Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Elimistömme puolustautuminen viruksia vastaan - Coggle Diagram
Elimistömme puolustautuminen viruksia vastaan
Sisäinen puolustus
: aktivoituu mikäli ulkoinen puolustus pettää.
Synnynnäinen
eli luonnollinen immuniteetti
Synnynnäinen immuniteetti on
epäspesifinen
eli se ei pysty muodostamaan muistijälkiä. Se siis reagoi antigeeneihin aina samalla tavalla.
Pääasiallisena tehtävänä on
estää
terveyttä uhkaavien patogeenien pääsy elimistöön.
Osittain perinnöllinen, koska se alkaa kehittyä jo sikiöaikana ja vahvistuu syntymän jälkeen.
Tunnistaa antigeenien vieraita molekyylirakenteita
suurpiirteisesti
.
Syöjäsolujen eli fagosyyttien toiminta
. Koska syöjäsolut ovat epäspesifisiä, ne syövät mitä tahansa tunkeutujia.
Syöjäsolut jaetaan rakenteen perusteella kahteen pääluokkaan:
monosyytit
ja
granulosyytit
eli jyvässolut.
Syöjäsolut ovat sisäisen puolustuksen
“ensimmäinen iskuryhmä”
. Jos niiden toiminta ei riitä, tarvitaan hankittua immuniteettia.
Komplementti
eli proteiinien muodostama reaktiosarja
Tehtävät
: edistää hiussuonten läpäisevyyttä, houkuttelee paikalle syöjäsoluja, tehostaa fagosytoosia eli solusyöntiä sekä tuhoaa elimistölle vieraita mikrobeja.
Tulehdusreaktio
Elimistön suojamekanismi antigeenejä, infektioita aiheuttavia mikrobeja tai kudosvaurioita vastaan. Se on
paikallinen immuunioreaktio
, jonka tarkoituksena on eristää infektoitunut alue terveestä ja poistaa häiriötä aiheuttavat tekijät mahdollisimman pian.
Oireita
: kipu, kuumotus, punoitus, turvotus, yleinen toimintakyvyn heikkeneminen
Useimmat tulehdukset paranevat nopeasti, mutta joskus tulehduksesta voi tulla hallitsematon ja se voi johtaa kudosvaurioihin. Myös pitkäaikaiset eli
krooniset
tulehdukset ovat elimistölle haitallisia. Niitä kutsutaan myös hiljaisiksi tulehduksiksi, koska ne ovat usein vähäoireisia.
Hankittu
immuniteetti
Mikäli synnynnäisen immuniteetin puolustusmekanismit eivät parissa päivässä onnistu tuhoamaan taudinaiheuttajia, aktivoituvat hankitun eli spesifisen immuniteetin puolustusjärjestelmät.
Perustana toimii
lymfaattinen imukudosjärjestelmä
, joka koostuu imusoluja eli lymfosyyttejä sisältävästä
imukudoksesta
, imusuonista sekä niissä kulkevasta imunesteestä.
Tärkeimpiä
imukudoselimiä
ovat luuydin ja kateenkorva.
Imusuonistossa
on
imusolmukkeita
, joiden tehtävänä on puhdistaa niiden läpivirtaava imuneste eli lymfa. Puhdistuksesta vastaavat imusolmukkeissa olevat valkosolut.
Soluvälitteisen immuniteetin
toiminta perustuu
T-imusoluihin
. Ne syntyvät luuytimessä, mutta kypsyvät ja jakautuvat kateenkorvassa. T-solut erilaistuvat ensisijaisesti auttaja-, säätely- ja tappajasoluiksi. T-imusolujen toiminta perustuu solutunnistukseen.
T-auttajasolut
: tehostavat muiden imusolujen toimintaa
T-säätelysolut
: säätelevät immuunivasteen voimakkuutta ja tarvittaessa vaimentavat auttaja- ja tappajasolujen reaktioita.
T-tappajasolut
: tunnistavat ja hyökkäävät omia jo sairastuneita souja sekä syöpäsoluja vastaan.
Vasta-ainevälitteisen immuniteetin
keskiössä toimivat
B-imusolut
. Ne muodostuvat luuytimen kantasoluista ja myös kypsyvät luuytimessä.
B-imusolujen päätehtävä on
elimistön vasta-aineiden tuotanto
. Kun B-imusolut tunnistaa patogeenin, alkaa se jakautumaan ja erikoistumaan plasmasoluiksi. Plasmasolut alkavat tuottaa vasta-ainetta.
Osa B-imusoluista erikoistuu muistisoluiksi, jotka elävät pitkään elimistössä, Jos sama patogeeni pääsee tunkeutumaan uudelleen elimistöön, muistisolujen ansiosta reagointi on nopeampaa ja ne pystyvät heti ehkäisemään sairastumisen.
Rokotteiden
teho perustuu immunologiseen muistiin. Rokote koostuu tapetusta tai heikennetystä taudinaiheuttajasta tai sen osasta. Rokotteiden tarkoitus on saada
aikaan aktiivinen immunisaatio
eli käynnistää nopeasti elimistön oma vasta-aineiden tuotanto ja tuhota patogeenit ennen varsinaista sairastumista. Rokotteilla saadaan siis aikaan muistisolujen toimintaan perustuva sekundaarivaste ilman taudin sairastamista.
Kun tarpeeksi suuri osa väestöstä on rokotettu,
laumasuojan
ansiosta myös rokottamattomien henkilöiden riski sairastua on pieni.
Miten erilaiset rokotteet koronaan toimivat?
Eri koronarokotteiden valmistamiseen on käytetty erilaisia tekniikoita, mutta perusperiaatteena on se, että ihmisen elimistössä syntyy immunologinen vaste rokoteantigeenia vastaan. Erityisen tärkeitä rokotteessa ovat piikkiproteiinia vastaan kehitetyt vasta-aineet.
Ulkoinen puolustus
Mekaaninen eli
fysikaalinen
puolustus
Iho
: jos ihon pinta rikkoutuu, haitalliset mikrobit pääsevät suoraan muualle elimistöön.
Limakalvot
: limakalvoja peittävät erilaiset
värekarvat
ja
lima
, jotka mekaanisesti estävät patogeenejä pääsemästä limakalvojen läpi muualle elimistöön.
Nesteiden virtaus
: huuhtelee elimistöä, mikä rajoittaa mikrobien kasvua.
Kemiallinen
puolustus
pH-säätely
esim.
mahalaukun mahaneste
: mm. suolahappo laskee mahalaukun pH:ta: alhainen happamuus hajottaa mahaan päässeet mikrobit.
Sylki, kyynelneste, hiki, tali
: eritteissä on monia mikrobeja hajottavia entsyymeitä.
Normaaliflooran toiminta
: mm. maitohappobakteerit
Suolapitoisuus
: mm. kyynelneste
Miksi uudentyyppinen koronavirus (Sars-Cov-2) on niin vaikea tapaus immuunijärjestelmälle?
Vastustuskyky ei käynnisty normaalisti koronaviruksen proteiinien häirinnän takia, ja näin se huijaa immuunijärjestelmää jo varhaisessa vaiheessa. Kun virus pääsee elimistöön, alkaa tapahtua, mutta oireet eivät ala heti.
Virus tarttuu piikkiproteiinien avulla solujen pintaan tiukasti. Piikkiproteiinit helpottavat viruksen pääsyä soluun ja tekee viruksesta äreän.