Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomi talouden maailmassa - Coggle Diagram
Suomi talouden maailmassa
yksilö ja kansantalous
jokainen on taloudellinen vaikuttaja
kansantalous
= kuluttajien, yritysten, rahoituslaitosten, valtion ja kuntien muodostama kokonaisuus
työnteko lisää kansantalouden varallisuutta
talous ja taloustiede
talouspolitiikka
= julkisen vallan toimenpiteet, joilla pyritään vaikuttamaan kansantalouden tilaan
taloustiede
= tieteenala, joka selittää taloudellisia ilmiöitä, arvioi taloudellisten ilmiöiden vaikutuksia ja luo järkevän taloudenpidon periaatteita
mikrotalous
= yksittäisen kuluttajan ja yrityksen näkökulma
makrotalous
= näkökulmana koko kansantalous
kansantalouden toimijat
kansantalous viiden toimijan muodostama kokonaisuus
kotitaloudet
yritykset
julkinen sektori
pankit ja rahoituslaitokset
ulkomaat
talouden kiertokulku
talouden eri osapuolten vaihdanta
rahat eivät riitä kaikkeen
niukkuus
= tarpeita enemmän kun mahdollisuuksia niiden täyttämiseen
suomi ja kansainvälinen talous
maatalousvaltaisesta taloudesta tietoyhteiskunnaksi
mitä pienempi osuus alkutuotannolla on maan elinkeinorakenteessa ja mitä enemmän tuotetaan palveluita, sen vauraampi yhteiskunta
hyvinvointivaltio
= valtio ja julkinen sektori turvaa kansalaisten hyvinvoinnin
rakennemuutos
= tuotanto ja työllisyys rakenteessa tapahtuva muutos
Suomi on muuttunut palveluyhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi
aluekehityksen kahtiajako
talouden globalisaatio
= kansantalouksien ja yritysten keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ja avoin kansainvälinen kilpailu
aluekehitystä ohjaa markkinavoimat --> yritystoiminta keskittyy kasvukeskuksiin --> kuntien taloudellinen asema
muuttoliike nostaa kasvukeskuksien esim. asuntojen ja liiketilojen n vuorien hintaa
aluepolitiikalla
tasoitetaan alueellisia taloudellisia kehityseroja
globaalisaation talousvaikutukset
EMU
= Economic and monetary union, liittoon kuuluvilla mailla yhteinen rahapolitiikka
sama valuutta helpottaa avointa kilpailua
tuotantoa ja yritystoimintaa helppo siirtää maasta toiseen
markkinavoimien valta suuri, samoin eriarvoisuus
nykyinen globalisaatio = seuraus tavarakaupan ja rahoitusmarkkinoiden vapautumisesta sekä informaatioteknologian kehityksestä
hyvä vain paha globalisaatio
hyödyttää köyhiä maita kun varakkaat investoivat niihin
toisaalta suuryritysten tuotannon siirtäminen kehitysmaihin haittaa paikallistaloutta, lisää eriarvoisuutta ja päätösvalta siirtyy ulkomaisille yrityksille
maailman talousalueet
globaalia taloutta ohjaavat ryhmät:
EU
EMU
USA
BRIC-maat = Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä
talouskasvulla on rajansa
talouskasvu
BKT
= kansantaloudessa tiettynä aikan tuotettujen hyödykkeiden arvo
tuotannontekijät
= työvoima, koneet, rakennukset ja luonnonvarat
länsimaissa hyödynnetään tuotannontekijöiden laatua, kehittyvissä maissa niiden määrää
tuottavuus ja työ
ekstensiivinen talouskasvu
= lisätään työtunteja tai työntekijöiden määrää (määrällinen)
intensiivinen talouskasvu
= tuotannon määrä yhtä työntekijää tai työntuntia kohden kasvaa (laadullinen)
työn tuottavuus
työn tulosten ja työhön käytettyjen voimavarojen suhde
lisäännyt tekonologian kehitys, investoinnit koneisiin ja laiteisiin sekä osaaminen
edistynyt tuotannontekniikka ja osaava työvoima --> kansantalouden suorituskyky parantunut
digitalisaatio
ja
robotisaatio
nostavat tuottavuutta
talouden menestys vaatii: vakaat poliittiset olot, luotettavat instituutiot ja toimivan infrastruktuurin
talouden kehitys perustuu osaamiseen
osaaminen lisää talouskasvua (tutkimus ja tuotekehitys)
Suomessa talouskasvu perustuu teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen (tutkimus ja tuotekehitys isossa roolissa)
ympäristön kestokyky rajoittaa talouskasvua
monien luonnonvarojen käyttöä rajoittaa niukkuus
teollisuusmaiden talous aiheuttaa hallaa ympäristölle
kestävässä kehityksessä
otetaan huomioon ympäristö kansantalouksia kehitettäessä
cleantech
= esim. tuotteet, jotka vähentävät ympäristön saastumista ja edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä
kiertotalous
= materiaalien uudelleenkäyttöä jätteen minimoimiseksi
miten talouskasvua mitataan?
kokonaistarjonta ja -kysyntä
kokonaistarjonta
= BKT + ulkomailta tuodut hyödykkeet
kokonaiskysyntä
= kulutus, investoinnit ja vienti
BKT mittaa kotimaista tuotantoa
kuvaa kansantalouden tuotantoa ja kulutusmahdollisuuksia
kansantulo
= taloudessa kertyvät tulot, palkkatulot ja yritysten voitot
BKT huono mittari kuvaamaan esim. ympäristön tilaa tai luonnovarojen käyttöä
tuonti täydentää kotimaista tuotantoa
yksittäisessä maassa ei kannata tuottaa kaikkia hyödykkeitä --> halvempaa ulkomailla
tuonti edellyttää vientiä
vauraissa maissa tuotantopääomaa, kehitysmaissa työvoimaa ja vaihtelevasti luonnonvaroja
vienti luo vaurautta
Suomi on viennistä riippuvainen
vientiyritykset käyttävät erilaisia palveluja ---> palveluelinkeinojen menestys sidoksissa vientiin
ristikkäiskauppa
= saman toimialan yritysten keskinäinen vienti ja tuonti
vienti välttämätöntä tuonnin maksamiseksi
kulutus on suurin kysynnän osa
yksityiset kulutusmenot suurin kysyntäerä
kulutusmenot kysynnän vakain erä
noususuhdanteen aikana ostetaan kestokulutustavaroita
tulojen noustessa käytetään vähemmän rahaa ruokaan
investoinnit luovat uutta tuotantoa
investointiaste
= investointien suhde BKT:hen
investoinnit lisää talouskasvua
talouskasvu nopeinta maissa joissa investoidaan tekniikkaan
