Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Avioliittolaki - Coggle Diagram
Avioliittolaki
2 Sukunimi s. 24
Puolison sukunimeä ei voi menettää sillä perusteella, että puolisot oli tuomittu avioeroon.
yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän omasta ja puolisonsa sukunimestä. Yhteiseksi sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmän toiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä on ollut naimattomana ollessaan (Nimil 10 § §).
Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa myös yksi sukunimi jommankumman puolison sukunimiyhdistelmästä. Yhteiseksi sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmän toiseksi sukunimeksi ei kuitenkaan voida ottaa aiemman parisuhteen perusteella saatua nimeä.
Puoliso voi palata omaan aiempaan sukunimeensä tai sukunimiyhdistelmäänsä avioliiton aikana tai sen purkauduttua.
-
-
-
-
Elleivät avioliittoon aikovat muuta sovi, kumpikin puoliso säilyttää sen sukunimen, joka hänellä oli avioliittoon mennessään
-
Avioliiton solmiminen
-
-
KIhlasussopimus
-
Sopimus pätevä jos kumpikaan ei ole avioliitossa tai rek. par.suht tai jos sopijakumppani on ollut kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan alentuneen oikeustoimikelpoisuuden johdosta tai hän on erehtynyt tavalla, joka on vaikuttanut hänen tahtoonsa
kihlaus on muotovapaa ja lähes poikkeuksetta suullinen. Sormusten vaihtaminen ei ole kihlauksen pätevyyden edellytys. Kihlaus ei tarkoituksestaan huolimatta velvoita avioliiton solmimiseen. Kihlaus voidaan irtisanoa vapaamuotoisesti ilman irtisanomisaikaa.
-
Avioliiton esteet
Alle 18. v ikä
Erityisistä syistä oikeusministeriö voi kuitenkin antaa tätä nuoremmalle poikkeusluvan avioliiton solmimiseen
Yleisin syy poikkeusluvan hakemiseen on alaikäisen lapsen kuuluminen johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka suhtautuu tiukan torjuvasti sukupuoliyhteyteen ennen avioliittoa.
Poikkeuslupaa avioliiton solmimista varten ei käytännössä voida myöntää alle 16-vuotiaalle henkilölle RL 20:6:ssa lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle asetetun ikärajan vuoksi.
Alaikäisen lapsen huoltaja ei voi estää alaikäistä solmimasta avioliittoa oikeusministeriön luvalla. Oikeusministeriön on kuitenkin ennen lupahakemuksen ratkaisemista varattava luvanhakijan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää (AL 4.2 §).
täysi-ikäiselle määrätty edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu ei voi kieltää päämiestään solmimasta avioliittoa.
-
-
Esteiden tutkinta
Esteiden tutkinnan suorittaa maistraatti tai jommankumman evankelis-luterilainen seurakunta, jos ainakin toinen kihlakumppaneista on kirkon jäsen
Tutkintaa on pyydettävä yhdessä ja vakuuttaa kirjallisesti tutkijalle ettei avioliitolle estettä. Kihlakumppanin on ilmoitettava kirjallisesti, onko hän aikaisemmin sopinut avioliiton tai rekisteröinyt parisuhteen
Avioesteiden selvityksen päätyttyä avioliiton esteiden tutkijan on annettava kihlakumppaneille todistus, jos hän havaitsee, ettei avioliitolle ole laissa säädettyä estettä (AL 13.1 §). Avioliiton esteiden tutkinnasta annettu esteettömyystodistus on voimassa neljä kuukautta sen antamisesta (AL 18.2 §).
Esteiden tutkinnan yhteydessä maistraatin tulee antaa kirjallinen selostus avioliiton oikeudellisista vaikutuksista & infoa nimilainsäädännön perusteista.
Jos maistraatti hylkää hakemuksen avioliiton esteiden tutkinnan suorittamiseksi, esteiden tutkintaa pyytänyt voi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Valituksen tutkiminen edellyttää kuitenkin sitä, että valittaja on edelleen aikeissa solmia avioliiton, minkä vuoksi hänellä on asiassa oikeussuojan tarve (KHO 2007:76).
Vihkiminen
Vihkiminen voidaan toimittaa avioliiton esteiden tutkinnan jälkeen joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä (AL 14 §)
henkilökohtainen oikeustoimi, jossa molempien kihlakumppanien on oltava yhtä aikaa läsnä
Oikeustoimen korostetun henkilökohtaisesta luonteesta johtuen vihkimistä ei voida pätevällä tavalla toimittaa siten, että toinen kihlakumppaneista on paikalla joko asiamiehen edustamana tai ilmaisee tahtonsa esimerkiksi videoneuvotteluyhteyden välityksellä.
Kihlakumppanin kuoleman jälkeen toimitettu vihkiminen on mitätön eikä tällaista vihkimistä tunnusteta Suomessa päteväksi, vaikka se olisikin mahdollinen sen maan lainsäädännön mukaan, jossa vihkiminen on tapahtunut (AL 116 §).
Ennen vihkimistä kihlakumppanien on esitettävä vihkijälle selvitys henkilöllisyydestään (AA 6a §). Toimituksen tulee tapahtua todistajien läsnä ollessa (AL 14 §), mutta todistajitta tapahtunutta vihkimistä ei kuitenkaan pidetä mitättömänä
Pätevä vihkiminen edellyttää, että vihkijä kysyy kummaltakin avioliittoon aikovalta erikseen, tahtooko tämä solmia avioliiton kihlakumppaninsa kanssa. Tähän kysymykseen molempien on vastattava myöntävästi.
Sen jälkeen kun kihlakumppanit ovat ilmaisseet halunsa solmia avioliiton, vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi (AL 15 §).
Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut edellä kerrotulla tavalla (AL 19 §). Niinpä vihkiminen on mitätön, jos esimerkiksi toinen kihlakumppaneista on ilmoittanut vihkivälle viranomaiselle väärät henkilötiedot ja vihkijä on niihin luottaen todennut kihlakumppanit aviopuolisoiksi. Vihkiminen on myös mitätön, jos sen on toimittanut joku, jolla ei ole ollut vihkimisoikeutta (AL 19.1 §) tai jos puolisot eivät ole olleet henkilökohtaisesti läsnä vihkitoimituksessa.
Vihkimisen esteet
julkinen intressi kuitenkin edellyttää, että avioliittoon aikovat ymmärtävät vihkijälle antamansa tahdonilmaisun merkityksen, vihkivä viranomainen ei saa toimittaa vihkimistä, jos hän toteaa, ettei kihlakumppani häiriintyneen mielentilansa takia ilmeisesti kykene ymmärtämään avioliiton merkitystä (AL 18.1 §).
Vihkijä voi kieltäytyä vihkimisestä esimerkiksi sen vuoksi, että kihlakumppani on vihkimistilaisuudessa huumausaineiden vaikutuksen alainen tai umpijuovuksissa.
Vihkijän tulee varmistua siitä että avioliittoon aikova on kelpoinen antamaan pätevän tahdonilmaisun avioliiton solmimiseksi
Putatiiviliitto
Mitättömästä vihkimisestä seuraa putatiiviliitto eli liitto, jonka osapuolet väärin perustein kuvittelevat olevan laillinen avioliitto.
Mitättömään vihkimiseen ei liity mitään aviovarallisuus- tai jäämistöoikeudellisia oikeusvaikutuksia.
Henkilöihin, jotka ovat olleet sittemmin mitättömäksi todetussa avioliitossa, voidaan soveltaa paitsi yleisiä siviilioikeudellisia periaatteita myös avoliittolakia.
Lapsen edun mukaisena on pidettävä tulkintaa, jonka mukaan avioliiton mitättömäksi julistaminen ei merkitse samalla pater est -olettaman kumoamista, jos lapsi on syntynyt mitättömäksi julistetun avioliiton aikana ja on perusteltua aihetta olettaa, että lapsi on aviomiehen siittämä.
Lumeavioliitto
Avioliitto, jolla tavoitellaan sille vieraita tarkoitusperiä
-
Mikäli avioliiton tarkoituksena avata maahantuloväylä, avioliittoa ei pidetä perusteena oleskeluluvan saamiselle
Avioliiton solmiminen Suomen kansalaisen kanssa ei ole tae sille, että hakija saisi oleskeluluvan tai turvapaikan Suomesta (KHO 2005:72, KHO 2005:73, KHO 2011:117, KHO 2014:150). Avioliiton solmiminen suomalaisen kanssa ei myöskään estä maasta karkottamista, jos avioliiton tarkoituksena on maahanmuuttoa koskevien säännösten kiertäminen (KHO 2015:137).
-
-
-