Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta - Coggle Diagram
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta
uskonnon harjoittaminen
sapatti
tärkeä pyhäpäivä, vietto perustuu kymmeneen käskyyn
vietetään lauantaina
ei tehdä työtä
keskitytään rukoiluun, lepoon ja Tooran lukemiseen
synagoga
kookonnutaan varsinkin sapattina
vietetään jumalanpalveluksia ja riittejä
luetaan Tooraa ja Heprealaisen raamatun tekstejä
tärkein esine on Toora-käärö
säilytetään erillisessä kaapissa itäseinustalla
rukouskirjana toimii Siddur
sisältää eri tilanteisiin soveltuvia rukouksia
rukous nähdään yhteisöllisenä toimintana
juhlapäivien rukouskirja on Mahzor
tärkein rukous ja uskontunnustus on Sema Israel
Elämänkaarirituaalit
juutalaisuuden katsotaan periytyvän äidin kautta
juutalaispojat ympärileikataan kahdeksan päivän iässä
nykyään hyvin kyseenalaistettu
tytön täyttäessä 12 vuotta vietetään uskonnolisen täysi-ikäisyyden juhlaa
bat mitsva
molempia vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana päivänä
poikien uskonnolisen täysi-ikäisyyden juhlaa vietetään pojan täyttäessä 13 vuotta
bar mitsva
häät ovat yhteisön juhla
juutalaisessa kalenterissa on jaksoja joiden aikana häitä ei ole soveliasta viettää
esim. pääsiäisen ja viikkojuhlan välinen seitsemän päivän jakso
häitä edeltää yleensä paasto
hautajaiset
pidettävä perinteen mukaan kahden päivän päästä kuolemasta
juutalainen vedenkierto
vuosi kestää 353-355 päivää
lisätään vuoteen silloin tällöin kolmastoista kuukausi
kalenteri alkaa oletetusta maailman luomisesta eli 3761 eKr.
uusi vuosi, ros hasana
sijoittuu syys-lokakuulle ja kestää kaksi päivää
edeltävänä kuukautena jumalanpalveluksissa puhalletaan pässinsarvesta tehtyyn torveen sofariin
seuraa kymmenen päivän ajanjakso joka päättyy sovintopäivään eli jom kippur-juhlaan
tärkein juutalaisten juhla
lehtimajajuhla eli sukkot
suuren sovintopäivän jälkeen
rakennetaan majoja pihoille lehtevistä oksista
symboloivat väliaikaisia asumuksia joissa juutalaiset asuivat vaeltaessaan erämaassaan
vietetään myös sadonkorjuujuhlana
pyhiinvaellusjuhla
valon juhla eli hanukka
kestää kahdeksan päivää
juhlan taustalla on vuonna 165 eKr. tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy
vietetään keskellä talvea
lapset saavat lahjoja ja tarjolla on monia herkkuja
purim-juhla
vietetään viikkoa ennen pääsiäistä
taustalla on Heprealaisen raamatun Esterin kirjassa, kerrotaan miten Ester onnistui pelastamaan juutalaiset heitä ihanneelta joukkotuholta
pääisäinen eli pesah
vietetään keväällä
yski tärkeimmistä juhlista
vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi
kestää seitsemän päivää
ei saa syödä eikä säilyttää semmoisia ruokia jotka on hapatettu
vietto alkaa synagogassa järjestettävällä iltajumalanpalveluksella
nautitaan seder-ateria
ruoka-aineilla on symbolista merkitystä ja joku perheenjäsenistä kertoo merkityksen aterian aikana
pyhiinvaellusjuhla
viikkojuhla eli savuot
vietetään seitsemän viikon ja yhden päivän päästä pääsisäisestä
vietetään Mooseksen antamien kymmenen käskyn muistoksi
pyhiinvaellusjuhla
ruoka
tärkeää puhtaus
koser määrittää mitä ruokia saa ja ei saa syödä
perustuvat Tooraan ja sen tulkintaan
sianlihaa ei saa syödä
jaetaan liharuokiin, maitoruokiin ja neutraaleihin ruokiin
etiikka
kaksi tärkeää suhdetta: suhde Jumalaan ja toisiin ihmisiin
Jumalaa kohtaan tulisi osoittaa kuuliaisuutta
kymmenen käskyn mukaan toisen ihmisen henekä ja omaisuutta tulee kunniottaa
sosiaalinen oikeudenmukaisuus hyvin tärkeää
köyhistä ja kärsivistä huolehdittava erityisen hyvin
kultainen sääntö on tärkeä elämänohje
ihmisen tulee kohdella toista niin kuin haluaa itseään kohdeltavan
luontoa on kunnioitettava
ihmisen tehtävänä luonnon viljely ja varjelu
pahan olemassaolo
hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin tehden syntiä
syntiä tulee katua ja pyrkiä välttämään
Israel
ainoa valtio jonka väestöstä enemmistö on juutalaisia
tuetaan erityisesti juutalaisten maahanmuuttoa
uskonnollisissa puolueissa on maltillisia ja radikaaleja ryhmiä
