Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

NÄKÖKULMIA KOULUKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISEEN,…

- - - - auttaa näkemään Suomen tapahtumat osana Euroopan ja maailman historiaa
      - aiempi painotus ja arvostus Suomen historiaan näkyy edelleen historianopetusta ohjaavissa dokumenteissa ja oppikirjoissa --> suuren kertomukseen oleellisesti kuuluvat Suomen kamppailut ja sodat takaavat pysyvällä merkityksellään Suomen historian vankan aseman kouluopetuksessa
  - - - Kronologista käsittelyä perustellaan usein aikakäsityksen kehittymisellä
        
        On kuitenkin näyttöä,että aikakäsityksen kehittyminen on yksilällistä ja siihen vaikuttaa enemmän sosiaalinen ympäristö ja kieli kuin ihmisen kypsyyskaudet
        
        Vuoden 2004 OPS:ssa sisällöt jaoteltiin kronologisesti mikä ei kuitenkaan sulkenut kokonaan pois temaattista käsittelyä
        
        aikakäsityksen arviointi kuitenkin vaikeaa --> "yhdistä historiantapahtuma vuosilukuun" -tyyppiset harjoitukset eivät kerro kvin paljon oppilaiden todellisesta osaamisesta
        
        CHATA-projektin tutkimuksessa havaittiin että alakouluikäisten oppilaiden historiallisen ajattelun hajonta on seitsemän vuotta: osa 7-vuotiaista kykeni samantasoiseen ajatteluun kuin 14-vuotiaat
  - - - Fennomaaninen tulkinta Suomen historiasta: Vaikka Suomella ei Ruotsin aikana ollut valtiollista historiaa, maalla oli omaa kultturkehitystä --> historianopetuksessakin syytä paneutua kultturihistoriaan
        
        Lukiossa siirtyminen temaattisiin kursseihin on tuonut opetukseen ympäristö-, aate- ja kultturihistorian näkökulmat --> silti poliittinen historia myös lukiossa vahvimmin edustettu
        
        Perinteen paino on vahva ja perinteisen opetussisältöjen kyseenalaistamisen pelätään herättävän krittiikiä kollegoissa
        
        On selvää ettei poliittista historiaa voi sulkea kokonaan tarkastelun ulkopuolelle mutta OPS:n sisällytettyihin tavoitteisiin voidaan kuitenkin päästä yhdistelemällä erilaisia näkökulmia --> asiat jäävät oppilaille etäiseksi kun niitä tarkastellaan vain poliittisisesta näkäkulmasta (makrotaso) --> valtioiden johtajien toimilla ei suoraa yhtymäkohtaa oppilaiden omaan elämään
        
        Mikäli tarkastelukohteeksi valittaisiin mikrotaso ja tavallisen ihmisen toiminta, oppilas saattaisi tätä kautta nähdä myös itsensä historiallisena toimijana
        
        Paitsi oppilasta motivoivaa, myös laajempia kansalaiskasvatuksellisia vaikutuksia
  - - - Toinen mikrohistorian piirre on valita tarkastelukohteiksi poikkeuksellisia ihmisiä tai vähemmistöryhmiä --> niitä tutkittaessa valottuu myös tyypillisyyden tai valtaväestön luonne
        
        Opetukseen mikrohistoriaa voidaan tuoda valitsemlla käsiteltäviksi kohteisiksi yksittäisi henkilöitä, ryhmiä, perheitä tai paikallisyhteisöjä
        
        Jotta mikrohistoriallinen tarkastelu tuottaisi toivotun tyuloksen opetukseen tulee varata riittävästi aikaa
        
        mikrohistoriallinen lähestymistapa vaatii opettajalta enemmän työtä kuin makrohistorian opettaminen
        
        Mikro- ja makrotasojen vuorottelulla ilmiöt avautuvat oppilaille eri näkökulmista ja erilaisissa merkityksissä
        
        Mikrotaso tulee kytkeä makrotasoon
        
        olennaista on valottaa makrotason ilmiöiden erilaisia vaikutuksia ihmisiin ja heidän erilaisia reaktioitaan --> esim. maatalouslakko merkitsi Huittisissa eri asioita talollisille ja virkamiehille kuin maatyöväelle
        
        Myös joissain oppikirjoissa mikro- ja makrotaso vuorottelevat --> tarkoituksena on saada käyttäjät tarkastelemaan yhtä historian ajanjaksoa eri näkökulmasta ja ymmärtämään miksi eri tyhmät ja toimijat ovat suhtautuneet tapahtumiin ja ilmiöihin eri tavalla