kesken ja ohjata muistitiedon käsittelyä
fonologinen silmukka
käsittelee kuultua ja luettua puhetta sekä osallistuu puheen tuottamiseen
visuospatiaalinen lehtiö
käsittelee näkömielikuvia ja tietoa asioiden välisistä avaruudellisista suhteista
episodinen puskuri
(ylläpitää hetkellisesti kaikkea tiettyyn tapahtumaan liittyvää tietoa)
yhdistää tiedon fonologisesta silmukasta, visuospatiaalisesta lehtiöstä ja säilömuistista
työmuistin kapasiteettia voi kiertää
mieltämisyksiköillä
(yhdistämällä irrallisia yksiköitä tutuiksi ja merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi)
säilömuisti
(muistivarasto, jossa tieto voi säilyä jopa koko eliniän; kapasiteetti suuri ja kesto pitkä)
asiamuisti
(deklaratiivinen muisti)
tietomuisti
(semanttinen muisti; sisältää tietoa yleisistä tosiasioista ja sanojen merkityksestä)
elämäntapahtumamuisti
(episodinen muisti; oman elämän tapahtumia koskevat säilömuistin tiedot)
semanttinen verkko
(kuvaus siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa asiamuistissa merkitystensä perusteella)
taitomuisti
(proseduaalinen muisti)
taidot tallentuvaat taitomuistiin
toimintasääntöjen
avulla
muisti luonteeltaan
konstruktiivista
eli rakentuvaa(muistiin tallentuu tietoa aiempien tietojen pohjalta)
Friedric Barlett
(skeemojen avulla yksittäisiä tietoja jäsennetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi)
muisti kuitenkin altis virheille
Elizabeth Loftus
sensorinen muisti
(kapasiteetiltaan suuri muistivarasto, säilyttää näkö- ja kuulotiedon sekunnun murto-osan ajan; tiedon ensimmäinen säilytyspaikka)
ikonimuisti(näköjärjestelmän sensorinen muisti)
kaikumuisti(kuuloaistin sensorinen muisti)
oppiminen
tiedon ylläpito vaatii kertailua
ylläpitokertailu
(asioiden toistaminen työmuistin fonologisessa silmukassa; ei tehokas tapa suurien tietomäärien siirtämiseen säilömusitiin)
sarjasijaintikäyrän
avulla tutkitaan asioiden unohtumista työmuistista(kuvaa sanalistan sanojen muistamista sen perusteella, missä kohtaa sana listassa sijaitsee)
alkuefekti
(sanalistan alkupään sanojen muistaminen hyvin; kertaamalla ehtivät tallentua säilömuistiin)
äskeisyysefekti
(sanalistan loppupään sanojen muistaminen muita paremmin; viimeksi esitetyt sanat ovat vielä työmuistissa)
työstävä kertaaminen
(opeteltavan asian aktiivinen käsittely ja jäsentäminen kytkemällä se aiemmin opittuihin tietoihin); tehostaa asioiden siirtymistä säilömuistiin, vähentää unohtamista)
opitun tiedon mieleenpalauttamista voi helpottaa
muistivihjeet
(säilömuistista etsittävään tietoon liittyvä asia, jonka avulla tietoon päästään käsiksi; mitä erottuvampi ja merkityksellisempi sen parempi)
oppimisvaikeus
erityinen vaikeus oppimisessa mm. lukihäiriö(liittyy usein työmuistin erilaisiin rajoituksiin)
tietäminen ja osaaminen voi olla tiedostamatonta
eksplisiittinen muistitieto
(säilömuistin tiedot, jotka pystytään palauttamaan tietoisesti mieleen ja kertomaan sanallisesti)
implisiittinen muistitieto
(säilömuistin tiedot, joita ei pysty palauttamaan tietoisesti mieleen sanallisessa muodossa, mutta ilmenevät epäsuorasti toiminnassa)
unohtamisen mekanismeja
häipymisteoria
(muistijäljet haalistuvat ajan kuluessa jos niitä ei käytetä)
Ebbinghaus
(tutki asioiden muistamisen heikkenemistä ajan kuluessa; unohtaminen tapahtuu aluksi hyvin nopeasti ja hidastuu sitten)
häirintäteoria
eteenpäin suuntautuva häirintä
(unohtaminen johtuu siitä, että aiemmin opitut asiat häiritsevät uusien asioiden oppimista)
taaksepäin suuntautuva häirintä
(uudet opitut asiat häiritsevät aiemmin opittujen muistamista)
hakuvihjeiden puuttuminen
muisti perustuu aivotoimintaan
eri aivoalueet vastaavat eri muistijärjestelmistä
otsalohkon etuosat, näkö- kuulo- ja puhealueet
työmuisti
hippokampus, aivokuoren eri alueet
asiamuisti
tyvitumakkeet, pikkuaivot
taitomuisti
oppimisen ja muistamisen yhteydessä tapahtuu muutoksia hermoverkoissa
kaksoisjälkihypoteesi
kestokorostuminen
amnesiat(muistihäiriöt)
eteenpäin suuntautuva eli anterogradinen amnesia
taaksepäin suuntautuva eli retrogradinen amnesia