Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Lapsen kypsyminen ja oppiminen: aivojen kehitys ja fyysis-motorinen…
Lapsen kypsyminen ja oppiminen: aivojen kehitys ja fyysis-motorinen kehitys
Fyysis-motorinen kehitys: fyysinen kasvu ja hermoston muutokset sekä motoriikan eli kehon ja liikkeiden hallinnan kehitystä
Fyysis-motorista kehitystä ohjaa: geenien ohjaama kypsyminen ja oppiminen
Oppimisen edellytyksenä on hermoston riittävä kypsyys
Geneettinen valmius huolehtii siitä, että tietyssä vaiheessa mahdollistuu tiettyjen hermosolukytkentöjen muodostuminen
Herkkyyskaudet:
ajanjaksoja, jolloin lapsella on erityinen alttius oppia jokin taito
Ajoittuvat pääosin kuuden ensimmäisen ikävuoden ajalle
Kehitystä ei tapahdu ellei kokemusta taidosta ilmaannu herkkyyskausien aikana
Olennaisia ja välttämättömiä taidon kehittämiselle on ympäristön virikkeet
Eri taidoille on olemassa eri herkkyyskausia esim. kävelemisen herkkyyskausi n. 10-18kk ikäisenä ja kielen oppimisessa 0-6 vuoden herkkyyskausi
Aivojen kehitys
Aivojen toiminnallisuus kehittyy ympäristö virikkeiden kasvaessa
Toiminnallinen kehittyminen: esim. hermosolujen ja eri aivoalueiden välisten yhteyksien kehittyminen -alkaa kehittyä syntymän jälkeen
Osa toiminnallisesta kehittymisestä on tapahtunut jo sikiöaikana, mutta syntyminen maailmaan lisää valtavasti eri virikkeiden määrää ja näin vaikuttaa aivojen toiminnallisuuteen
Syntymän jälkeen vauvan
oppimiskokemuksien
myötä
hermosolujen
viejähaarakkeet
aksonit
ja
tuojahaarakkeet
dentriitit
alkavat haarautumaan ja muodostamaan uusia
synapseja
(hermosolujen väli, johon hermosolu vapauttaa
välittäjäaineita
, jotka kulkeutuvat synapsissa
kemiallisesti
)
Vauvan kehityksen edetessä hermosolut muodosta vat yhä tiheämpiä toiminnallisia hermosolujen välisiä yhteyksiä eli
hermoverkkoja
"
Use it or lose it" periaate
: mitä enemmän hermosolujen välisiä yhteyksiä käytetään, sitä vahvemmaksi ne tulevat, mutta samaan aikaan tarpeettomat käyttämättömät yhteydet heikkenevät ja karsiutuvat pois
Myelinisaatio
: hermosolujen tukisolut kasvattavat aksonin ympärille
myeliinitupen
, joka nopeuttaa ja tehostaa hermoimpulssin kulkua
Myelinisaatio näkyy aivoissa
valkeana aineena,
joka koostuu myelinisoituneista aksonikimpuista
Aivokurkiainen
: rakenne, joka yhdistää vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa ja koostuu aksoneista sekä niitä ympäröivästä myeliinistä
Aivojen toiminnoista vastaa ei aivojen alueet ja niiden toiminnallisuus kehittyy tietyssä järjestyksessä
Tuntoalue,
sijaitsee päälakilohkoissa
Näköaistimuksen alueet
, sijaitsee takaraivolohkoilla
Kuuloaistimusten käsittelyalueet
, sijaitsee ohimolohkoissa
Liikealue,
sijaitsee osalohkon takaosassa, osallistuu liikkeiden hallintaan
Pikkuaivot
: säätelee automaattisia liikkeitä, tasapainoa ja liikkeiden rytmisyyttä. Ovat vastasyntyneellä huonoimmin kehittyneet
Otsalohko
(tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus)
Assosisaatioalueet,
yhdistävät ja kokoavat kaikilta alueilta tullutta tietoa
Plastisiteetti: aivojen ja hermoston kykyä muovautua sen mukaan mihin niitä käytetään
Motoriikka
:
Ensimmäisen kk aikana motorinen toiminta eli kehon liikkeiden hallinta on pääasiassa refleksejä eli ei-tahdonalaisia automaattisia reaktioita
Karkeamotoriset taidot: kehon suurten lihasryhmien hallinta esim. konttaaminen
Hienomotoriset taidot: kehon pienten lihasryhmien hallinta esim. pinsettiote
Lapsi kehittyy kefalokaudaalisesti ja proksimodistaalisesti
Kefalokaudaalinen: motorinen kehitys päästä jalkoihin
Proksimodistaalinen: kehiitys kehon keskialueelta reunoille