Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Immuniteetti - Coggle Diagram

- - - - laboratoriatyötä, tunnistetaan antigeenejä eli immuunivasteen aikaansaavia molekyylejä
    - - tutkitaan turvallisuutta ja tehoa, testataan ehdotuksien immuunivaste kykyä, mitataan sopivin annos ja koostumus, kehitetään tehokas ja toistettava valmistusprosessi
    - - tuvallisuus ja teho testataan eri faaseissa vapaaehtoisilla
  - - - ihminen ei sairastu, vaan vastustuskyky reagoi ja immuunijärjestelmä tunnistaa taudinaiheuttajat --> immuunivaste
        
        syntyy muistisoluja ja kun ne kohtaavat taudinaiheuttajat seuraavan kerran ne aktivoituvat ja tuhoavat sen
      - parhaimmissa tapauksissa laumaimmuniteetti
        
        suojaa myös niitä yhteiskunnan jäsenia jotka eivät ole voineet ottaa rokotetta
  - - - aiheuttavat rokotusreaktion oireettoman tai lieväoireisen taudin. vaste pitkäaikainen jo kerta-annoksella
    - - eivät voi aiheuttaa tautia itse, tehoa ylläpidetään tehosteannoksilla
- - - - solunvälitteisen toiminnan perusta
      - muodostuvat luuytimessä, kypsyvät ja jakautuvat kateenkorvassa
        
        siirtyvät toissijaisiin imukudoselimiin, jakautuvat lisää pernassa, imusolmukkeissa ja imukudoksissa
        
        kiertävät immuunijärjestelmässä verenkierron mukana
      - erilaistuvat auttaja-, säätely- tai tappajasoluiksi
        
        toiminta paikallista ja perustuu soluntunnistukseen, erottavat siis normaalit solut esim. infektoituneista
        
        tunnistus perustuu antigeenin säätelyyn, jossa antigeenejä esittelevät solut ottavat sisäänsä tuhottavan solun jonka jälkeen tuovat pintaansa hajoamistuotteita
        
        hajoamistuotteesta muodostuu MHC-proteiinien kanssa molekyyliyhdistelmiä
        
        T-säätelysolu
        
        1/10 kaikista T-soluista
        
        tehtävänä säädellä immuunivasteen voimakkuutta ja tarpeen vaatiessa vaimentaa auttaja- ja tappajasoluja
        
        hillitsee voimakkaita T-solureaktioita -> ehkäisee kudosvaurioita
        
        T-tappajasolu (eli NK-solu)
        
        tuhoavat mikrobi-infektoituneita soluja kiinnittymällä niihin ja erittämällä mikrobin tuhoavia aineita
        
        joko tappavat infektoituneen solun tai tuhoaa patogeenin infektoituneiden solujen ja muiden apuna
        
        T-auttajasolu
        
        aktivoituu kun tunnistaa vieraan antigeenin
        
        sitoutuvat antigeeniin ja alkavat erittää sytokiineja
        
        sytokiinit ovat välittäjäaineita, mitkä houkuttelee makrofageja ja T-tappajasoluja paikalle sekä säätelee immuunivasteen muodostumista
  - - - toimivat humoraalisen immunivasteen keskiössä
      - muodostuvat luuytimen kantasoluista
      - kypsyvät luuytimessä
        
        kypsymisen jälkeen kulkevat toissijaisiin imukudoselimiin (esimerkiksi pernaan tai imusolmukkeisiin)
      - tunnistaesaan patogeenin erilaistuvat plasmasoluiksi
        
        alkavat tuottaa vasta-aineita jotka tarttuu patogeenin pintaan, vasta-aineet leviää vesiliukoisuuden takia verenkiertoon
        
        solunsyöjä-valkosolut tunnistaa patogeenin, sitoo patogeeniin toksiineja -> käynnistävät komplementtireaktion
        
        T-solujen erittämät sytokiinit saavat antigeeniin sitoutuneet B-solut muodostamaan B-solu klooneja ja muuttumaan plasmasoluiksi
        
        muodostavat suuret määrät monoklonaalisia (identtisiä vasta-aineita)
      - B-soluista osa erilaistuu muistisoluiksi
        
        jää immuunireaktion jälkeen immuunijärjestelmän osaksi, aktivoituu saman patogeenin tunkeutuessa uudelleen kehoon
        
        tästä seurannut immuunivaste ehkäisee sairastumisen
- - - - reaktion aikaansaavia proteiineja syntyy maksassa, aina valmiina veressä ja kudosnesteessä
      - toiminta: mikrobien läsnäolo aktivoi proteiineja, proteiinit muodostavat toisiaan aktivoivan reaktiosarjan
        
        proteiinit tarttuvat bakteerin antigeeneihin ja immunoglobuunin yhdistelmiin, ketjureaktiona lisää proteiineja aktivoituu
        
        tuhottavan solun solukalvo muuttuu heikoksi ja ympäröivä neste tunkeutuu sisään --> bakteerisolu tuhoutuu
      - tehtävät:
        
        edistää hiussuonten läpäiseväisyyttä
        
        houkutella paikalle syöjäsoluja
        
        tehostaa fagosytoosia
        
        tuhota elimistölle vieraita mikrobeja
    - - valkosoluja, joiden pinnalla on proteiineista koostuvia reseptorimolekyylejä, joiden avulla tunnistetaan taudinaiheuttajat
        
        toimivat ei-selektiivisesti
        
        rakenteen perusteella jaetaan eri luokkiin: monosyytit ja granulosyytit ( jyvässolut)
      - toiminta:
        
        fagosyytti ympäröi mikrobin omalla solukalvollaan
        
        kalvon sisälle pumpataan vetyioneja -->pH laskee
        
        mikrobiin liittyy lysosomirakkuloita kalvon sisällä, jotka vapauttavat mikrobien pilkkomiseen entsyymejä
    - - paikallinen immuunireaktio
      - toiminta:
        
        infektoitunut alue eristetään terveestä ja häiriötä aiheuttavat tekijät poistetaan mahdollisimman nopeasti
        
        usein vieraat mikrobit käynnistävät tulehdusvasteen , verisuonet laajenevat ja tulehdusalueen verenkierto lisääntyy, neutrofiilejä ja makrofageja apuun
      - oireet:
        
        kipu, kuumotus, punoitus, turvotus, toimintakyvyn heikkeneminen
  - - - pH-säätely (mahalaukku)
        
        vieraiden mikrobien vaikea selviytyä happamassa ymäristössä
      - normaaliflooran toiminta
        
        maitohappobakteerit kolonisoivat elimistöä, tautibakteerit joutuvat kilpailemaan elintilasta ja ravinnosta normaalibakteerikannan kanssa
      - entsyymit
        
        esim. kyynelnesteen ja syljen lysotsyymientsyymi, ehkäisee mikrobien kasvua
      - suolapitoisuus
    - - nesteiden virtas
        
        huuhtelee elimistöä ja rajoittaa mikrobien kasvua
      - iho
      - limakalvot elimistön aukoissa ja niitä peittävät värekarvat
        
        mikrobit tarttuvat limakalvojen limaan, värekarvojen avulla mikrobit kulkeutuvat nielusta ruoansulatuskanavaan ->tuhotaan mahassa happojen ja pepsiinientsyymin avulla