Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
7. Hengitys on automaattista - Coggle Diagram
7. Hengitys on automaattista
Hengityselimistön rakenne
Ylähengitystiet
: nenä, suuontelo ja nielu
Nenäontelossa on
kuorikoita
, joissa sisäänhengitysilma lämpenee. Mahdolliset ilman mukana kulkeutuneet pöly- ja muut hiukkaset takertuvat nenän sisäpintaa verhoavaan limakalvoon. Suun kautta ilma kulkee nopeampaa, mutta samalla tärkeä puhdistustyö jää tekemättä.
Alahengitystiet
: kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket
Nielussa ruoka- ja henkitorvi kohtaavat. Nielaistessa kurkunpää sulkee reitin henkitorveen, jotta ruoka tai juoma ohjautuisi ruokatorveen eikä henkitorveen. Henkitorvi jakautuu kumpaankin keuhkoon keuhkoputkiksi, jotka ohenevat muuttuen ilmaputkiksi.
Keuhkot
: sijaitsevat suljetussa rintaontelossa keuhkopussissa. Keuhkoputket kuljettavat ilmaa kolmilohkoiseen oikeaan keuhkoon ja kaksilohkoiseen vasempaan keuhkoon. Keuhkoissa putket haarautuvat yhä pienemmiksi, kunnes päätyvät lopulta keuhkorakkuloihin eli
alveoleihin
, joissa tapahtuu kaasujen vaihto.
Keuhkorakkuloita on noin 150 miljoonaa kummassakin keuhkossa. Rakkuloita ympäröi yhden solukerroksen paksuinen epiteeli. Osa epiteelisoluista erittää
surfaktanttia
(fosfolipideistä ja valkuaisaineista koostuvaa nestettä), joka estää keuhkojen kokoonpainumisen.
Keuhkotuuletus ja kaasujen vaihto
Keuhkotuuletuksella tarkoitetaan kaasujen vaihtoa keuhkorakkuloiden ja ilman välillä. Kulku perustuu paineen vaihteluihin. Sisään- ja uloshengityksen välissä rakkuloiden ja ilman paine on sama. Hengittäessä
sisään
keuhkot laajenevat, pallea painuu alas ja keuhkorakkuloiden
paine
on
pienempi
kuin ilmanpaine →
keuhkoihin virtaa ilmaa
. Hengittäessä
ulos
keuhkot painuvat kasaan, pallea nousee ylös ja keuhkorakkuloiden
paine kasvaa
→
ilmaa virtaa ulos
.
Keskeisimmät
sisäänhengityslihakset
ovat pallea ja uloimmat kylkivälilihakset.
Uloshengityslihaksia
ovat sisemmät kylkivälilihakset, jotka vetävät kylkiluut alaviistoon ja lähentävät niitä. Vatsalihakset puolestaan työntävät pallean veltostuessa vatsaontelon elimiä ylöspäin. Rauhallisessa hengityksessä vain uloshengityslihakset osallistuvat hengitykseen.
Hengityksen
minuuttitilavuudella
tarkoitetaan sitä ilmamäärää, joka käy keuhkoissa minuutin aikana. Aikuisella se on keskimäärin 6 litraa.
Hapen ja hiilidioksidin kulku veressä
Happi kulkee pääosin punasolun hemoglobiinissa. Hiilidioksidi kulkee veressä hemoglobiinissa, bikarbonaattina tai fysikaalisesti vereen liuenneena.
Hengityksen säätely
Hengitystä säädellään sekä
hermostollisesti
että
kemiallisesti
. Hermostollista säätelyä ohjaa ydinjatkeessa sijaitseva hermosolujen rykelmä. Hengityslihakset supistuvat automaattisesti ja rytmisesti, joten hengitys on tiedostamatonta. Ihminen voi kuitenkin säädellä hengitystä tahdonalaisesti esim. pidättämällä hengitystä. Hengityksen pidättäminen johtaa hiilidioksidin kertymiseen vereen, mikä tehostaa hengitystä.
Hengityksen kemialliseen säätelyyn vaikuttavat hapen, hiilidioksidin ja vetyionien pitoisuudet. Näitä mitataan ydinjatkeessa sekä kaulavaltimoiden ja aortankaaren seinämien aistinsoluissa. Voimakkain kemiallinen tekijä hengityksen säätelyssä on valtimoveren hiilidioksidipitoisuus. Kun se kasvaa, hengitys tihenee.
Hengityselimistön sairauksia
Uniapnea
: unenaikaisia hengityskatkoksia. Sairastumiseen altistaa ylipaino, suuret nielurisat sekä krooninen nenän tukkoisuus.
Astma
: krooninen tulehdus keuhkoputkissa. Astmaan liittyy vahva perinnöllinen tausta. Sairaus on hyvin yleinen.
Keuhkoahtaumatauti
: keuhkoputkissa tulehdus ja putkien seinämien paksuuntuminen → hengitysvaikeudet. Sairaus on yleinen tupakoitsijalla
Hengityselinten heijasteet
Yskiminen
: vieraan materiaalin poistaminen alahengitysteistä.
Aivastus
: vieraan materiaalin poistaminen ylähengitysteistä.
Nikotus, hikka
: merkitys on epäselvä. Nikotuksessa pallea supistelee äkillisesti eli tapahtuu äkillinen sisäänhengitys. Liittyy usein ruokailuun esim. hotkimiseen.
Haukotus
: merkitys on epäselvä. Haukotuksella on yhteys lämmönsäätelyyn, stressiin ja virikkeettömyyteen.