Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Puolustautuminen (Josefiina, Matilda, Jenna, Senni) - Coggle Diagram

- - - - lihassolut rokotteen pistokohdassa alkavat tuottaa koronaa vastaan suojaavaa ainetta
    - - useita rokotteen kehityksen vaiheita tehty yhdenaikaisesti
    - - BioNTechin ja Pfizerin kehittämä
      - Modernan kehittämä
      - AstraZenecan kehittämä
- - - - ulkoiset ja sisäiset puolustuskeinot(selitetty toisessa sarakkeessa)
  - - - humoraalinen eli vasta-ainevälitteinen immuniteetti
        
        Perustuu luuytimessä syntyvien B-solujen toimintaan, jotka levittäytyvät imukudoselimiin, kuten imusolmukkeisiin ja pernaan
        
        Tunnistaessaan patogeenin ne erilaistuvat plasmasoluiksi ja ne alkavat tuottamaan vasta-aineita. Ne tarttuvat patogeenien pintaan, auttavat fagosyyttejä tunnistamaan patogeenejä, sitovat niihin toksiineja ja voivat käynnistää komplementtireaktion.
        
        Osa B-soluista erilaistuu muistisoluiksi, jotka aktivoituvat saman patogeenin tunkeutuessa kehoon.
        
        ensimmäinen antigeenien tunnistus on nimeltään primaarivaste ja toisen kerran tunnistettu patogeeni aiheuttaa nopeamman ja tehokkaamman sekundaarivasteen
        
        T-solujen erittämät sytokiinit saavat antigeeniin sitoutuneet B-solut muodostamaan itsestään B-soluklooneja. Ne pystyvät tuottamaan suureen määrän identtisiä vasta-aineita.
      - soluvälitteinen immuunivaste
        
        Lymfosyytit eli imusolut
        
        Vahingoittuneet valkosolut houkuttelevat lymfosyyttejä paikalle
        
        Kun lymfosyytit tunnistavat taudinaiheuttajan patogeenit, ne alkavat tuottamaan immunologista vasta-ainetta
        
        Puolustautuminen näkyy esimerkiksi kuumeena ja väsymyksenä
        
        T-imusolut
        
        Kehittyvät luuytimessä, kypsyvät ja jakautuvat kateenkorvassa. Jatkavat sieltä matkaansa pernaan, imusolmukkeisiin ja imukudoksiin.
        
        Kiertävät imujärjestelmässä ja verenkierrossa
        
        T-solut erilaistuvat ensisijaisesti auttaja- ,säätely- tai tappajasoluiksi
        
        T-solut pystyvät tunnistamaan elimistön normaalit solut epänormaaleista antigeenin esittelyn avulla
        
        luontaisen immuniteetin syöjäsolut ottavat sisäänsä vieraan solun ja tuovat pintaan sen antigeenin hajoamistuotteita
        
        Solun omat MHC-proteiinit yhdistyvät antigeenin hajoamistuotteiden kanssa, joka muodostaa solukalvosta pullottavan molekyyliyhdistelmä
        
        T-solujen pinnalla on reseptoreja, jotka tunnistavat vieraan antigeenin. Tämän jälkeen ne aktivoituvat ja alkavat tuottamaan sytokiini-välittäjäaineita.
        
        Sytokiinit houkuttelevat paikalle T-tappajasoluja ja makrofageja. T-solut voivat tappaa infektoituneita soluja, vahvistaa tai heikentää immuunivastetta, muodostaa muistijäljen immuunivasteeseen tuttua taudinaiheuttajaa vastaan ja ehkäisevät kudosvaurioiden syntymistä.
- - - - hengitystiet
      - ruoansulatuskanava
      - silmät
      - virtsatiet
      - sukuelimet
    - - Mikrobit tarttuvat limaan, jota värekarvat kuljettavat nieluun, josta lima päätyy ruoansulatuskanavan kautta mahan happojen tuhottavaksi.
  - - - Mikrobien eläminen happamassa ympäristössä haastavaa
- - - - Kiertelevät verenkierron mukana
      - Erilaistuvat makrofageiksi eli suuriksi solunsyöjiksi kudoksiin päästessään
      - Makrofagit tuhoavat suuria määriä mikrobeja sekä kuolleita tai vaurioituneita soluja
    - - Neutrofiilit
        
        Mikrofageja eli pieniä syöjäsoluja
        
        Pystyvät liikkumaan verisuonten läpi ja toimimaan souluissa sekä niiden ulkopuolella
      - Eosinofiilit
        
        Sisältävät entsyymejä, jotka tappavat tai vaurioittavat mikrobeja sekä loisia
        
        Esimerkiksi allergioissa
      - Basofiilit
        
        Eritävät histamiinia, joka aiheuttaa allergiaoireita ja lisää verisuonten läpäisevyyttä
        
        Reagoivat vasta-aineisiin, joita plasmasoluit erittävät
  - - - ne aiheuttavat komplementtireaktion, jonka seurauksena verisuonet laajenevat ja tulehdusalueen verenkierto lisääntyy
    - - märkivä tulehdus neutrofiilien tulosta, joka voidaan myös nähdä silmällä mätänä