Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

PS04, LIMBINEN JÄRJESTELMÄ, Nämä siis luo pohjan sille aggressiivisuuden…

- - - - sympaattinen hermosto aktivoituu esim. vihan/nolostuessa/pelon vallassa
        
        hengitystiheys kasvaa
        
        verenpaine kasvaa
        
        sydämensyke kasvaa
        
        verenkierto kohdistuu raajoihin
        
        ruuansulatus hidastuu
        
        stressihormoneja erittyy (adrenaliini, kortisoli)
      - sympaattinen hermosto rauhoittaa, aktiivisena lepotilassa
  - - - miltä suru tuntuu?
    - - miten tulkitsee, havaitsee, muistaa tilanteen vaikuttaa tunteisiin
  - - - vaatii enemmän taitoja tunnistaa (esim. motiivien, tavotteiden, muiden toiminnan arviointia mustasukkasuudessa)
  - - - kaikki sujuu niin kun pitääkin
    - - viestitään lajitovereille että kaikki ei oo ok
    - - tehostaa hengissä säilymistä
    - - tehostaa hengissä säilymistä
    - - viestii esim. myrkyllisestä ruuasta
  - - - tulkitaan tunteita myös niiden pohjalta. Jos puutuneet kasvot, niin huonompi kyky tulkita tunteita
      - sillonkin vaikka ei visuaalisesti pystyis ulkopuolinen havaitseen mitään!
  - - - lähellä primaaria makualuetta, varmaan evolutiivinen merkitys
      - myös sosiaalisesti vastenmieliset asiat aktivoi
- - - - Evoluutiopsykologit - taataan hengissä säilyminen
        
        ei hirveen kätevä enää nykypäivän monimutkasten haasteiden ratkasuun
      - Sigmund Freud - katharsis eli höyryjen ulospäästäminen
        
        Tiede kuitenkin osottaa, että aggressiivinen toiminta lisää vihan tunnetta ja aggressiivisen käyttäytymisen todennäkösyyttä jatkossa
      - frustraatio-aggressio -teoria - mitä tärkeämpi ja mitä lähempänä tavotetta ollaan, sitä suurempi aggressio on jos sitä ei tavoiteta
      - sosiaalisen oppimisen teoria - aggressio on opittu käyttäytymismuoto (väkivaltaiset pelit, ohjelmat & Banduran nukkekoe
  - - - alhanen serotoniini (sen määrä osittain perinnöllinen) yhteydessä impulsiiviseen käyttäytymiseen, väkivaltaisuuteen, masennuksee
      - testostereoni saa ihmisen luottavaiseks itseensä -> kun sitä asemaa kyseenalaistetaan, tuloksena aggressio. Kyse siis itsensä hillitsemisestä? EI KYSE HUONOSTA ITSETUNNOSTA
      - Otsalohkot ja limbisen järjestelmästä tulevien impulssien hallinta - nuorilla vielä kehittyy, toiminta häiriytyy alkoholin ja aivovaurioiden seurauksena
- - - - Fysiologiset kehon reaktiot aiheuttaa tunteet
        
        toimii myös silloin, kun tulkinta kehon reaktioista ei vastaa todellisuutta. Esim. miehet katto vähäpukeisia naisia ja kuunteli random sykettä ja sit se sykkeen tiheys ja miesten arvioima naisten puoleensavetävyys korreloi, vaikka syke ei ollu oma
        
        Fysiologiset reaktiot, jotka ei johdu tunteesta vaan esim. fyysisestä rasituksesta vahvistaa tunteita, esim. jääkiekkotappelut
        
        Tilanne vaikuttaa fysiologisten reaktioiden tulkintaan. Haastatteli arvioitiin viehättävämmäks, jos se tavattiin rotkon ylittävällä sillalla (syke kasvo siitä pelosta) kun jos se tavattiin tasasella maalla.
        
        pienet erot fysiologiassa erottaa tunteet toisistaan. Esim. sekä pelossa että innostuneisuudessa syke nousee, mutta muut oireet on erilaisia. (fysiologiset piirteet voi olla hyvinkin samanlaisia kulttuureiden välillä)
    - - keho reagoi ärsykkeisiin -> kehon somaattiset vihjeet rekisteröidään aivoissa -> mudoostaa tunteen -> tunne kertoo mitä tehdään (juostaan, piiloudutaan tms.)
      - somaattiset vihjeet teorian kehittäjän mukaan toimii tärkeinä hälytyskelloina, jotka kertoo mitä tehdä eikä minään häiritsijänä
        
        tunteet ja järki ei sulje toisiaan pois!
  - - - Joo, ympäristö ja tulkinnat kehosta muodostaa tunteen, mut tunteet ei oo suoraa seurausta kehon reaktiosta vaan välissä on syvällinen kognitiivinen tulkinta
      - adrenaliiniruiskekoe: tyypit, jotka ei tienny saaneensa adrenaliiniruisketta meni tunteisiin mukaan kun taas ne jotka tiesi, ei menny -> tiedot ympäristöstä sai ihmisen muuttaan käyttäytymistään halutulla tavalla
    - - Ihminen muodostaa tunteet kahdella tavalla
        
        Nopea primaariarvio on usein tiedostamaton ja pohjautuu evoluutioon tai ehdollistumiseen. Koska nopeita arvioita niin koskee asioita, jotka on aika suurpiirteisiä: onko vaaraks vai ei?
        
        Hitaampi ja tietoisempi sekundaariarvio: nyt kun tiedetään, että tilanne ei oo uhkaava, voidaan tehdä järkeenkäypempi reaktio ja arvio