Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

LIIKKUMINEN - Coggle Diagram

- - - - luun kovin kerros
      - heti luukalvon alla
      - koostuu elävistä luusoluista ja väliaineesta
      - sis. paljon kalsiumfosfaattia
      - rasitusta kestävissä luissa esim. jaloissa
    - - huokoista, onteloista-->kevyttä
      - tiivisluun alla
      - koostuu luunpalkeista
      - pienet luut esim. nikamat koostuu hohkaluusta + sitä on pitkien luiden päissä paljon
    - - rasva- ja sidekudosta
      - luuytimissä syntyy verisoluja
        
        lapsilla joka luuytimessä muodostuu verisoluja, aikuisella vain litteissä luissa ja pitkien luiden päissä
      - hohkaluun sisässä onteloissa pitkissä luissa (esim. sääriluu)
    - - luun pinnassa
      - sidekudosta
      - siihen kiinnittyneenä lihakset, jänteet, rustot ym.
  - - - esim. pääkallo
      - luutuu yhteen
    - - joustava, luuta pehmeämpi
      - esim. rintalasta (jotta voi hengittää), nenä, korvat, nivelissä
      - sikiön koko tukiranka on aluksi rustoa-->luutuu myöhemmin kun muodostuu kovaa väliainetta
      - ei mene rikki helposti, mutta jos menee, hankalammin parantuvaa kuin luut
    - - sarananivel esim. polvi
      - mahdollistaa luiden liikkumisen lihasten avulla
      - nivelrusto, -pussi, -neste vähentää kitkaa-->luut ei kulu, nivelside tukee niveltä ettei liiku väärään suuntaan
  - - - onttoja-->kevyempiä kuin muuten kokoon nähden
      - raajoissa
    - - esim. kylkiluut, suojaa sisäelimiä
    - - pieniä, kuution muotoisia
      - ranne, nilkka
    - - selkäranka
- - - - kiinnittyy luihin jänteillä
        
        liikuttavat luita
      - poikkijuovaiset pitkät solut, sis. paljon tumia ja mitokondrioita
      - tahdonalainen
      - vastavaikuttajaparit
        
        lihas pystyy vain supistumaan, ei menemään takaisin normaalimuotoon-->vastavaikuttaja supistuu ja vetää lihaksen takaisin alkuperäiseen muotoon
        
        koukistaja ja ojentaja esim. hauislihas ja kolmipäinen olkalihas
      - =luustolihakset
      - supistuu nopeasti
    - - haaroittuneet poikkijuovaiset solut yhteydessä toisiinsa, yhteinen solulima, 1 tuma per solu
        
        pystyvät supistumaan yhtä aikaa ja nopeasti, ei väsy
        
        solu sis. paljon mitokondrioita koska tarvitsee paljon energiaa
      - autonominen
    - - sukkulamaiset solut, supistuu hitaasti, 1 tuma per solu
      - autonominen
      - sisäelimissä esim. mahalaukku
  - - - aktiiniproteiinit myosiinien väliin
    - - saa energian soluhengityksestä, kreatiinifosfaattivarastosta tai glykoluusistä
    - - kuinka monta lihassolua supistuu samaan aikaan--> lihaksen supistumisen suuruus--> liikkeen suuruus
      - osa hermosoluista antaa käskyjä jopa tuhansille lihassoluille yhtä aikaa (nopea voimakas liike esim. jaloissa)
      - osa hermosoluista antaa käskyjä vain pienelle määrälle lihassoluja (pikkutarkka liike esim. sorimissa)
  - - - lihassolut sisältävät lihassäikeitä
        
        lihassäikeet koostuvat sarkomeereista (=aktiini- ja myosiiniproteiinien säännöllisistä rakenteista)
  - - - väsyvät nipeasti
      - äkkinäinen liike
      - pikajuoksijoilla paljon
    - - väsyvät hitaasti
      - pikkäkestoinen rasitus
      - maratonijuoksijoilla paljon
      - vaatii happea soluhengitykseen, sis. paljon myoglobiinia
- - - - todella moni lihassolu supistuu yhtä aikaa maksimaalisesti (etenkin jaloissa kun kyse hyppäämisestä)
      - tarvitaan paljon ATP:tä--> energiaa kaikille supistuville lihassoluille
        
        nopeaan liikkeeseen saadaan energiaa käyttämällä lihaksessa olevaa kreatiinifosfaaattia
        
        fosfaatti irrotetaan ja sen avulla ADP ATP:ksi, riittää muutemaksi sekunniksi
  - - - hapellisissa olosuhteissa
        
        energiansaanti glukoosista ja rasvahapoista soluhengityksen avulla (lihaksissa paljon mitokondroita-->nopeasti energiaa soluille)
        
        soluhengitykseen tarvitaan paljon happea
        
        lihassolujen happivarastona myoglobiinit
      - enrgiansaanti
        
        alussa käytetään kreatiinifosfaattia--> ADP ATP:ksi, mutta varasto ehtyy muutaman sekunnin kuluttua
        
        lihaksen varastomuotoisen hiilihydraatin, glykogeenin, pilkkomisesta saa glukoosia (glykolyysi)--> ATP:tä
        
        kun glykogeeni loppuu, ATP:tä tuotetaan veressä vapaana kulkevasta glukoosista ja rasvahapoista
      - hapettomissa oloissa
        
        kun happivarastot loppuvat lihaksissa, soluhengitys jää pois
        
        energiaa pelkästä glykolyysistä ja maitohappokäymisestä
        
        ATP:n saanti vähäistä verrattuna soluhengitykseen
        
        lihasten väsyminen ja kipeytyminen pitkään jatkuvassa anaerobisessa energiantuotannossa
        
        johtuu energiavarastojen vähenemisestä, hermosoluhjen väsymisestä, ph:n alenemisesta (vetyionien ja hiilidioksidin takia) tai pienistä lihasvaurioista