PS1 loppupuoli

ryhmässä toiminta

ryhmä: joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite

normit: julkilausuttuja tai piilonormeja

normit ja niiden noudattaminen lisää ryhmän koheesiota eli kiinteyttä -> normin rikkomnen voi olla uhka ryhmän kiinteydelle

tunnetavoite, tehtävätavoite

roolit: yksilöön ryhmässä kohdistuvia käyttäytymisodotuksia -> rooliodotukset on tiettyyn asemaan tai siinä toimimiseen liitettyjä normeja

rooliristiriita: henkilö kokee yhteen tai useampaan rooliin liitetyt odotukset vaikeasti yhteen sovitettavaksi

roolin sisäinen ristiriita: esim hyvän isän rooli, pitäisi turvata talous mutta samalla olla paljon kotona ja läsnä lapsille

roolien välinen ristiriita: esim onko hyvä tyttöystävä vai tunnollinen opiskelija

sisäryhmä, ulkoryhmä

omaa sisäryhmää suositaan usein, ulkoryhmään kohdistuu ennakkoluuloja ja stereotypioita

sosiaalinen kognitio

skripitit eli toiminnan käsikirjoitukset (miten toimitaan kaupassa) ja attribuutiot

attribuutitot: käyttäytymisen syirä koskevat selitykkset, attribuutiot voivat olla ulkoisia tai sisäisiä.

oman edun attribuutiovääristymä: myönteisiin ominaisuuksiin ja onnistumisiin liitettyinä sisäiset ja pysyvät attribuutiot tukevat itsetuntoa, esim omalla lahjakkuudella tai pysyvillä persoonallisuuden piirteillä selitetty menestys kasvattaa mahdollisuuksia pärjätä seuraavankin kerrran

attribuution peruserhe: etenin muita ihmisiä arvioitaessa ulkoiset tekijät aliarvioidaan-> jos juoksija ei pärjää, muut olettavat hänen olevan huonossa kunnossa (kun tosiasiassa esim kenkä olisi rikki)

oppiminen

prosessi, jonka aikana oppija aktiivisesti jäsentää ja muokkaa uutta tietoa-> lopputuloksena syntyy uusia tietoja ja taitoja

prosessiin vaikuttaa yksilön tekjijät ja oppimisympäristö

yksilön tekijöitä esim. tiedot ja taidot, aikaisemmat oppimiskokemukset, henkilökohtaiset tabvoitteet ja persoonallisuus

oppimisympäristön tekijöitä esim. fyysinen ympäristö, opiskeltava aine/laji, opetus ja oppimismenetelmät, ilmapiiri

lisäksi vaikuttaa opiskelutaidot, kiinnostus aihetta kohtaan, motivaatio, usko omiin kykyihin, tunteet

biologinen puoli

aivoissa tapahtuvat hermostolliset muutokset ovat oppimisen perusta-> plastisiteetti

esim älykkyys selittää vain melko pienen osan oppimismenestyksestä

muisti: kyky painaa mieleen, pitää mielessä ja palauttaa mieleen aiemmin opittuja asioita

muisti perustuu myös aivojen hermostollisiin muutoksiin

lisäksi hippokampus on keskeinen aivorakenne, etenkin omaeläänkerrallisten tapahtumien mieleen painamisessa

henkilökohtaisia tapahtumia muistettaessa aivotutkimuksissa on huomattu vasemman otsalohkon ja hippokampuksen aktivoituvan -> lontoon taksinkuljettajien hippokampukset ovat suurentuneet

muisti koostuu.. sensorinen muisti, työmuisti, säilömuisti

työmuisti

säilömuisti

sensorinen muisti

ottaa vastaan aistiärsykkeet, valikoi ympäristöstä ne ärsykkeet, jotka pääsevät työmuistin käsittelyyn

mielessä työstettävänä olevat asiat: 2-5 asiaa/faktaa/tietoa/asiakokonaisuutta

säilössä olevat muistitiedot, asia päätyy säilömuistiin työmuistista

sisäiset mallit ohjaavat sitä, mitkä ärsykkeet pääsevät sensorisesta muistista työmuistin käsittelyyn

elämänkerralliset muistot, muut asiat, kokemukset jne ovat piilossa säilömusitissa kunnes ne palautetaan työmuistiin

siellä olevia tietoja pitää tietoisesti harjoitella ja kerrata, jotta ne siirtyvät säilömuistiin

kapasitettii lähes rajaton, sisältää kaiken mitä ihminen on kokenut ja oppinut

koska on rajoittunutta, kannattaa luoda mielessään isompia asiakokonaisuuksia yksittäisten faktojen sijaan

kun asia on ymmärrettyu, se on helpmpi muistaa

rekonstruktuuvista eli jatkuvaa tiedon muokkaamista ja rakentamista

motivaatio

sekä sisäiset että ulkoiset tekijät

ulkopuoliset, "puoleensa vetävät voimat" kuten yksilön tavoitteet tai esim. vanhempien asettamat tavoitteet

sisäinen motivaatio= ihminen työskentelee siksi, että työskentely itsessään on mielekästä ja palkitsevaa

esim opiskelu voi perustua sekä ulkoiseen että sisäiseen motivaatioon tai jompaan kumpaan, ulkoinen motivaatio voi myös muuttua sisäiseksi motivaatioksi

pystyvyysuskomukset= yksilön käsitykset pätevyydestään

vaikuttavat siihen, millaiseksi oppija arvioi mahdollisuutensa selvityä asetetuista vaatimuksista

vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita asetetaan, miten aktiivisesti toimitaan, miten paljon toimintaan panostetaan

lyhyen aikavälin tavoitteet motivoivat ihmisiä ja parantavat pystyvyysuskomuksia

sisisen motivaation taustalla usein kiinnostus

henkilökohtaisen kiinnostuksen on todettu johtavan sisäiseen motivaatioon, mikä taas on yhteydessä laadukkaaseen oppimiseen

henkilökohtainen kiinnostus tai tilannekohtainen kiinnostus

sisäinen motivaatio pysyy Decin ja Ryanin teorian mukaan yllä, kun pätevyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja autonomia toteutuu

hyvät pystyvyysuskomukset voi vähentää negatiivisten tunteiden kokemista

oppimisen laadukkuus

metakognitio= tietoisuus omasta ja muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta ja oppimisesta

pintasuuntautunut, syväsuuntautunut ja suunnitelmallinen opiskelu

pintasuuntautunut

ensisijaisena tavoitteenab esim kurssin läpäisy, mikä johtaa tiedon toistamiseen

opiskelija ei usein oe henkilökohtaista kiinnostusta opiskeltavaa asiaa kohtaan

uusien asioiden hallitseminen tuntuu vaikealta, koska niitä yritetään vain ulkoa opetella

opiskelu koetaan monesti kuormittavana ja stressaavana, käsitys opiskeltavasta asiasta on hajanainen ja vajaa

syväsuuntautunut

pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään opiskeltavan aiheen

henkilökohtainen kiinnostus

rakentaa aktiivisesti oman käsityksensä ja yhdistelee uutta tietoa vanhaan

suunnitelmallinen opiskelu

johdonmukainen ja tacvoitteellinen opiskelutapa

hallitsee omaa ajankäyttöään, panostaa opiskeluunsa (fyysinen ympäristö, opiskelutyökalut)

voi liittyä joko pintasuuntautuneesseen tai syväsuuntautunneeseen opsikeluun

suunnitelmalline pintasuuntautunut tähtää tehtävästä suoriutumiseen mahd vähällä vaivalla=kurssiin panostaminen vain juuri sen verran, että siitä pääsee läpi

syväsuuntautunut suunnitelmallinen tähtää laadukkaaseen ja tehokkaaseen opiskeluprosessiin

johtaa laadullisesti parempiin oppimsituloksiin kuin pintasuuntautunut

muistaminen ja mieleen palauttaminen helpompaa -> työmuisti on rajallinen, isommat kokonaisuudet helpompi muistaa ja oppia

kaikista tehokkain opiskelu, koska syväsuuntautunut opiskelija voi keskittyä liiaksikin ymmärtämiseen ilman suunnittelua

oman kognitiivisen toiminnan tarkastelu= kognitiivis-attribuutionaaliset strategiat eli tulkintatyylit

optimistinen strategia

korkeat odotukset suoriutumiselle

defensiivis-pessimistinen strategia

itseä vahingoittava strategia

vahva uson omaan pätevyyteen

halu kehittyä ja oppia uutta

ovat tyytyväisiä omaan suoritukseensa

taipumus syyttää epäonnistumisesta ulkoisia tekijöitä

myöskin tavoitteena menestyä

tulkistevat opiskelu- ja suoritustilanteet stressaavamaksi

asettavat epärealistisen matalia tavoitteita

saavat tyydytystä menestyksestään

onnistuvat kääntämään ahdistuksensa suojaksi ja motivaation lähteeksi

epäonnistumista ei tarvitse selitellä ulkoisilla tekijöillä, koska sitä osattiin odottaa

pelkäävät myöskin epäonnistumista, kokevat ahdistusta

toiminta keskittyy epäolennaiseen ja sitten epäonnistuessa sitä selitetään sillä, ettei edes yritetty

opintomenestys huonoa

tyytymättömyys omaan toimintaa, jonka vuoksi hyvinointi kärsii