Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Psyykkisen kehityksen riskit ja suojaavat tekijät - Coggle Diagram
Psyykkisen kehityksen riskit ja suojaavat tekijät
Biologiset riskitekijät
Hormonaaliset riskit
Sukupuolihormonit
Pojilla aggressiivisuus ja seksuaalinen käyttäytyminen
Ennen aikaisen puberteetin saavuttaminen tytöillä > Aggressiivisuus & Varhaiset seksikokemukset
Viivästynyt murrosiän kehitys
Pojat kärsivät enemmän kuin tytöt
Stressi
Persoonallisuuden kehitys
Sosiaalisen kehityksen vaikeuder
Eristäytyminen
Pieni syntymäpaino
Riskit lapsen myöhemmälle kasvulle ja kehitykselle
Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys
Ennenaikaisesti syntyneillä esiintyy enemmän kielenkehityksen ja oppimisen ongelmia, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmia sekä lieviä motorisen ja toiminnanohjauksen ongelmia
Somaattiset sairaudet ja vammat
Somaattiset sairaudet
Esim. astma, diabetes, reuma & Epilepsia
Suurin riski myöhempien psyykkisten ongelmien ilmenemiseen lapsilla, joilla sairaus on vaikea tai keskivaikea
Psyykkiseen hyvinvointiin liittyy lapsen ja vanhempien sopeutuminen sairauteen
Vammat ja vammaisuus
Kehitysvammaisista nuorista 30-50% todettu psyykkisen kehityksen häiriöitä ja vuorovaikutuksen ongelmia > Häiriön asteen vaikutus
Lievästi kehitysvammaisilla nuorilla esiintyy enemmän keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden häiriöitä
Vaikeasti kehitysvammaisilla esiintyy enemmän autisminkirjon ongelmia ja psykoottistasoisia häiriöitä
CP-vammaiset lapset ja nuoret
Keskittymiskyvyn vaikeuksia, impulssikontrollin ongelmia sekä aggressiivisuutta
Enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta kuin muilla lapsilla ja nuorilla
Näkö- ja kuulovammat
Masennus, aggressiivisuus ja käytöshäiriöt (osalla)
Ahdistuneisuus ja psykosomaattiset oireet
Näkövamma: Lisääntynyt riski psyykkisen kehityksen ongelmiin
Geenit
Geenit ja ympäristö
Geenien ja ympäristön vuorovaikutus
= Geneettinen alttius muokkaa ympärisitötekijän yksilössä synnyttämää vastetta
Geenien ja ympäristö korrelaatio
= Yksilön geneettiset taipumukset muokkaavat hänen ympäristöään
Esim. skitsofrenian kohonnut geneettinen alttius + turvaton kasvuympäristö > Edesauttaa myöhempää puhkeamista
Kromosomipoikkeavuudet
Esim. Trisomia 21 eli Downin oireyhtymä ja trisomia 5
Aiheuttamat ruumiillisia poikkeavuuksia, kehitysvammaisuutta ja niihin liittyviä neurologisia häiriöitä
Lisäksi persoonnallisuuden erityispiirteitä ja psyykkistä häiriintyneisyyttä
Tunne-elämän oireet ja käyttäytymisen häiriöt suoraan poikkeavuuksista sekä sekundaarisesti
Prenataaliset riskitekijät
Äidin stressi
Pitkäaikainen psyykkinen stressi muokkaa elimistön hormoonaalista tasapainotilaa
Vaikuttaa sikiön elinolosuhteisiin
Lisää riskiä perinataalisiin komplikaatioihin, sikiön kasvun hidastumiseen ja lapsen syntymään ennenaikaisesti
Lisää riskiä keskittymkisvaikeuksiin, käyttäytymisen ongelmiin sekä tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden häiriöihin
Myös kognitiiviset ja kielenkehityksen vaikeudet
Äidin mielenterveysongelmat
Esim. masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja persoonallisuushäiriöt
Äidin raskaudenaikainen masennus lisää lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia kouluiässä
Äidin raskaudenaikainen ahdistuneisuus lisää riskiä lapsen ennenaikaiseen syntymiseen, raskaudenaikaisen kasvun hidastumiseen sekä pieneen syntymäpainoon
Lisäksi lapsen myöhemmällä iällä esiintyvät tunne-elämän vaikeudet, pelokkuus sekä käytösongelmat
Kiintymyssuhteet
Turvallinen kiintymyssuhde
Lapsi voi tuoda kaikki tunteensa vuorovaikutukseen, tarvitsematta pelätä tulevansa hylätyksi
Ei ole tasapainoisen elämän edellytys, ei suojaa täysin psyykkiseltä häiriintymiseltä
Paljon hyötyjä psyykkiselle kehitykselle
Turvattomat kiintymyssuhteet
Välttelevä
Lapsi todennutl, että hoivaaja odottaa lapselta kykyä selviytyä itsenäisesti, hoitaja sietää heikosti kielteisiä tunteita
Kosketus omiin tunteisiin (varsinkin kielteisiin) saattaa kadota
Ristiriitainen = ambivalentti
Hoitaja ailahteleva ja epäjohdonmukainen
Suhde hoitajaan vihamielis-riippuvainen
Välttelevien kiintymyssuhteiden yhteyttä psykopatologiaan vaikea tutkia > siksi ei yhteyttä
Lapsi voi toimia hyvinkin eri tavoilla kotona kuin esim. koulussa, kiintymyssuhteita voi syntyä useita ja muihinkin kuin omaan vanhempaan
Organisoimattomat kiintymyssuhteet
Lapsi ei tiedä miten käyttäytyä > käyttäytyy lopulta järjettömällä tavalla
Seurausta siitä, että hoitaja on pelottava tai pelokas > Ailahtelevat tunnetilat > Ei yhteyttä lapsen käytökseen
Traumat, laiminlyönnit, hoidon vakavat puutokset ja kaltoinkohtelu
Yhteys psykopatologian muotoihin
Yhteys lapsuusiän aggressiivisuuteen ja dissosiaatiotaipukseen (yritetään paeta tilanteesta, josta ei voi paeta)
Mentalisaatio
= Kyky pohtia ja huomioida mielen tiloja itsessä ja muissa (tunteet, ajatukset, kuvitelmat ja uskomukset) > Vaihtelee!
Hyvä mentalisaatio
Lisää ymmärrystä toisiin ihmisiin ja ymmärretyksi tulemisen todennäköisyyttä
Säätelee tervettä läheisyyttä ja etäisyyttä ihmissuhteissa
Ihmissuhteissa suojaava tekijä
Mentalisaatio vanhemmuudessa
Kykyä pohtia lapsen kokemusta ja tunnetta erilaisissa arkipäivän tilanteissa
Halua kurkistaa käyttäytymisen taakse, pohtia mitä lapsi kokee ja miksi hän reagoi
Samalla kykyä tutkia omia tunteita ja käyttäytymistä
Puutteelinen mentalisaatio
Yhteydessä vakaviin varhaisiin traumakokemuksiin
Yhteys elämänhallinnan ja ihmisuhteiden ongelmiin sekä psyykkisiin häiriöihin
Toisaalta yhteydessä yksilön kykyihin selviytyä paremmin vaikeissa tilanteissa
Mentalisaatiokyvyn kehitys ja häiriintyminen
Vauvaiästä aikuisuuteen
Irrallisuus omista kokemuksista, voimakkaiden tunteiden ohjailtavana,
Esim. persoonallisuushäiriöiden taustalla
Voi olla vahingoittunut kolmella tavalla
Yksilö ei kokene lainkaan mentalisaatioon
Kykenee heikosti tai vääristyneesti
Voi käyttää mentalisaatiota haitallisella tavalla, esim. manipuloidakseen toisia
Merkitys yhteiskunnalle
Kun yksilö menettää mentalisaatiokykynsä, kokee tunteensa ulkopuoleta tulevana uhkana > väkivaltaan turvautuminen
Mentalisoivat yhteisöt myötätuntoisesti huolehtivat jäsenistään
Ei-mentalisoivat yhteisöt synnyttävät pelkoa ja tuhoavat ajattelun kykyä
Mentalisaatio apuna esim. koulukiusaamisen ehkäisemiselle, työpaikoille, koulutuksiin ja konfliktitilanteisiin
Traumaattiset kokemukset
Psyykkisen trauman syntyminen
Sokki
Reaktiovaihe
Työstämis- ja käsittelyvaihe
Vaiheet yksilöllisiä, vaihtelevat ja kulkevat päällekkäin
Lapsuuden ja nuoruuden kehityksen kannalta
Yksilö reagoi kokemukseen kehitystasonsa mukaisesti
Aiempaa traumakokemusta työstetään uudessa ikävaiheessa + uusi trauma voi aktivoida uudelleen
Toistuvaa kompleksista traumatisoitumista pidetään vaikeimpana (tyypin 2 trauma?)
Vaikuttaa keskushermoston rakenteisiin, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä käyttäytymiseen läpi elämän
Tyypin 1 trauma = yllättävä, voimakas ja kertaluonteinen
Yksilön kehityksessä herkkyyskaudet erilaisille traumaattisten kokemusten aiheuttamille mielenterveyden seuraamuksille
Vauvaikä ja varhaislapsuus
Reaktiot kokonaisvaltaisia
Ei juurikaan säätelykeinoja tai kieltä
Hoiva ja vuorovaikutus keskeistä
Leikki- ja kouluikä
Turvallisuuden kokemuksen palauttaminen keskeistä
Koetaan omakohtaisesti sekä vanhempien ja läheisten kautta
Vanhemman oma selväminen ja kyky vanhemmuuteen vaikuttavat lapsen kokemukseen ja toipumiseen
Nuoruusikä
Enemmän kognitiivisia kehitysmuotoja
Kehitysmuutokset vaikeuttavat trauman tunnistamista ja käsittelyä
Minäkuva kehittymätön
Ei keinoja työstää itse traumaa > ulkoistetut keinot, trauman välttely ja huomioimattomuus
Minäkuvan ja tulvaisuuden rakentaminen sekä tunteiden säätely ja ilmaisu häiriintyvät < vaikeuttavat toverisuhteita
Mahdollisia seurauksia: uhri-identiteetti, passivoituminen ja avuttomuus
Resilienssi
Tarkoittaa psyykkistä joustavuutta tai dynaamista toipumiskykyä, sitkeyttä ja kykyä ponnistella eteenpäin vaikeuksien ja epävarmuuden keskellä
Merkitsee dynaamisia, sopeutumista edistäviä prosesseja (ennen, trauman aikana ja jälkeen)
Mahdollistaa normaalin kehityksen vaikeissakin elämänolosuhteissa
Lisäävät tekijät synnynnäisiä mutta niitä voidaan tukea ja opettaa
Trauman jälkeinen kasvu ja kehittyminen
Seurauksia mielenterveydelle
Alussa ylivireyden ongelmia, helpottavat lopulta
Tunkeutuvat mielikuvat, välttelyn ja psyykkisen turhautumisen ongelmat > hälvenevät
Suurelle osalle ei aiheuta pitkäaikaisia seuraamuksia mielenterveydelle tai toimintakyvylle (riippuu kestosta ja laadusta)
Voi altistaa sopeutuvuushäiriölle, ahdistuneisuushäiriölle, masennukselle ja päihdeongelmille
Voi vaikeuttaa jo olemassa olevaa häiriötä
Seuraukset voivat ilmetä somaattisina oireina
2 Traumaperäistä häiriötä: Akuutti (ASD) ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) > edellytys poikkeuksellisen järkyttävä tapahtuma