Historiakulttuuri muodostuu erilaisista menneisyyden kohtaamisen muodoista. Historiakulttuuriin kuuluvat niin suvun kertomaperinne, sadut, puheet, museot, muistomerkit, merkkipäivät, taideteokset, kuin muutkin kanavat, kuten internetin keskustelupalstat, joiden kautta tietoa ja tulkintaa menneisyydestä välitetään. Tutkimusten mukaan oppilaat saavat tietoa menneisyydestä enemmän historiakulttuurin kuin koulun historian opetuksen kautta.
Tutkimusten mukaan (P.Torsti) Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät menneisyyttä merkityksellisenä ja harrastavat historiaa paljon vapaa-ajallaan
Monet historialliset tapahtumat ovat olleet merkittäviä yli sukupolvirajojen vaikkakin eri-ikäiset ovat todennäköisesti kokeneet samat tapahtumat hieman eri
ja erilaisella intensiteetillä. Sukupolvet siis antavat menneisyyden keskeisille tapahtumille erilaisia merkityksiä.
sukupolvien jaottelu sen mukaan mitä viime vuosikymmneten tapahtumia pidetään avainkokemuksina: sodan ja jälleenrakennuksen sukupolvi ( 1930-1944), Kekkosen jaKekkosen, 1960-luvun ja kuulentojen sukupolvi (1945–58), kylmän sodan päättymisen sukupolvi (1959–74), EU-jäsenyyden ja laman sukupolvi (1975-84), teknologian, kansainvälisyyden ja terrorismin sukupolvi (1985–94)