Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
5. Aistit - Coggle Diagram
5. Aistit
-
Mukautuminen eli adaptaatio tarkoittaa aistien tottumista tasaiseen, muuttumattomaan ärsytykseen. Esim. hajuaisti mukautuu nopeasti.
Näköaisti
-
Silmän toiminta
1. Valo taittuu verkkokalvolle sarveiskalvon, kammionesteen, pupillin, linssin ja lasiaisen avulla.
Linssi: Kauas katsottaessa sädelihas veltostuu, ripustimet kiristyvät ja linssi on litteä. Lähelle katsottaessa sädelihas supistuu, ripustimet löystyvät ja linssi on pyöristynyt.
-
3. Näköhermo vie hermoimpulssin isoaivojen takaraivolohkon näköalueelle, jossa aivot tulkitsevat tiedon.
Likitaittoisuus: henkilö näkee lähelle, mutta kaukana olevat kohteet ovat epätarkkoja. Linssi taittaa valoa liian voimakkaasti tai silmämuna on liian pitkä --> tarkka kuva muodostuu verkkokalvon eteen. Virhe korjataan koverilla eli ns. miinuslaseilla.
Kaukotaittoisuus: silmän taittovoima on liian heikko tai silmämuna liian lyhyt --> tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse. Korjataan kuperilla eli ns. pluslaseilla.
-
Kuuloaisti
1. Ääniaalto saa simpukan nesteen liikahtamaan.
2. Tämä saa myös niiden välissä olevan tyvilevyn värähtelemään.
3. Tyvilevyn värähtely saa karvasolujen karvat koskettamaan niiden päällä olevaa katekalvoa.
4. Hermoimpulssi kulkee kuulohermoa pitkin isoaivojen kuuloalueelle.
Tarkemmin: Ääniaalto kulkee korvakäytävää pitkin ja saa välikorvassa tärykalvon värähtelemään. Tärykalvo siirtää värähtelyn vasaralle, josta ääniaalto välittyy alasimen ja jalustan kautta sisäkorvan nesteeseen. Ääniaalto etenee simpukassa eteiskäytävää ja kuulokäytävää pitkin ja saa sisäkorvassa olevan simpukan nesteen liikahtamaan. Tyvikalvo taipuu ja karvasolujen karvat osuvat niiden päällä olevaan katekalvoon. Karvojen taipuminen saa aikaan hermoimpulssin, joka kulkee kuulohermoa pitkin isoaivojen kuuloalueelle.
-
-
Tasapainoaisti
Sisäkorvan tasapainoelin on tärkein tasapainoa säätelevistä aistinelimistä. Tasapainon ylläpitämiseen tarvitaan myös näköaistia. Se koostuu kolmesta kaarikäytävästä ja kahdesta rakkulasta.
Sisäkorvassa on kuuloaistin lisäksi myös asento- ja liikeaisti. Näiden avulla pystytään esim. hahmottamaan missä asennossa pää on ja mihin suuntaan se liikkuu.
Toiminta: Kun pää liikkuu, kaarikäytävien neste liikahtaa. Tämän seurauksena karvasolut taipuvat ja ärtyvät ja lähettävät hermoimpulssin keskushermostolle.
-
Makuaisti: Maistaminen tapahtuu makusilmuissa, joita on kielen pinnan lisäksi muuallakin suuontelossa.
-
Makusilmut koostuvat makureseptorisoluista. Solujen pinnalla on reseptoreita, jotka vastaanottavat makuärsykkeitä: makeaa, suolaista, karvasta, hapanta tai umamia. Jokaisessa solussa on vain yhdenlaisia reseptoreita, Jokaisessa silmussa on kuitenkin useanlaisia makusoluja.
Hajuaisti: Limakerrokseen uponneiden hajuaistisolujen värekarvojen pinnalla olevat hajureseptorit aktivoituvat limaan liuenneista aineista. Hajuhermo välittää aistitiedon aivokuoren hajuaistikeskukseen. Aivot yhdistelevät tietoja useasta eri reseptorista ja tulkitsevat hajun.
-
Tuntoaisti: Osa reseptoreista on vapaita hermopäätteitä, joitain ympäröi sipulimainen rakenne, osa koostuu useasta hermosolusta.
Kosketus-, värinä-, kipu-, paine- ja lämpötila-aistit
Sormenpäät, huulet ja kieli herkkiä
-