Argumentti on väite tai johtopäätös ja sen oikeutukseksi esitetyt perustelut eli premissit.

Premissi on oletus, jolla perustellaan jotain väitettä tai johtopäätöstä.

Johtopäätös on argumentissa se väite, joka pyritään oikeuttamaan premissien ja perusteluiden avuilla.

Deduktiivinen argumentti tai päättely on päättelyä tai argumentointia, jossa premissien totuus takaa johtopäätöksen totuuden. Ei ole mahdollista, että deduktiividedti pätevä argumentin johtopäätös olisi epätosi, jos sen premissit ovat tosia.

Retoriikka on kuulijaan tai lukijaan vaikuttamista esitystavan kautta. Retoriikka tarkoittaa erityisesti kykyä puhua vakuuttavasti eli puhetaitoa.

Humen giljotiini on " Sitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla."

Kehäpäätelmä johtopäätöstä käytetään yhtenä premisseistä. Periaatteessa kehäpäätelmä on kuitenkin päätelmänä loogisesti pätevä. Argumentin tavoitteena on antaa oikeutus sen johtopäätökselle.

Virheellinen samaistaminen (ekvivokaatio) yhdessä argumentin permessissä jotain ilmaisua käytetään eri merkityksessä kuin johtopäätöksessä. Virheellisen samaistamisen vaaran vuoksi argumentaatiossa kannattaa olla tarkka käyttämiensä käsitteiden kanssa, ja ne on syytä määritellä huolellisesti. arkikielessä samaa ilmaisua saatetaan käyttää usein eri tavalla.

Olkinukke/olkiukko Vääristelijä ei hyökkää todellisuudessa vastustajaansa vaan hänestä väännettyä olkiukkoa vastaan. Tavallisesti olkiukon näkemys on oikeasti esitettyä huomattavasti heikompi, naurettava tai jopa sisäisesti ristiriitainen, ja siksi se saa vastapuolen heikkoon valoon. Kiinnostava olkiukko-argumentaatio virheen alalaji on lainausten louhinta. Lainausten louhinnassa jotain vastustajan sanomaa tai kirjoittamaa siteerataan asiayhteydestä irrotettuna, jolloin siitä muodostuu virheellinen kuva.

Väärä vastakkainasettelu
Syyllistytään silloin, kun käsitellään vain tiettyä etukäteen rajattuja vaihtoehtoja, vaikka lisäksi löytyy yksi muu varteenotettavan mahdollisuuden. Silloin kun väärä vastakkainasettelu tehdään vain kahden vaihtoehdon välillä, puhutaan väärästä dilemmasta (kaksi oletusta).

Kalteva pinta
sen mukaan jokin näkemys tai toimintatavan hyväksyminen johtaa vääjäämättä äärimmäisiin seurauksiin, vaikka kannan ja väitettyjen seurausten välillä ei ole selkeää yhteyttä. Vastustettu näkemys ikään, kuin asetetaan kaltevalle pinnalle. jota pitkin vähitellen luisutaan kohti epätoivottua lopputulosta.

Auktoriteettiin vetoaminen
Jokaisella auktoriteetilla ja asiantuntijalla on oma pätevyysalueensa. Auktoriteettiin nojautuminen on huono peruste silloi, kun ei ole syytä olettaa, että auktoriteettina käytetty henkilö olisi käsiteltävän asian suhteen pätevä. Kvanttifyysikko tietää, mistä kvanttifysiikassa on kyse.

Henkilöä vastaan käyminen (argumentum ad hominem)
jos joku toimii tekopyhästi ja esimerkiksi vaatii muita olemaan ajoissa, vaikka itse onkin myöhässä, se ei tarkoita, että hänen puolustamansa näkemys on väärää. Tämän päättelyn virheellisyyden näkee vielä selvemmin, jos myöhästymisen sijaan puhutaan esimerkiksi ihmisten tappamisesta. Olisi hyvin omituista, jos ihmisten murhaaminen olisi oikein vain sillä perusteella, että murhaaja sanoisi, ettei niin saa tehdä. Muiden ad hominem-virhepäätelmien tapaan myös tu quoque keskittyy väitteen esittäjään itse väitteen arvioinnin sijaan. Siinä lähtökohtana on väitteen esittäjän epäjohdonmukainen toiminta eli se, että hän sanoo yhtä ja tekee toista.

Virhepäätelmän vetoaminen (argumentum ad logicam)
Oikeuttamattomat tai jopa väärin perustellut väitteet voivat olla tosia, koska oikeutus ja totuus ovat eri asioita. Jos jotain näkemystä puolestaan virheellisin argumentein, silloin sen omaksumiselle ei ole annettu hyviä perusteita. Näkemys voi tästä huolimatta pitää paikkansa.