Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

PS1 loppupuoli - Coggle Diagram

- - - - roolin sisäinen ristiriita: esim hyvän isän rooli, pitäisi turvata talous mutta samalla olla paljon kotona ja läsnä lapsille
      - roolien välinen ristiriita: esim onko hyvä tyttöystävä vai tunnollinen opiskelija
- - - - yksilön tekijöitä esim. tiedot ja taidot, aikaisemmat oppimiskokemukset, henkilökohtaiset tabvoitteet ja persoonallisuus
      - oppimisympäristön tekijöitä esim. fyysinen ympäristö, opiskeltava aine/laji, opetus ja oppimismenetelmät, ilmapiiri
      - lisäksi vaikuttaa opiskelutaidot, kiinnostus aihetta kohtaan, motivaatio, usko omiin kykyihin, tunteet
  - - - muisti perustuu myös aivojen hermostollisiin muutoksiin
      - lisäksi hippokampus on keskeinen aivorakenne, etenkin omaeläänkerrallisten tapahtumien mieleen painamisessa
      - henkilökohtaisia tapahtumia muistettaessa aivotutkimuksissa on huomattu vasemman otsalohkon ja hippokampuksen aktivoituvan -> lontoon taksinkuljettajien hippokampukset ovat suurentuneet
      - muisti koostuu.. sensorinen muisti, työmuisti, säilömuisti
        
        työmuisti
        
        mielessä työstettävänä olevat asiat: 2-5 asiaa/faktaa/tietoa/asiakokonaisuutta
        
        koska on rajoittunutta, kannattaa luoda mielessään isompia asiakokonaisuuksia yksittäisten faktojen sijaan
        
        siellä olevia tietoja pitää tietoisesti harjoitella ja kerrata, jotta ne siirtyvät säilömuistiin
        
        säilömuisti
        
        säilössä olevat muistitiedot, asia päätyy säilömuistiin työmuistista
        
        elämänkerralliset muistot, muut asiat, kokemukset jne ovat piilossa säilömusitissa kunnes ne palautetaan työmuistiin
        
        kapasitettii lähes rajaton, sisältää kaiken mitä ihminen on kokenut ja oppinut
        
        kun asia on ymmärrettyu, se on helpmpi muistaa
        
        sensorinen muisti
        
        ottaa vastaan aistiärsykkeet, valikoi ympäristöstä ne ärsykkeet, jotka pääsevät työmuistin käsittelyyn
        
        sisäiset mallit ohjaavat sitä, mitkä ärsykkeet pääsevät sensorisesta muistista työmuistin käsittelyyn
      - rekonstruktuuvista eli jatkuvaa tiedon muokkaamista ja rakentamista
  - - - pintasuuntautunut
        
        ensisijaisena tavoitteenab esim kurssin läpäisy, mikä johtaa tiedon toistamiseen
        
        opiskelija ei usein oe henkilökohtaista kiinnostusta opiskeltavaa asiaa kohtaan
        
        uusien asioiden hallitseminen tuntuu vaikealta, koska niitä yritetään vain ulkoa opetella
        
        opiskelu koetaan monesti kuormittavana ja stressaavana, käsitys opiskeltavasta asiasta on hajanainen ja vajaa
      - syväsuuntautunut
        
        pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään opiskeltavan aiheen
        
        henkilökohtainen kiinnostus
        
        rakentaa aktiivisesti oman käsityksensä ja yhdistelee uutta tietoa vanhaan
        
        johtaa laadullisesti parempiin oppimsituloksiin kuin pintasuuntautunut
        
        muistaminen ja mieleen palauttaminen helpompaa -> työmuisti on rajallinen, isommat kokonaisuudet helpompi muistaa ja oppia
      - suunnitelmallinen opiskelu
        
        johdonmukainen ja tacvoitteellinen opiskelutapa
        
        hallitsee omaa ajankäyttöään, panostaa opiskeluunsa (fyysinen ympäristö, opiskelutyökalut)
        
        voi liittyä joko pintasuuntautuneesseen tai syväsuuntautunneeseen opsikeluun
        
        suunnitelmalline pintasuuntautunut tähtää tehtävästä suoriutumiseen mahd vähällä vaivalla=kurssiin panostaminen vain juuri sen verran, että siitä pääsee läpi
        
        syväsuuntautunut suunnitelmallinen tähtää laadukkaaseen ja tehokkaaseen opiskeluprosessiin
        
        kaikista tehokkain opiskelu, koska syväsuuntautunut opiskelija voi keskittyä liiaksikin ymmärtämiseen ilman suunnittelua
    - - optimistinen strategia
        
        korkeat odotukset suoriutumiselle
        
        vahva uson omaan pätevyyteen
        
        halu kehittyä ja oppia uutta
        
        ovat tyytyväisiä omaan suoritukseensa
        
        taipumus syyttää epäonnistumisesta ulkoisia tekijöitä
      - defensiivis-pessimistinen strategia
        
        myöskin tavoitteena menestyä
        
        tulkistevat opiskelu- ja suoritustilanteet stressaavamaksi
        
        asettavat epärealistisen matalia tavoitteita
        
        saavat tyydytystä menestyksestään
        
        onnistuvat kääntämään ahdistuksensa suojaksi ja motivaation lähteeksi
        
        epäonnistumista ei tarvitse selitellä ulkoisilla tekijöillä, koska sitä osattiin odottaa
      - itseä vahingoittava strategia
        
        pelkäävät myöskin epäonnistumista, kokevat ahdistusta
        
        toiminta keskittyy epäolennaiseen ja sitten epäonnistuessa sitä selitetään sillä, ettei edes yritetty
        
        opintomenestys huonoa
        
        tyytymättömyys omaan toimintaa, jonka vuoksi hyvinointi kärsii
- - - - oman edun attribuutiovääristymä: myönteisiin ominaisuuksiin ja onnistumisiin liitettyinä sisäiset ja pysyvät attribuutiot tukevat itsetuntoa, esim omalla lahjakkuudella tai pysyvillä persoonallisuuden piirteillä selitetty menestys kasvattaa mahdollisuuksia pärjätä seuraavankin kerrran
        
        attribuution peruserhe: etenin muita ihmisiä arvioitaessa ulkoiset tekijät aliarvioidaan-> jos juoksija ei pärjää, muut olettavat hänen olevan huonossa kunnossa (kun tosiasiassa esim kenkä olisi rikki)
- - - - sisisen motivaation taustalla usein kiinnostus
        
        henkilökohtaisen kiinnostuksen on todettu johtavan sisäiseen motivaatioon, mikä taas on yhteydessä laadukkaaseen oppimiseen
        
        henkilökohtainen kiinnostus tai tilannekohtainen kiinnostus
      - sisäinen motivaatio pysyy Decin ja Ryanin teorian mukaan yllä, kun pätevyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja autonomia toteutuu