PS1 loppupuoli
ryhmässä toiminta
ryhmä: joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite
normit: julkilausuttuja tai piilonormeja
normit ja niiden noudattaminen lisää ryhmän koheesiota eli kiinteyttä -> normin rikkomnen voi olla uhka ryhmän kiinteydelle
tunnetavoite, tehtävätavoite
roolit: yksilöön ryhmässä kohdistuvia käyttäytymisodotuksia -> rooliodotukset on tiettyyn asemaan tai siinä toimimiseen liitettyjä normeja
rooliristiriita: henkilö kokee yhteen tai useampaan rooliin liitetyt odotukset vaikeasti yhteen sovitettavaksi
roolin sisäinen ristiriita: esim hyvän isän rooli, pitäisi turvata talous mutta samalla olla paljon kotona ja läsnä lapsille
roolien välinen ristiriita: esim onko hyvä tyttöystävä vai tunnollinen opiskelija
sisäryhmä, ulkoryhmä
omaa sisäryhmää suositaan usein, ulkoryhmään kohdistuu ennakkoluuloja ja stereotypioita
sosiaalinen kognitio
skripitit eli toiminnan käsikirjoitukset (miten toimitaan kaupassa) ja attribuutiot
attribuutitot: käyttäytymisen syirä koskevat selitykkset, attribuutiot voivat olla ulkoisia tai sisäisiä.
oman edun attribuutiovääristymä: myönteisiin ominaisuuksiin ja onnistumisiin liitettyinä sisäiset ja pysyvät attribuutiot tukevat itsetuntoa, esim omalla lahjakkuudella tai pysyvillä persoonallisuuden piirteillä selitetty menestys kasvattaa mahdollisuuksia pärjätä seuraavankin kerrran
attribuution peruserhe: etenin muita ihmisiä arvioitaessa ulkoiset tekijät aliarvioidaan-> jos juoksija ei pärjää, muut olettavat hänen olevan huonossa kunnossa (kun tosiasiassa esim kenkä olisi rikki)
oppiminen
prosessi, jonka aikana oppija aktiivisesti jäsentää ja muokkaa uutta tietoa-> lopputuloksena syntyy uusia tietoja ja taitoja
prosessiin vaikuttaa yksilön tekjijät ja oppimisympäristö
yksilön tekijöitä esim. tiedot ja taidot, aikaisemmat oppimiskokemukset, henkilökohtaiset tabvoitteet ja persoonallisuus
oppimisympäristön tekijöitä esim. fyysinen ympäristö, opiskeltava aine/laji, opetus ja oppimismenetelmät, ilmapiiri
lisäksi vaikuttaa opiskelutaidot, kiinnostus aihetta kohtaan, motivaatio, usko omiin kykyihin, tunteet
biologinen puoli
aivoissa tapahtuvat hermostolliset muutokset ovat oppimisen perusta-> plastisiteetti
esim älykkyys selittää vain melko pienen osan oppimismenestyksestä
muisti: kyky painaa mieleen, pitää mielessä ja palauttaa mieleen aiemmin opittuja asioita
muisti perustuu myös aivojen hermostollisiin muutoksiin
lisäksi hippokampus on keskeinen aivorakenne, etenkin omaeläänkerrallisten tapahtumien mieleen painamisessa
henkilökohtaisia tapahtumia muistettaessa aivotutkimuksissa on huomattu vasemman otsalohkon ja hippokampuksen aktivoituvan -> lontoon taksinkuljettajien hippokampukset ovat suurentuneet
muisti koostuu.. sensorinen muisti, työmuisti, säilömuisti
työmuisti
säilömuisti
sensorinen muisti
ottaa vastaan aistiärsykkeet, valikoi ympäristöstä ne ärsykkeet, jotka pääsevät työmuistin käsittelyyn
mielessä työstettävänä olevat asiat: 2-5 asiaa/faktaa/tietoa/asiakokonaisuutta
säilössä olevat muistitiedot, asia päätyy säilömuistiin työmuistista
sisäiset mallit ohjaavat sitä, mitkä ärsykkeet pääsevät sensorisesta muistista työmuistin käsittelyyn
elämänkerralliset muistot, muut asiat, kokemukset jne ovat piilossa säilömusitissa kunnes ne palautetaan työmuistiin
siellä olevia tietoja pitää tietoisesti harjoitella ja kerrata, jotta ne siirtyvät säilömuistiin
kapasitettii lähes rajaton, sisältää kaiken mitä ihminen on kokenut ja oppinut
koska on rajoittunutta, kannattaa luoda mielessään isompia asiakokonaisuuksia yksittäisten faktojen sijaan
kun asia on ymmärrettyu, se on helpmpi muistaa
rekonstruktuuvista eli jatkuvaa tiedon muokkaamista ja rakentamista
motivaatio
sekä sisäiset että ulkoiset tekijät
ulkopuoliset, "puoleensa vetävät voimat" kuten yksilön tavoitteet tai esim. vanhempien asettamat tavoitteet
sisäinen motivaatio= ihminen työskentelee siksi, että työskentely itsessään on mielekästä ja palkitsevaa
esim opiskelu voi perustua sekä ulkoiseen että sisäiseen motivaatioon tai jompaan kumpaan, ulkoinen motivaatio voi myös muuttua sisäiseksi motivaatioksi
pystyvyysuskomukset= yksilön käsitykset pätevyydestään
vaikuttavat siihen, millaiseksi oppija arvioi mahdollisuutensa selvityä asetetuista vaatimuksista
vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita asetetaan, miten aktiivisesti toimitaan, miten paljon toimintaan panostetaan
lyhyen aikavälin tavoitteet motivoivat ihmisiä ja parantavat pystyvyysuskomuksia
sisisen motivaation taustalla usein kiinnostus
henkilökohtaisen kiinnostuksen on todettu johtavan sisäiseen motivaatioon, mikä taas on yhteydessä laadukkaaseen oppimiseen
henkilökohtainen kiinnostus tai tilannekohtainen kiinnostus
sisäinen motivaatio pysyy Decin ja Ryanin teorian mukaan yllä, kun pätevyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja autonomia toteutuu
hyvät pystyvyysuskomukset voi vähentää negatiivisten tunteiden kokemista
oppimisen laadukkuus
metakognitio= tietoisuus omasta ja muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta ja oppimisesta
pintasuuntautunut, syväsuuntautunut ja suunnitelmallinen opiskelu
pintasuuntautunut
ensisijaisena tavoitteenab esim kurssin läpäisy, mikä johtaa tiedon toistamiseen
opiskelija ei usein oe henkilökohtaista kiinnostusta opiskeltavaa asiaa kohtaan
uusien asioiden hallitseminen tuntuu vaikealta, koska niitä yritetään vain ulkoa opetella
opiskelu koetaan monesti kuormittavana ja stressaavana, käsitys opiskeltavasta asiasta on hajanainen ja vajaa
syväsuuntautunut
pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään opiskeltavan aiheen
henkilökohtainen kiinnostus
rakentaa aktiivisesti oman käsityksensä ja yhdistelee uutta tietoa vanhaan
suunnitelmallinen opiskelu
johdonmukainen ja tacvoitteellinen opiskelutapa
hallitsee omaa ajankäyttöään, panostaa opiskeluunsa (fyysinen ympäristö, opiskelutyökalut)
voi liittyä joko pintasuuntautuneesseen tai syväsuuntautunneeseen opsikeluun
suunnitelmalline pintasuuntautunut tähtää tehtävästä suoriutumiseen mahd vähällä vaivalla=kurssiin panostaminen vain juuri sen verran, että siitä pääsee läpi
syväsuuntautunut suunnitelmallinen tähtää laadukkaaseen ja tehokkaaseen opiskeluprosessiin
johtaa laadullisesti parempiin oppimsituloksiin kuin pintasuuntautunut
muistaminen ja mieleen palauttaminen helpompaa -> työmuisti on rajallinen, isommat kokonaisuudet helpompi muistaa ja oppia
kaikista tehokkain opiskelu, koska syväsuuntautunut opiskelija voi keskittyä liiaksikin ymmärtämiseen ilman suunnittelua
oman kognitiivisen toiminnan tarkastelu= kognitiivis-attribuutionaaliset strategiat eli tulkintatyylit
optimistinen strategia
korkeat odotukset suoriutumiselle
defensiivis-pessimistinen strategia
itseä vahingoittava strategia
vahva uson omaan pätevyyteen
halu kehittyä ja oppia uutta
ovat tyytyväisiä omaan suoritukseensa
taipumus syyttää epäonnistumisesta ulkoisia tekijöitä
myöskin tavoitteena menestyä
tulkistevat opiskelu- ja suoritustilanteet stressaavamaksi
asettavat epärealistisen matalia tavoitteita
saavat tyydytystä menestyksestään
onnistuvat kääntämään ahdistuksensa suojaksi ja motivaation lähteeksi
epäonnistumista ei tarvitse selitellä ulkoisilla tekijöillä, koska sitä osattiin odottaa
pelkäävät myöskin epäonnistumista, kokevat ahdistusta
toiminta keskittyy epäolennaiseen ja sitten epäonnistuessa sitä selitetään sillä, ettei edes yritetty
opintomenestys huonoa
tyytymättömyys omaan toimintaa, jonka vuoksi hyvinointi kärsii