Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
:star:Merioikeus :star: - Coggle Diagram
:star:Merioikeus :star:
YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) 
-
1958 Genevessä sovittiin neljästä merioikeutta koskevasta monenvälisestä yleissopimuksesta, joissa kodifioitiin uusia sääntöjä sekä talletettiin voimassa olevia sääntöjä
-
-
-
Yksi innovatiivisimmista osista on osa XII, joka sisältää melkein viisikymmentä artiklaa liittyen meriympäristön sekä avomeren suojelemiseen
Osa XI käsittelee kansainvälistä merenpohjaa, jota varten on perustettu kansainvälinen merenpohjajärjestö (ISA)
aluemeri
-
Aluemeri on olemassa automaattisesti eli sitä ei tarvitse erikseen vaatia. Aluemeri käsittää välittömästi perusviivan meren puolella olevan veden
Merioikeusyleissopimuksen 3 artiklan mukaan jokaisella valtiolla on oikeus ulottaa aluemerensä enintään kyseisen yleissopimuksen mukaisesti määritellyistä perusviivoista mitattuun 12 meripeninkulman rajaan
Merioikeusyleissopimuksen 4 artiklan mukaan aluemeren ulkorajana on se viiva, jonka jokainen piste on aluemeren leveyden etäisyydellä lähimmästä perusviivan pisteestä
Aluemeri kuuluu suvereenina osana valtioon, mikä näkyy siten, että aluemerellä noudatetaan omistavan valtion lainsäädäntöä. Lainsäädäntö ylettyy myös alueella oleviin toisten valtioiden aluksiin
Jokaisella valtiolla on kuitenkin oikeus viattomaan kauttakulkuun aluemeren läpi, mutta ei kuitenkaan ilmatilan läpi
-
talousvöhyke
Talousvyöhyke on aluemeren edustalla sijaitseva alue, joka ei saa ulottua 200 meripeninkulmaa kauemmaksi niistä perusviivoista, joista meren leveys mitataan
Rannikkovaltiolla, joka vaatii talousvyöhykettä on suvereeni oikeus etsiä, hyödyntää, suojella ja hallita eläviä ja elottomia luonnonvaroja, jotka löytyvät vyöhykkeestä riippumatta merenpohjan yläpuolelta, itse merenpohjasta tai merialueelta tai maaperästä. Lisäksi valtiolla on oikeus käyttää niitä koskevaa lainsäädäntöä talousvyöhykkeellä
Talousvyöhykettä pidetään parhaimpana kompromissina, jossa tietyt rannikkovaltioiden oikeudet ja velvollisuudet laajenevat suhteessa luonnonvarojen käyttöön ja säilyttämiseen, mutta jossa myös suurin osa kulkureiteistä ja liikenneyhteyksistä on säilytetty
Tiettyjä ongelmia ei kuitenkaan ole ratkaistu, kuten sisämaavaltioiden oikeuksia. YK:n merioikeusyleissopimus ehdottaa, että sisämaavaltiot voisivat osallistua oikeudenmukaisin perustein luonnonvarojen ylijäämien jakamiseen alueen talousvyöhykkeellä
-
mannerjalusta
Termi viittaa reunuksiin, jotka ulottuvat mantereen maasta vesiin ja ovat suhteellisen matalan veden peitossa. YK:n merioikeusyleissopimuksen 76 artiklan mukaan mannerjalustan ulkoraja määritellään yleensä suhteessa todellisiin maantieteellisiin muodostumiin tai 200 meripeninkulman etäisyydelle. Määritelmään liittyy poikkeuksia.
Poikkeuksista aiheutuvien sekaannuksien vuoksi on perutettu mannerjalustan raja-arvojen komissio (CLCS), joka antaa valtioille tieteellisten ja teknisten tietojen pohjalta suosituksia siitä, mihin niiden mannerjalustan ulkoraja tulee määrittää
Mannerjalustoilta löytyy runsaasti öljy-, kaasu- ja mineraaliresursseja
Rannikkovaltioilla on suvereenit oikeudet tutkia luonnovarojaan mannerjalustan ulkorajojen sisäpuolella. Lisäksi rannikkovaltioilla on oikeuksia maan manner- ja merialueen luonnollisena jatkeena olevaan mannerjalustaan.
On olemassa kaksi erityisominaisuutta, jotka erottavat mannerjalustan järjestelmän talousvyöhykkeen järjestelmästä
Ensinnäkin mannerjalustan määritelmä viittaa vain merenpohjaan ja maaperään; se ei kata ympäröiviä vesiä
Toiseksi, toisin kuin talousvyöhykkeellä tai edes vierekkäisillä alueilla, mannerjalustan oletetaan kuuluvan rannikkovaltioihin luontaisena oikeutena; valtion ei tarvitse vaatia sitä (Kansainvälinen tuomioistuin on vahvistanut tämän)
-
aava meri
Merioikeusyleissopimuksen 86 artiklassa on säädetty, että aava meri kattaa kaikki merialueet, jotka eivät kuulu aluemereen, sisäisiin vesiin tai talousvyöhykkeeseen
Aava meri on vapaa ja avoin kaikkien valtioiden aluksille, joilla on vakiintuneet vapaudet merenkulkuun, kalastukseen, ylilennon ja kaapeleiden tai putkilinjojen asettamisen, tekosaarten rakentamiseen ja merenkulun tieteellisen tutkimuksen vapauksiin
Rajoituksena on aavan meren vapauteen on meriyleisoikeussopimuksen mukaan, että ne on toteutettava ottaen huomioon muiden valtioiden oikeudet ja vain rauhanomaisin tarkoituksin
Aluksella, joka liikkuu aavalla merellä on oltava jonkin valtion lippu. Kyseinen alus on sen valtion kansalainen, jonka lippua sillä on oikeus käyttää
Valtiota, jonka lippu on aluksessa kutsutaan lippuvaltioksi
Jos aluksella ei ole kansalaisuutta tai se purjehtii useamman kuin yhden lipun alla siten, että sen todellinen rekisteröintivaltio on epäselvä, mikä tahansa valtio voi käyttää siihen lainkäyttövaltaa
-
-
-
aluevesi
Merioikeusyleissopimuksen nojalla aluevesi on merialue, joka kulkee sellaisen valtion aluemeren rinnalla, jossa rannikkovaltio ei ole suvereeni. Kyseinen valtio voi kuitenkin toteuttaa tiettyjä täytäntöönpanotoimenpiteitä rikkomusten estämiseksi ja rankaisemiseksi alueella
-
-
viaton kauttakulku
Oikeus ylittää esteettömästi rannikkovaltion aluevedet, kunhan se on yksinomaan kauttakulkua varten ja 'niin kauan kuin se ei vaikuta rannikon rauhaan, hyvään järjestykseen tai turvallisuuteen'
Merioikeusyleissopimuksen 19 artikla listaa toimia jotka eivät ole viattomia ja saattavat vahingoittaa rannikkovaltioita
Mm. voimankäyttö tai sillä uhkaaminen, vakoilu, propaganda, tulli- ja muiden säännösten rikkominen, tahallinen ja vakava pilaaminen ja kalastus
-
Sotilasmahdeilla ja pienillä valtioilla on erimielisyyksiä siitä, voivatko sotalaivat kulkea viattomasti ilman etukäteisilmoitusta tai lupaa jos ne eivät uhkaa rantavaltion rauhaa, yleistä järjestystä tai turvallisuutta
res nullius
Tarkoittaa jotain, jolla ei ole hallitsijaa.
-
syvänmeren pohja
Viime vuosikymmeninä syvänmeren pohja on herättänyt ihmisten kiinnostusta, erityisesti 1960-luvulla, jolloin sieltä löydettiin merkittäviä mineraalivaroja
Merioikeusyleissopimuksen XI osassa merenpohja ja sen maaperä julistetaan "ihmiskunnan yhteiseksi perinnöksi" eli mikään valtio ei voi vaatia suvereeneja oikeuksia siellä.
-
Merioikeusyleissopimuksen XI osan taustalla on ollut huoli siitä, että avomeren vapauksien ulottuessa myös syvämeren voimavaroihin, teknisesti edistyneillä valtioilla olisi ollut etuoikeutettu pääsy valtameren pohjaan. Näin ollen tämä olisi voinut tuhota tiettyjen kehitysmaiden taloudet, jotka ovat erittäin riippuvaisia tietyistä mineraaleista.
-
sisävedet
Kun perusviiva on piirretty, kaikkia sen maanpuolella olevia vesimuodostumia (joet, lahdet ja kanavat) pidetään sisävesinä
Perusviiva tarkoittaa lähtökohtaa, josta mitataan kaikkia merialueita
-
Valtion sisävesillä ulkomaisilla aluksilla ei ole oikeutta viattomaan kauttakulkuun toisin kuin muilla merialueilla
Myöskään ulkomaalaisilla aluksilla ei ole tavanomaista oikeutta päästä toisen valtion satamiin, vaikka ne olisivat puhtaasti kauppalaivoja, vaikka monet sopimukset käytännössä sallisivat sen
Poikkeuksena hätätila, kun ihmisen elämä on vaarassa
-