Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Avioliittolaki - Coggle Diagram

- - - - Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle.
    - - Sopimusvapauteen kuuluu vapaus valita sopimuskumppani ja päättää myös sopimuksen sisällöstä itsenäisesti ja toista puolisoa kuulematta.
      - Normaalikohtelun periaate lähtökohtana kaikelle
        
        Puolisoiden tekemien oikeustoimien pätevyyttä arvioidaan käytännössä samojen perusteiden mukaan kuin muidenkin henkilöiden oikeustoimia
        
        -->Aviopuoliso saattaa sitoutua kolmatta kohtaan sellaisin vaikutuksin, että hänen omaisuutensa, perheen koti mukaan lukien, menee vasaran alle.
      - Keskiset sopimukset: Puolisot eivät voi myös etukäteen pätevällä tavalla esimerkiksi luopua vetoamasta vallinnanrajoitussäännöksiin tai sitoutua olemaan moittimatta omaisuuden ositusta tai sitoutua olemaan vaatimatta osituksen sovittelua.
    - - 1) omistaja ei saa myydä oman harkintansa mukaan omistamaansa esinettä (AL 38–39 §),
      - 2) omistaja ei saa toisen puolison oikeutta loukaten käyttää avio-oikeuden alaista omaisuuttaan muun omaisuuden parantamiseen (AL 95 §),
      - 3) puoliso ei saa hoitaa huolimattomasti taloudellisia asioitaan (AL 94 §),
      - 4) puoliso ei voi aina lopullisesti sitovin vaikutuksin lahjoittaa sivulliselle omaisuuttaan (AL 40a §) ja
      - 5) puoliso vastaa velasta, jonka toinen puoliso on tehnyt perheen elatusta varten (AL 52.2 §).
  - - - Avio-oikeuden vaikutukset alkavat vihkimisestä.
      - Vaikutuspiiri
        
        Avio-oikeus vaikuttaa tavallaan taannehtivasti, sillä se koskee kaikkea omaisuutta riippumatta siitä, milloin ja millä tavalla puolisot ovat sen ennen avioliittoa saaneet tai hankkineet
        
        Avio-oikeuden piiriin tulevat siten ennen avioliittoa saadut ansiotulot, lahjat, testamentit ja perinnöt sekä niiden tuotto.
        
        Ainoastaan sellainen omaisuus, jonka puoliso on saanut lahjakirjan, testamentin tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksen nojalla ehdoin, että saajan tulevalla aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta siihen omaisuuteen (vapaaomaisuusmääräys), säilyy vihkimisen jälkeen avio-oikeudesta vapaana omaisuutena.
        
        Erityissäännös: Avio-oikeusyhteyden katkeaminen nim. ositusperusteen syntyhetki
        
        Jos ositusperusteena on kuolinhetki, ositustoimituksen osapuolia ovat ensiksi kuolleen puolison kuolinpesä ja leski. Kuolinpesä ei voi vaatia, että lesken avio-oikeuden alaisena omaisuutena on osituksessa otettava huomioon sellainen omaisuus, jonka leski on saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta
        
        Ositusperusteen syntyhetken jälkeen saadut omaisuuserät ovat avio-oikeudesta vapaita saantoja, vaikka testamenttiin tai lahjakirjaan ei sisältyisikään asiasta erillistä määräystä.
        
        Perintöön on rinnastettava henkivakuutuskorvaus, jonka leski on saanut muun henkilön kuin edesmenneen puolisonsa henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen nojalla (KKO 1992:99).
        
        Lesken puolisonsa kuoleman jälkeen saamat ansiot ovat niin ikään aina avio-oikeudesta vapaita (AL 90 §, 1 kohta). Ansioina pidetään ositusperusteen syntyhetken jälkeen ennen ositusta ansaittua palkkatuloa, elinkeino-omaisuuden tuottoa ja arpajaisvoittoa, jos arpa on ostettu avio-oikeusyhteyden katkeamisen jälkeen.
        
        Jos ositusperuste on avioeron vireilletulohetki, avio-oikeuden alaisena omaisuutena ei pidetä omaisuutta, jonka puolisot ovat saaneet tuon hetken jälkeen perintönä, lahjana tai testamentin nojalla tai jonka he ovat ansainneet
        
        Tähän avio-oikeusyhteyden katkeamista koskevaan pääsääntöön on liitetty varauma.
        
        Jos puolisoiden avioero-asia raukeaa sen vuoksi, että kumpikaan osapuolista ei harkinta-ajan umpeen kuluttua vaadi avioeroa laissa säädetyn kuuden kuukauden kuluessa, avio-oikeusyhteys jatkuu aivan normaaliin tapaan. Vireille tulleella ja sittemmin rauenneella avioerolla ei ole vaikutusta avio-oikeussuhteisiin, jos puolisot eivät toimita omaisuuden ositusta.
        
        Puolisot voivat niin halutessaan toimittaa omaisuuden osituksen heti sen jälkeen kun avioero on tullut vireille eli jo ennen lopullista avioeropäätöstä.
        
        Ositus voidaan toimittaa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena.
        
        Kun ositus on toimitettu, puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, elleivät puolisot osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrää
        
        2 more items...
        
        Avio-oikeusyhteyden ulottuvuudesta tehtävä sovittelupäätös
        
        Koko elinkaaren aikana kertyneen omaisuuden kohteleminen avio-oikeusomaisuutena ositusperusteen syntyhetkeen saakka voi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteetonta etua toisen kustannuksella.
        
        kohtuuttomuutta, johon avio-oikeusjärjestelmän soveltaminen varauksetta saattaa johtaa, voidaan osittain ehkäistä sovittelemalla omaisuuden ositusta (kts. tämän yksityiskohtainen tarkastelu muualta)
        
        Ositusta soviteltaessa voidaan nimittäin määrätä, että avio-oikeuden alaisena omaisuutena ei ole pidettävä ”tiettyä” omaisuutta, joka puolisolla oli avioliittoon mennessään
        
        Sovittelupäätöksellä voidaan katkaista avio-oikeusyhteys myös siinä tapauksessa, että aviopuolisot ovat muuttaneet erilleen ennen ositusperusteen syntyhetkeä. Sovittelussa voidaan määrätä, että ”tietty omaisuus”, jonka puoliso on saanut erillään asumisen aikana, on ”kokonaan tai osaksi” omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta.
        
        Sovittelun rajat tulevat helposti vastaan, jos sovittelussa vaaditaan avio-oikeusyhteyden ajallista rajaamista lain pääsäännöstä poiketen. Laki ei salli kategorista ratkaisua, jonka mukaan ”kaikki” tiettyä hetkeä ennen hankittu tai tiettynä aikana saatu omaisuus määrättäisiin avio-oikeudesta vapaaksi.
        
        Lain mukaan sovittelupäätös voi koskea vain tiettyä, nimettyä omaisuutta. Käytännössä ratkaisun avio-oikeuden ajallisesta ulottuvuudesta tiettyyn omaisuuteen tekee pesänjakaja, jolle on esitetty vaatimus osituksen sovittelusta.
        
        1 more item...
    - - oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, avio-oikeutta koskevia määräyksiä on sovellettava ainoastaan sikäli kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa (AL 35.3 §)
        
        koskee niin sanottua avioliittolain kolmatta omaisuuslajia eli omaisuutta, joka tilanteesta riippuen voi olla avio-oikeuden alaista tai siitä vapaata omaisuutta.
        
        Klassinen esimerkki kolmanteen omaisuuslajiin kuuluvasta oikeudesta on tekijänoikeus.
        
        Jos kirjailija on tehnyt kustannussopimuksen ennen ositusperusteen syntyhetkeä, sopimuksen mukainen ja erääntynyt tekijänoikeustulo kuuluu ositettavan omaisuuden piiriin. Sen sijaan itse tekijänoikeus eli kirjailijan oikeus päättää, onko teos hänen mielestään valmis julkaistavaksi, ei ole ositettavaa varallisuutta.
        
        Jos omistaja ei voi itse määrätä jonkin oikeuden luovuttamisesta, se ei yleensä ole varallisuusarvoinen etuus, eikä siten kuulu myöskään osituksen piiriin
        
        Ratkaisevaa on se, mistä syystä oikeutta ei saa luovuttaa.
        
        Jos esimerkiksi kiinteistön kauppaan sisältyy purkava ehto, jonka mukaan myyjä voi purkaa kaupan, mikäli ostaja myy kiinteistöstä määräalan kolmannelle, sopimukseen perustuva luovutusrajoitus ei estä pitämästä kiinteistöä kaikilta osin avio-oikeuden alaisena omaisuutena.
        
        Samalla tavoin tulee arvioida mihin tahansa oikeustoimikokonaisuuteen liitettyä luovutuskieltoa
        
        Niinpä yhtiökokouksen päätökseen perustuva kielto luovuttaa yhtiön osakkeita tai optioita ei estä näiden ottamista huomioon omaisuuden osituksessa.
        
        Tämän tyyppisten luovutuskieltojen merkitys näkyy ennen muuta siinä, ettei luovutuskiellon alaista omaisuutta voi pätevällä tavalla antaa tasinkona toiselle puolisolle. Luovutuskiellosta huolimatta tällainen omaisuus on osituksessa arvostettava ja otettava huomioon avio-oikeuden alaisena omaisuutena
        
        Testamentissa tai lahjakirjassa oleva määräys, jonka mukaan omaisuutta ei saa luovuttaa edelleen, vaikuttaa myös sellaisen omaisuuden osituskohteluun.
        
        Yksityisen henkilön tahdonilmaisuun liittyvä luovutuskielto ei estä arvostamasta omaisuutta osituksessa käypään arvoonsa, mutta estää sellaisen omaisuuden antamisen tasingoksi.
        
        Useimmissa tapauksissa tätä jännitettä ei kuitenkaan synny sen vuoksi, että testamentissa tai lahjakirjassa on luovutuskiellon lisäksi määrätty, ettei saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjoitettuun tai testamentattuun omaisuuteen.
        
        Etuudet, joita henkilöllä on oikeus käyttää, mutta joiden siirtämisestä hän ei voi yksin päättää.
        
        Tämän tyyppisiä etuuksia ovat esimerkiksi metsästys- ja kalastusoikeus, oikeus luvanvaraisen liikkeen harjoittamiseen ja oikeus syytinkiin.
        
        Oikeus joka on luonteeltaan henkilökohtainen, ei voida kohdella omaisuuden osituksessa samalla tavalla kuin muuta omaisuutta.
        
        rajoitus estää puolison lakisääteisten sosiaaliturvaetuuksien, kuten esimerkiksi vastaisuudessa kertyvän ansioeläkkeen kapitalisoimisen ja ottamisen huomioon omaisuuden osituksessa.
        
        Henkilökohtaisena oikeutena on pidettävä myös esimerkiksi oikeutta vaatia vahingonkorvausta.
        
        pelkästään se seikka, että omaisuus on puolison ”nimissä”, ei tee siitä tässä lainkohdassa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaista.
        
        Siten patentti, tavaramerkki ja toiminimi kuuluvat ositettavaan varallisuuteen, samoin kuin erilaiset yksityiset eläkesijoitukset, sidottua pitkäaikaissäästämistä koskevan lain (1183/2009) nojalla tehdyt sijoitukset ja säästöhenkivakuutukset.
        
        Huom. surrogaattisääntö ei päde
        
        Surrogaatisääntö= luovutetun omaisuuden sijaan tullut omaisuus eli surrogaatti säilyttää alkuperäisen luonteensa.
        
        Tämä periaate ei koske tekijänoikeuden tai muiden henkilökohtaisten ja luovuttamattomien oikeuksien perusteella jollekin tehtyä suoritusta. Näin ollen esimerkiksi erääntyneet tekijänoikeuskorvaukset, maksettu palkka ja eläke ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta.
      - Mitkä omaisuuserät ovat avio-oikeudesta suoraan vapaata omaisuutta?
      - Jos omaisuus on suoraan lain nojalla avio-oikeudesta vapaata, sen luonnetta ei voida muuttaa avio-oikeusomaisuudeksi avioehtosopimuksella. & Avioehtosopimus on tältä osin avioehtosopimuksena vailla oikeudellista merkitystä.
        
        Falsa demonstratio non nocet -säännön soveltamisen johdosta avioehtosopimukseksi nimetyllä asiakirjalla voi kuitenkin olla puolisoiden keskinäisessä suhteessa jokin muu merkitys.
        
        Se voi esimerkiksi osoittaa, että toinen puoliso haluaa lahjoittaa tietyn omaisuuden toiselle. Kun esimerkiksi tekijänoikeuden luovutus on sinänsä mahdollinen ja sallittu, asiakirja voi osoittaa tämän oikeuden lahjoitustahtoa.
      - Kollisionormi
        
        Avio-oikeutta koskevat määräykset väistyvät aina, kun ne ovat ristiriidassa henkilökohtaisia ja luovuttamattomia oikeuksia koskevien erityissääntöjen kanssa.
        
        Jos ristiriitaa ei ole, avio-oikeutta koskevia oikeusohjeita voidaan soveltaa myös sanottuihin oikeuksiin.
        
        Henkilökohtaiset tai luovuttamattomat oikeudet voivat näin ollen olla 1) avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, 2) avio-oikeuden alaista omaisuutta taikka 3) niitä molempia, soveltamistilanteesta riippuen. Juuri tämän vuoksi henkilökohtaisen ja luovuttamattoman omaisuuden onkin sanottu muodostavan avioliittolain kolmannen omaisuuslajin.
        
        Kolmannen omaisuuslajin arvo voidaan ottaa huomioon määritettäessä avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvoa. Mutta jos omaisuus ei sen luovuttamattomuudesta johtuen ole ulosmitattavissa, sitä ei voida myöskään käyttää velkojen kattamiseen omaisuuden osituksessa. Puolisoa ei voida myöskään velvoittaa luovuttamaan tällaista omaisuutta tasinkona.
  - - - Se puolisoista, jonka avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi, joutuu luovuttamaan toiselle puolisolle niin paljon tasinkoa, että puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt ovat samansuuruiset.
    - - Puoliso ei näitä poikkeuksia lukuun ottamatta voi vaatia itselleen tasinkona tiettyä toiselle puolisolle kuuluvaa omaisuutta, esimerkiksi tämän omistamaa asuntoa, vaikka hän olisi huomattavasti suuremmassa asunnontarpeessa kuin toinen puoliso.?????
    - - Jos tasinkovelvollinen kiusantekomielessä tai muusta syystä osoittaa tasingoksi puolisolleen epäsopivaa omaisuutta, puoliso voi hakea pesänjakajan määräämistä osituksen toimittamista varten.
        
        Viime kädessä pesänjakaja ratkaisee sen, voidaanko tasinko-osoitusta pitää asianmukaisena.
        
        Pesänjakaja voi määrätä tasingon annettavaksi muusta omaisuudesta vastoin tasinkovelvollisen tahtoakin. Tasingonsuoritusvelvollinen voi kuitenkin aina suorittaa tasingon rahassa.
    - - Puoliso voi luopua tasingosta: Tasingosta luopuminen on aina sallittua, jos luopuminen tapahtuu ositusperusteen syntyhetken jälkeen.
        
        Jos luopumisilmoitus annetaan ennen tätä ajankohtaa, se ei välttämättä sido antajaansa, jos se estää osituksen sovittelun.
        
        Oikeudesta vaatia osituksen sovittelua ei voi pätevällä tavalla luopua etukäteen
        
        Tasingosta luopumista koskeva tahdonilmaisu on normaali varallisuusoikeudellinen tahdonilmaisu, jonka pätevyys voi tulla arvioiduksi oikeustoimen yleisten pätemättömyysperusteiden mukaan.
      - Osituksen esisopimuksen yhteys tasinkoon
        
        Osituksen esisopimus omaisuuden jaosta avioliiton purkautumisen varalta voidaan tehdä jo ennen avioeroasian vireilletuloa.
        
        Johdonmukaisuus edellyttää, että ennakollista tasingosta luopumista pidetään samalla tavalla sitovana kuin osituksen esisopimustakin. Ennakkoluopuminen ei siten ole mitätön.
        
        Ennakkoluopumisen pätemättömyyteen voidaan kuitenkin vedota olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, jos aika luopumisilmoituksesta ositukseen on pitkä. Itse luopumistahdonilmaisua voidaan myös kohtuullistaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain nojalla (228/1929, OikTL). Lisäksi ositusta voidaan luopumisesta huolimatta sovitella luopujan hyväksi.
      - Tasingosta luopuminen voi käytännössä tarkoittaa sitä, että puoliso luopuu vaatimasta jotakin osaa tasingon edustamasta arvomäärästä tai sitä, että puoliso luopuu tasingosta kokonaan.
        
        Jos puoliso luopuu ja lisäksi määrää, kenelle hänen osuuteensa tuleva omaisuus on annettava, nämä toimet tulkitaan kahdeksi eri tahdonilmaisuksi eli omaisuuden vastaanottotahdoksi ja lahjoittamistahdoksi. Verotuksellisesti tästä seuraa omaisuuden viimesaajalle lahjaverovelvollisuus saannostaan.
  - - - Vapaaomaisuusmääräys on tehokas, vaikka lahjan- tai testamentinsaaja tai vakuutuksen edunsaaja ei olisi vielä omaisuuden saadessaan naimisissa, se on voimassa myöhemmin solmittavassa avioliitossa ja myös eronneen puolison tai lesken solmimassa uudessa tai uusissa avioliitoissa.
        
        huom. Ainoastaan siinä tapauksessa, että saajan aviopuoliso on ehdossa mainittu nimeltä, vapaaomaisuusmääräys koskee vain häntä.
        
        Vapaaomaisuusmääräyksellä on kaikissa edellä mainituissa tilanteissa merkitystä, jos lahjoitettu, testamentattu tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksen perusteella saatu omaisuus, sen sijaantullut omaisuus tai omaisuuden tuotto on tallella ositusta toimitettaessa.
    - - Vastikkeellisiin saantoihin ei voida liittää vapaaomaisuusmääräystä. Näin ollen avio-oikeutta ei voida sulkea pois esimerkiksi kaupassa, jolla elinkeino-omaisuutta siirretään seuraavalle sukupolvelle.
      - Vapaaomaisuusmääräys ei kuitenkaan rajoita puolison oikeutta periä ensiksi kuollut puoliso ja lesken oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana. Leski perii myös vapaaomaisuusmääräyksen alaisen omaisuuden.
        
        Tästä huolimatta vapaaomaisuusmääräys pitää lahjoitetun tai testamentatun omaisuuden varmemmin alkuperäisessä ”saantosuvussa” verrattuna tilanteeseen, jossa sellaista määräystä ei ole tehty.
      - Sen jälkeen kun lahjanantaja on luopunut omistajana hallitsemasta lahjoitettua omaisuutta, hän ei voi enää määrätä, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjoitettuun omaisuuteen
        
        Saajan puolison avio-oikeuden poissulkeva ehto voidaan liittää lahjoitettuun omaisuuteen jälkikäteen vain saajan puolison suostumuksella.
        
        Jos lahjanantaja haluaa sulkea pois lahjansaajan puolison avio-oikeuden lahjoitettuun omaisuuteen, hänen kannattaa pidättää lahjoittamansa irtaimen omaisuuden omistusoikeus siihen saakka kunnes hän on ennättänyt tehdä määräyksen.
      - Jos lahjaa koskevasta asiakirjasta jää vapaaomaisuusmääräys pois sen laatijan huolimattomuudesta johtuen pois, lahjansaaja kärsii vahinkoa, koska lahjoitettua omaisuutta pidetään osituksessa avio-oikeuden alaisena omaisuutena.
        
        Esim. pyydetty asianajajaa laatimaan asiakirja siten että puolisolla ei ole lahjaan aviooikeutta
    - - Jos lahjansaaja ja hänen puolisonsa toimivat selkeästi lahjakirjan ehdon vastaisesti, lahjanantajalla voi olla oikeus vaatia lahjan peruuttamista.
      - Kiinteistölahjan osalta edellytetään, että kiinteistö on vielä saajan omistuksessa (MK 4:2.2). Jos lahjansaaja luovuttaa tasingoksi lahjaksi saamansa kiinteistön, lahjanantaja ei voi purkaa lahjoitusta. Täytetyn irtaimesta omaisuudesta annetun lahjan peruuttamisesta lakiin ei edes sisälly erityissäännöstä.
    - - Lahjansaaja voi suhtautua kielteisesti peruutukseen esimerkiksi sen vuoksi, että hän joutuisi peruutuksen johdosta luovuttamaan tasinkoa puolisolleen.
        
        Lahjanantaja ei voi jälkikäteen saattaa lahjansaajaa heikompaan asemaan kuin missä tämä oli lahjan saadessaan. Tämän valtansa lahjanantaja menetti sinä hetkenä, kun lahjansaajasta tuli lahjoitetun omaisuuden uusi omistaja. Eli suhteessa lahjansaajaan, joka suhtautuu kielteisesti vapaaomaisuusmääräyksen peruuttamiseen, lahjanantajalla ei ole käytettävissään oikeussuojakeinoja.
    - - Vapaaomaisuusmääräys on annettava kirjallisesti ja silloin, kun lahjoitus koskee irtainta omaisuutta, se on myös aina kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistettava
        
        todistajien tulee olla esteettömiä ainakin suhteessa lahjansaajaan ja lahjanantajaan
        
        Esteettömyysvaatimus koskee kuitenkin vain oikeustoimen tekohetkeä. Jälkiperäinen esteellisyys ei vaikuta oikeustoimen pätevyyteen.
        
        Esteettömyysperusteet
        
        2) toimituksen asianosainen tai toimitus koskee hänen oikeuttaan,
        
        3) hän on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka hänellä on 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun henkilöön vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde tai
        
        4) hän on 3 kohdassa tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus tai oikeustoimen tekemiseen myötävaikuttaminen kuuluu tai
        
        5) hän ei ole täyttänyt 15 vuotta tai hänen henkinen toimintansa on häiriintynyt niin, ettei hän ilmeisesti ymmärrä todistamisen merkitystä.
        
        1) oikeustoimeen osallinen tai oikeustoimi tehdään hänen hyväkseen,
        
        lahjakirjan esteettömien todistajien ole tarpeen olla yhtä aikaa läsnä todistaessaan vapaaomaisuusmääräystä oikeaksi.
        
        Puolisolla on oikeus vaatia vahvistettavaksi, että määräys on häneen nähden tehoton jopa silloin, kun määräystä ei ole asianmukaisesti todistettu oikeaksi.
  - - - Kihlakumppanit, jotka aikovat avioliittoon, voivat laatia ja allekirjoittaa avioehtosopimuksen ja samassa yhteydessä valtuuttaa toisen heistä rekisteröimään avioehtosopimuksen sen jälkeen, kun he ovat solmineet avioliiton.
        
        Avioehtosopimukseen ei liity oikeusvaikutuksia ennen sen rekisteröintiä maistraatissa
        
        Allekirjoitetun avioehtosopimuksen voi jättää maistraattiin kumpikin sopijakumppaneista toista kuulematta
      - Puolisot voivat solmia avioehtosopimuksen avioliiton aikana.
      - Avioehtosopimusta voidaan muuttaa, mutta muutos on tehtävä laatimalla uusi avioehtosopimus
        
        Uudella avioehtosopimuksella avio-oikeus voidaan palauttaa kummankin omaisuuteen. Tällöin avio-oikeuden alaiseksi muuttuu myös sellainen omaisuus, joka ennen uuden avioehtosopimuksen laatimista oli ollut avio-oikeudesta vapaata. Uusi avioehto voi olla myös osittainen tai yksipuolinen.
        
        Uusi sopimus on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi ennen kuin puolisoiden avioliitto on kuoleman johdosta purkautunut tai ennen kuin puolisoiden avioeroasia on tullut vireille.
        
        Liian myöhään maistraattiin jätetty avioehtosopimus ei tule voimaan
    - - 1) että kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen (avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva avioehto), tai
        
        Tällainen avioehtosopimus sitoo myös puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa omaisuuden erottelussa (jäämistöerottelu).
        
        sopimus koskee paitsi sitä omaisuutta, joka heillä oli avioehtosopimuksen voimaan tullessa myös sen jälkeen ennen ositusperustetta saatua omaisuutta.
      - 2) ettei kummallakaan ole avio-oikeutta tiettyyn toisen omaisuuteen (osittainen avioehto), tai
      - 3) että toisella ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen taikka tiettyyn toisen omaisuuteen (yksipuolinen avioehto) (AL 41 §)
      - Puolisoiden on valittava vaihtoehdoista itselleen sopivin. Puolisoiden rajoitettua valintaoikeutta on haluttu korostaa säätämällä, etteivät puolisot voi sopimuksin sopia muista poikkeuksista omaisuussuhteisiinsa (AL 41.2 §). Avioehdolla voidaan määrätä joko kaikesta omaisuudesta tai rajata sopimus koskemaan puolisolla avioehtoa tehtäessä jo olevaa tai hänen sittemmin saamaansa omaisuutta.
    - - Velkojen erillisyysperiaate koskee molempia puolisoita
        
        kumpikin vastaa omasta velastaan
      - Osituksessa avio-osa toteutetaan netto-omaisuudesta ja velkojen kattamista koskevat oikeusohjeet turvaavat velkojan aseman. Velkojia suojataan lisäksi siten, ettei puoliso voi velkojia sitovalla tavalla luopua osituksessa oikeuksistaan toisen puolison hyväksi (AL 104 §, TakSL 9 §).
    - - Lykkäävät ehdot
        
        sopimuksen oikeusvaikutukset alkavat vasta tietyn, ennalta määrätyn tapahtuman jälkeen.
      - Purkavat ehdot
        
        mukaan sopimuksen oikeusvaikutukset alkavat heti, mutta päättyvät, jos jokin ennalta määrätty asiantila toteutuu.
        
        esimerkkinä mainita ehto, jonka mukaan avio-oikeuden laajuus voidaan pätevällä tavalla kytkeä siihen, jääkö toisen puolison kiinteistösaanto pysyväksi vai ei (KKO 1953 II 150). Yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden mukaan ehto ei kuitenkaan saa olla hyvän tavan vastainen.
      - Pätevinä on pidetty esimerkiksi ehtoja, joiden mukaan avio-oikeutta ei ole ennen avioliittoa saatuun omaisuuteen tai avioliiton aikana lahjana, perintönä tai testamentilla saatuun omaisuuteen. Avio-oikeus voidaan myös sulkea pois tietyn omaisuusryhmän, esimerkiksi määrätyn kiinteistön tai osakesalkun, osalta.
      - Puolisot voivat liittää avioehtosopimukseen pätevällä tavalla ehdon, jonka mukaan puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, jos avioliitto purkautuu avioeron johdosta
    - - Avioehtosopimuksen pätevyys ei riipu siitä, ovatko sopijapuolet antaneet toisilleen täydelliset tiedot omasta omaisuudestaan ja siitä, mitä vaikutuksia puolisoiden omaisuuden jakamiseen avioehtosopimuksella sopimushetkellä vallinneissa olosuhteissa olisi, jos puolisot tuomittaisiin avioeroon välittömästi avioehtosopimuksen voimaansaattamisen jälkeen.
        
        Puolisot eivät voi ennen ositusperusteen syntyä avioliiton aikana erillisessä oikeudenkäynnissä vaatia avioehtosopimuksen kohtuullistamista
      - Avioehtosopimusta ei voida myöskään julistaa pätemättömäksi ennen ositusperustetta sen vuoksi, että puoliso ei ole ollut oikeutettu solmimaan avioehtosopimusta ilman edunvalvojansa kirjallista suostumusta
      - pätevä avioehtosopimus edellyttää sopimuskumppanien oikeustoimikelpoisuutta
        
        Täysi-ikäinen henkilö, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, päättää itse avioehtosopimuksen solmimisesta ja sopimuksen sisällöstä.
        
        Pelkkä edunvalvojan määrääminen ei vaikuta päämiehen sopimuskompetenssiin
        
        Jos avioliittoon aikovan tai jo avioituneen henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu (HolhTL 18–22 §), avioehtosopimuksen solmiminen edellyttää edunvalvojan myötävaikutusta.
        
        Edunvalvojan on kirjallisesti hyväksyttävä avioehtosopimus
        
        Koska vastaavaa säännöstä ei sisälly edunvalvontavaltuutusta koskevaan lakiin, on katsottava, että päämies voi aina solmia avioehtosopimuksen ilman edunvalvontavaltuutetun myötävaikutusta.
        
        Edunvalvoja ei voi tehdä avioehtosopimusta päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on kuitenkin kirjallisesti hyväksyttävä avioehtosopimus, jos puoliso tai kihlakumppani ei vajaavaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen vuoksi voi itse tehdä sitä
        
        Edunvalvojan on kirjallisesti hyväksyttävä avioehtosopimus, jos avioliittoon aikova on alle 18-vuotias.
        
        Tämä sääntö soveltuu aina silloin, kun kyse on alaikäisen kihlakumppanin solmimasta avioehtosopimuksesta
        
        Jos kyse on jo avioituneesta alaikäisestä henkilöstä, epäselvää on, kuka on oikea henkilö antamaan kirjallisen hyväksymisen avioehtosopimukselle. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon (LHL 3.3 §). Alaikäisellä ei siten ole huoltajia tässä tapauksessa suoraan lain nojalla.
      - Tiukat muotovaatimukset edellytyksenä pätevyydelle
        
        tulee olla päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama
        
        Muotovirheitä ei tutkita maistraattiin toimittamisen yhteydessä
        
        Muotovirheeseen voi vuosikymmentenkin kuluttua vedota kumpi puoliso tahansa (KKO 1980 II 45). Sama oikeus on kolmannella, esimerkiksi velkojalla tai perillisillä.
        
        Jos virheeseen ei vedota ja puolisot toimittavat omaisuuden erottelun pitäen avioehtosopimusta pätevänä ja erottelu tulee lainvoimaiseksi, muotovirhe menettää merkityk-sensä.
        
        kihlakumppanien tai puolisoiden Ei tarvitse olla yhtä aikaisestti läsnä avioehtosopimusasiakirjaa laadittaessa tai allekirjoittaa yhtäaikaa
  - - - Tämä puolestaan merkitsee sitä, että ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamishetken välillä tapahtunut vastikkeellinen luovutus ei vähennä avio-oikeuden alaista omaisuutta. Luovutetun omaisuuden tilalle saatu omaisuus kuuluu ositettavan omaisuuden piiriin. Puolisot ovat tilivelvollisia kaikista toimistaan toiselle puolisolle ositusperusteen syntyhetken ja osituksen väliseltä ajalta (AL 86.2–3 §). Samanlainen tilivelvollisuus koskee leskeä, joka vallitsee omaa omaisuuttaan ennen jäämistöositusta.
  - - - irtisanomisilmoitus, jota ei tarvitse perustella, on annettava kirjallisesti maistraatille.
        
        Ilmoitus on tehtävä vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta.
        
        Jos puoliso ei irtisano määräajan kuluessa
        
        Tasinkoprivilegi-ilmoitus konkurssin johdosta
        
        Kun puolison tai kuolleen puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso tai tämän perilliset eivät ole velvollisia luovuttamaan puolison tai kuolleen puolison konkurssipesälle tasinkoa omaisuuden osituksessa (AL 103.2 §)
        
        Tasinkoprivilegi-ilmoitus on tehokas vain silloin kun on olemassa ositusperuste ja velallispuoliso on asetettu tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin
        
        Puoliso voi päästä asiallisesti samaan lopputulokseen omaisuuden osituksessa, joka toimitetaan konkurssin kestäessä.
        
        Tasinkoprivilegi-ilmoituksen voi aina tehdä silloin, jos ositus on tullut vireille eikä puolison konkurssi ole päättynyt.
    - - Poikkeus
        
        Jos puoliso on asetettu konkurssiin, toinen puoliso voi irtisanoa avio-oikeuden
        
        Tätä irtisanomisoikeutta puolisolla ei ole vielä pelkästään sillä perusteella, että toisen puolison omaisuuteen on kohdistettu ulosmittaus tai häntä koskeva velkajärjestely on aloitettu.
    - - Avio-oikeuden irtisanomisilmoitus, joka on asianmukaisesti rekisteröity, poistaa molempien puolisoiden avio-oikeuden toistensa omaisuuteen.
        
        samanlainen vaikutus kuin avioehtosopimuksella, jonka mukaan puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.
        
        Avio-oikeuden irtisanomisella ei ole välitöntä vaikutusta aviovarallisuussuhteisiin muuten kuin silloin, jos ositus on vireillä ilmoitusta tehtäessä. toimitettavassa omaisuuden erottelussa.
        
        Jos ositus ei ole vireillä silloin, kun avio-oikeus irtisanotaan, irtisanominen vaikuttaa vasta myöhemmin
        
        Sillä seikalla, ilmaantuuko ositusperuste jo ennen konkurssia, konkurssimenettelyn kestäessä vai vasta konkurssin päätyttyä, ei ole merkitystä ilmoituksen oikeusvaikutusten kannalta.
- - - - ”mitään avioliittoa ei voida laillisesti solmia ilman molempien osapuolten täyttä ja vapaaehtoista suostumusta, mikä heidän tulee henkilökohtaisesti ilmaista asianmukaisen julkisen ilmoituksen jälkeen ja vihkimään oikeutetun viranomaisen sekä todistajien läsnäollessa”
      - Ilman henkilökohtaista suostumusta oleva avioliitto ei ole välttämättä lain nojalla mitätön
        van vaatii avioliiton purkamisen avioeron mukaisessa menettelyssä
        
        esim. Jos osapuolet on aikanaan pakotettu kansallisen kulttuurinsa perinteitä noudattaen pakkoavioliittoon, heitä pidetään Suomessa aviopuolisoina, kunnes he ovat purkaneet avioliittonsa avioerolla.
      - Suomessa ei voida pakottaa ketään avioliittoon vastoin hänen omaa suostumustaan.
  - - - Rekisteröidyssä parisuhteessa eläneillä henkilöillä oli vakiintuneen käytännön mukaan oikeus saada hakemuksesta yhteinen sukunimi, vaikka he eivät voineetkaan ilmoitusmenettelyssä ottaa yhteistä sukunimeä parisuhteen rekisteröimisen yhteydessä. Ehdotetun uuden nimilain mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa elävät henkilöt voivat tehdä samanlaisen nimiratkaisun kuin aviopuolisotkin. Perheen sisäisen adoption rekisteröidyssä parisuhteessa on mahdollista
  - - - esim. Jotta kihlakumppanien lapsi saisi perillisen aseman, miehen isyys on erikseen vahvistettava vrt avioliitto
      - Huom poikkeus perintöoikeudessa, kihlakumppanilla mm. oikeus avustukseen jäämistöstä
        
        " voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi."
      - Kihlauksen purkautumiseen liittyvät oikeusvaikutukset
        
        Kihlauksen purkautumisella on nykyisin merkitystä suoraan lain nojalla vain testamenttioikeudessa. Jos joku on tehnyt testamentin kihlatulleen ja kihlaus purkautuu muusta syystä kuin testamentin tekijän kuoleman johdosta, määräys on tehoton (PK 11:8).
  - - - Erityisistä syistä oikeusministeriö voi kuitenkin antaa tätä nuoremmalle poikkeusluvan avioliiton solmimiseen
        
        Yleisin syy poikkeusluvan hakemiseen on alaikäisen lapsen kuuluminen johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka suhtautuu tiukan torjuvasti sukupuoliyhteyteen ennen avioliittoa.
        
        Poikkeuslupaa avioliiton solmimista varten ei käytännössä voida myöntää alle 16-vuotiaalle henkilölle RL 20:6:ssa lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle asetetun ikärajan vuoksi.
        
        Alaikäisen lapsen huoltaja ei voi estää alaikäistä solmimasta avioliittoa oikeusministeriön luvalla. Oikeusministeriön on kuitenkin ennen lupahakemuksen ratkaisemista varattava luvanhakijan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää (AL 4.2 §).
    - - Kysymyksessä usein Eu:n ulkopuolella puretut avioliitot
      - Uutta avioliittoa ei voi solmia ennen kuin avioeroa koskeva tuomioistuimen ratkaisu on saanut lainvoiman. Laissa sääntelemätön avoliitto ja lakisääteinen avoliitto eivät estä avioliiton solmimista. Rekisteröity parisuhde myös este.
    - - ei saa mennä naimisiin omien vanhempiensa ja muiden suoraan takenevassa polvessa olevien sukulaistensa kanssa, eikä myöskään lastensa tai muiden suoraan etenevässä polvessa olevien sukulaistensa kanssa. Sisarusten ja puolisisarusten välinen avioliitto on niin ikään kielletty (AL 7 §). Myös ottolapset huomioidaan
      - Erityisen luvan perusteella avioliiton voivat solmia keskenään myös ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen
        
        Jos oikeusministeriö päättää antaa luvan tällaiseen avioliittoon, sen on tarvittaessa annettava hakijoille tieto käytettävissä olevasta perinnöllisyysneuvonnasta sekä sen toimipaikoista (AA 12 §).
    - - Esteiden tutkinnan suorittaa maistraatti tai jommankumman evankelis-luterilainen seurakunta, jos ainakin toinen kihlakumppaneista on kirkon jäsen
      - Tutkintaa on pyydettävä yhdessä ja vakuuttaa kirjallisesti tutkijalle ettei avioliitolle estettä. Kihlakumppanin on ilmoitettava kirjallisesti, onko hän aikaisemmin sopinut avioliiton tai rekisteröinyt parisuhteen
      - Avioesteiden selvityksen päätyttyä avioliiton esteiden tutkijan on annettava kihlakumppaneille todistus, jos hän havaitsee, ettei avioliitolle ole laissa säädettyä estettä (AL 13.1 §). Avioliiton esteiden tutkinnasta annettu esteettömyystodistus on voimassa neljä kuukautta sen antamisesta (AL 18.2 §).
      - Esteiden tutkinnan yhteydessä maistraatin tulee antaa kirjallinen selostus avioliiton oikeudellisista vaikutuksista & infoa nimilainsäädännön perusteista.
      - Jos maistraatti hylkää hakemuksen avioliiton esteiden tutkinnan suorittamiseksi, esteiden tutkintaa pyytänyt voi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Valituksen tutkiminen edellyttää kuitenkin sitä, että valittaja on edelleen aikeissa solmia avioliiton, minkä vuoksi hänellä on asiassa oikeussuojan tarve (KHO 2007:76).
  - - - Oikeustoimen korostetun henkilökohtaisesta luonteesta johtuen vihkimistä ei voida pätevällä tavalla toimittaa siten, että toinen kihlakumppaneista on paikalla joko asiamiehen edustamana tai ilmaisee tahtonsa esimerkiksi videoneuvotteluyhteyden välityksellä.
      - Kihlakumppanin kuoleman jälkeen toimitettu vihkiminen on mitätön eikä tällaista vihkimistä tunnusteta Suomessa päteväksi, vaikka se olisikin mahdollinen sen maan lainsäädännön mukaan, jossa vihkiminen on tapahtunut (AL 116 §).
    - - Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut edellä kerrotulla tavalla (AL 19 §). Niinpä vihkiminen on mitätön, jos esimerkiksi toinen kihlakumppaneista on ilmoittanut vihkivälle viranomaiselle väärät henkilötiedot ja vihkijä on niihin luottaen todennut kihlakumppanit aviopuolisoiksi. Vihkiminen on myös mitätön, jos sen on toimittanut joku, jolla ei ole ollut vihkimisoikeutta (AL 19.1 §) tai jos puolisot eivät ole olleet henkilökohtaisesti läsnä vihkitoimituksessa.
    - - julkinen intressi kuitenkin edellyttää, että avioliittoon aikovat ymmärtävät vihkijälle antamansa tahdonilmaisun merkityksen, vihkivä viranomainen ei saa toimittaa vihkimistä, jos hän toteaa, ettei kihlakumppani häiriintyneen mielentilansa takia ilmeisesti kykene ymmärtämään avioliiton merkitystä (AL 18.1 §).
      - Vihkijä voi kieltäytyä vihkimisestä esimerkiksi sen vuoksi, että kihlakumppani on vihkimistilaisuudessa huumausaineiden vaikutuksen alainen tai umpijuovuksissa.
      - Vihkijän tulee varmistua siitä että avioliittoon aikova on kelpoinen antamaan pätevän tahdonilmaisun avioliiton solmimiseksi
    - - Mitättömästä vihkimisestä seuraa putatiiviliitto eli liitto, jonka osapuolet väärin perustein kuvittelevat olevan laillinen avioliitto.
      - Mitättömään vihkimiseen ei liity mitään aviovarallisuus- tai jäämistöoikeudellisia oikeusvaikutuksia.
        
        Henkilöihin, jotka ovat olleet sittemmin mitättömäksi todetussa avioliitossa, voidaan soveltaa paitsi yleisiä siviilioikeudellisia periaatteita myös avoliittolakia.
      - Lapsen edun mukaisena on pidettävä tulkintaa, jonka mukaan avioliiton mitättömäksi julistaminen ei merkitse samalla pater est -olettaman kumoamista, jos lapsi on syntynyt mitättömäksi julistetun avioliiton aikana ja on perusteltua aihetta olettaa, että lapsi on aviomiehen siittämä.
    - - Avioliitto, jolla tavoitellaan sille vieraita tarkoitusperiä
        
        Tällöin siihen ei liitetä kaikkia niitä oikeusvaikutuksia kuin avioliittoihin yleensä.
      - Mikäli avioliiton tarkoituksena avata maahantuloväylä, avioliittoa ei pidetä perusteena oleskeluluvan saamiselle
        
        Avioliiton solmiminen Suomen kansalaisen kanssa ei ole tae sille, että hakija saisi oleskeluluvan tai turvapaikan Suomesta (KHO 2005:72, KHO 2005:73, KHO 2011:117, KHO 2014:150). Avioliiton solmiminen suomalaisen kanssa ei myöskään estä maasta karkottamista, jos avioliiton tarkoituksena on maahanmuuttoa koskevien säännösten kiertäminen (KHO 2015:137).
      - Punnittaessa onko kyse avioliitosta vai lumeavioliitosta arvioidaan mm:
        
        ovatko puolisot viettäneet yhdessä perhe-elämää tai onko heillä yhteinen lapsi.
        
        jos viranomainen on osoittanut, että on perusteltua aihetta epäillä lumeavioliittoa, oleskeluluvan hakijan on osoitettava epäily aiheettomaksi.
- - - - sovittelija, joka on virkansa puolesta tai muutoin perehtynyt lastensuojelu- tai perheneuvontatyöhön taikka perheoikeuteen, ja jolla on aikaisemman kokemuksensa sekä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella riittävät edellytykset toimia sovittelijana (AL 23.1 §).
      - Sovittelun painopiste on avioeroa edeltävässä ajassa, mutta sovittelijan puoleen voi kääntyä myös eroprosessin aikana tai avioeron saatua jo lainvoiman.
      - Sovittelu on tarkoitettu ensi sijassa sellaisille avioeroa pohtiville perheille, joissa on alaikäisiä lapsia.
        
        , siihen voivat turvautua myös avopuolisot, jotka tarvitsevat tukea omaa perhettään koskevissa ratkaisuissa.
        
        Sovitteluun voi hakeutua myös perhe, jossa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen.
      - Vapaaehtoinen järjestelmä, ei ole edellytys esim avioeron vireille laittamiselle.
      - Tehtävänä aviokriisin hallinta, tilanteen vakauttaminen sekä informaatiotehtävät
        
        Informaatiotehtävät
        
        Sovittelun yhteydessä voidaan selostaa eroprosessin kulkua ja kertoa pääkohdat puolisoiden varallisuussuhteisiin sovellettavista säännöksistä. Sovittelijan tulee erityisesti kiinnittää huomiota perheen alaikäisten lasten aseman turvaamiseen (AL 21.2 §).
        
        Sovittelijan on selostettava vanhemmille lapsen huollon määräytymistä koskevat yleiset periaatteet ja samalla annettava tietoa siitä, missä olosuhteissa yhteishuoltoa koskevasta pääsäännöstä on mahdollista poiketa (LHL 6–11 §).
  - - - Puolisot voivat tehdä yhteiselämän lopettamista koskevan hakemuksen toisistaan riippumatta tai yhdessä (AL 24.1 §).
        
        Yhteinen hakemus voi kuitenkin olla perusteltu silloin, jos puolisot ovat yksimielisiä erilleen muuttamisen tarpeesta, mutta erimielisiä siitä, kumpi muuttaa.
        
        Yhteiselämän lopettamista koskevan asian yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta ja lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta (AL 31.1 §).
        
        Vaikka liitännäisvaatimusta ei esitettäisikään, tuomioistuimen on otettava omasta aloitteestaan käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lasten etua silmällä pitäen järjestettävä (AL 32.1 §)
        
        Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös on kolmiosainen.
        
        kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin.
        
        Ratkaisukriteerinä on asunnon tarve (AL 24.1 §). Määräys voidaan antaa riippumatta siitä, asuvatko puolisot omistus- vai vuokra-asunnossa. Oikeuskäytännössä puolisoiden yhteisenä kotina on pidetty ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kesäasuntoa Suomessa, kun puolisoiden varsinainen yhteinen koti sijaitsi Espanjassa (KKO 2017:13). Sillä seikalla, kumpi puolisoista omistaa asunnon tai onko asunto avio-oikeuden alaista omaisuutta vai ei, ei ole merkitystä määräystä annettaessa.
        
        omistajalla on oikeus saada osituksessa kohtuullinen korvaus asuntonsa käyttämisestä avioeron lainvoimaiseksi tulon ja osituspäivän väliseltä ajalta (KKO 1996:53, KKO 1996:54, KKO 2000:114).
        
        velvoittaa toisen muuttamaan pois yhteisestä kodista
        
        Tämä päätös voidaan panna lainvoimaa vaillakin heti täytäntöön, ellei päätöksessä ole toisin määrätty
        
        oikeuttaa puolison käyttämään puolisonsa omistamaa, yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon kuuluvaa irtainta omaisuutta.
        
        Samanlaisen määräyksen oikeus voi antaa toisen puolison omistamasta työvälineestä tai puolison ja lasten henkilökohtaista käyttöä varten tarkoitetusta omaisuudesta
        
        Yhteiselämän lopettamista koskevaan päätökseen liitetyt omaisuuden käyttöä koskevat määräykset rajoittavat omistajan määräämisvaltaa. Sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi annetusta omaisuudesta kolmannen kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta (AL 24.1 §, 3 kohta in fine).
        
        Luovutuksensaaja, joka on saanut omistusoikeuden käyttöoikeuden alaiseen omaisuuteen, ei voi vaatia luovutetun omaisuuden hallintaa itselleen käyttöoikeuden kestäessä. Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös ei myöskään lakkauta avioliittolain vallinnanrajoituksia, jotka suojaavat puolisoa siihen saakka kunnes omaisuuden ositus tai erottelu on saanut lainvoiman
        
        Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön heti, vaikka siitä olisikin valitettu hovioikeuteen. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Tätä aikaisemmin se voi raueta, jos puolisoiden välillä toimitetaan omaisuuden ositus tai erottelu, joka saa lainvoiman (AL 24.4 §).
  - - - Avioeroa puolisot voivat hakea joko yhdessä tai yksin
        
        Harkinta-aika 6kk
        
        harkinta-ajan kuluttua avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai kumpikin erikseen riippumatta siitä, miten prosessi alun perin käynnistyi
        
        Tätä nimitetään avioeron toisen eli ”kakkosvaiheen” vaatimukseksi. Vaatimus on tehtävä määräajassa eli ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta
        
        Liian myöhään esitetty avioerovaatimus on jätettävä tutkittavaksi ottamatta. Menetettyä määräaikaa ei ole mahdollista palauttaa, vaan prosessi on aloitettava alusta
        
        Jos avioerovaatimusta ei esitetä määräajassa, avioeroasia lakkaa olemasta vireillä eli avioeroa koskeva asia raukeaa. Samalla luonnollisesti myös avioeron vireillä oloon kytketyt seuraamukset lakkaavat suoraan lain nojalla
        
        alkaa siitä, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan tai kun toisen puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle
        
        Harkinta-aikana puolisot voivat asua yhdessä ja yrittää sopia riitansa.
        
        Jos puolisot sopivat jatkavansa avioliittoaan, heidän kannattaa kirjallisesti ilmoittaa käräjäoikeudelle sovinnosta ja sen sisällöstä ja peruuttaa avioeroa koskeva hakemuksensa.
        
        Yksin eroa hakevan puolison on yksilöitävä hakemuksensa ja esitettävä siinä kaikki eroa koskevat vaatimuksensa.
        
        Toinen puoliso ei voi estää avioeroa asettumalla poikkiteloin ja kieltäytymällä sopimasta lasten huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.
        
        tuomioistuimen on ”varattava tilaisuus toiselle puolisolle tulla kuulluksi
    - - Mikäli puoliso ei kykene käyttämään itsenäisesti puhevaltaansa
        
        edunvalvojaa tulisikaan määrätä avioeroprosessia varten muutoin kuin silloin, jos toinen puoliso käyttää puolisonsa dementiaa hyväkseen tavalla tai toisella.
      - Jos edunvalvoja on kuitenkin määrätty, hänellä on oikeus panna avioeroprosessi vireille, vastata päämiehensä puolesta avioeroa koskevaan vaatimukseen sekä harkinta-ajan kuluttua oikeus vaatia avioeroa. Vastaava oikeus on edunvalvontavaltuutetulla, jos päämiestä käytetään taloudellisesti hyväksi, eikä hän itse kykene ilmaisemaan sitä, haluaako hän eron vai jatkaa avioliittoa (EVVL 2.1 §).
    - - Puolisoilla on oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta riippumatta siitä onko heillä yhteisiä lapsia
        
        Tuomioistuimen on kuitenkin omasta aloitteestaan otettava tässä tapauksessa käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lasten etua silmällä pitäen järjestettävä (AL 32.1 §).
        
        Avioeroasian yhteydessä ei selvitetä sitä, mistä syystä erillään asuminen johtuu, eikä sitä miksi puoliso haluaa avioeron, avioeroa haluavan puolison tulee kyetä näyttämään toteen ainoastaan erillään asumisen keskeytymättömyys.
        
        Toteen näytettävä ainoastaan erillisen asumisen keskeytymättömyys
        
        Satunnainen vierailu puolison luona tai esimerkiksi lasten tapaaminen heidän kotonaan ovat esimerkkejä tilanteista, jotka eivät estä avioeron myöntämistä ilman harkinta-aikaa, jos puolisot muutoin asuvat kahden vuoden ajan erillään toisistaan.
        
        Palaaminen yhteiselämään katkaisee erillään asumista koskevan määräajan kulumisen.
        
        Yhteiselämään palaaminen tapahtuu viimeistään silloin, kun erilleen muuttanut puoliso asuu yhdessä puolisonsa kanssa ja tekee muuttoilmoituksen väestötietojärjestelmään.
      - Kun avioliitto on solmittu vielä aikaisemman avioliiton ollessa vielä voimassa tai läheisen sukulaisten kesken
        
        Näissä tilanteissa aviopuolisoilla ei ole edes oikeutta jatkaa avioliittoa, vaikka he niin haluaisivatkin.
        
        Syyttäjän on viran puolesta nostettava kanne ja vaadittava avioeroa, jos aviopuolisot ovat toisilleen sukua suoraan takenevassa ja etenevässä polvessa tai sisaruksia taikka puolisisaruksia
    - - Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva avioeron liitännäisvaatimus
        
        Riitaisessa tapauksessa avioeroasia kaikkine liitännäiskysymyksineen käsitellään käräjäoikeudessa
        
        Ennen avioerohakemuksen jättämistä puolisot usein sopivat lasten huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sekä vahvistuttavat sopimuksen sosiaalilautakunnassa
        
        Elatusapusopimuksella turvataan lapsen elatus, kun vanhemmat asuvat erillään, muuttavat erilleen tai avioliitto purkautuu.
        
        Jos avioeroprosessiin ei haluta kytkeä liitännäisvaatimuksia, puolisot voivat tehdä lasten asemaa koskevien sopimusten vahvistamisen jälkeen avioeron ensimmäistä vaihetta koskevan hakemuksen yhdessä
      - puolison elatusapuvaade
- - - - Yksityisoikeudellisen elatusvelvollisuuden tarkoituksena ei ole taata minimielatusta. Elatusvelvollisuus suhteutuu puolisoiden oloihin ja elatuksen taso määrittyy heidän tulojensa ja varallisuutensa perusteella.
      - Puolison elatuksella tarkoitetaan
        
        yhteisten tarpeiden tyydyttämistä
        
        puolisoiden asumisesta, ruoasta ja juomista ja yhteisestä elämästä aiheutuvia kustannuksia.
        
        Kummankin puolison henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämistä
        
        vaatteista, lääkkeistä, hygieniasta ja terveydenhuollosta aiheutuvia menoja.
        
        elatustarvetta voidaan tarkastella joko tulo- tai kustannussidonnaisesta lähtökohdasta käsin.
        
        Elatusvelvollisella on maksukykyä jäljellä vain nettotulojen ja velvoitteiden erotuksen verran.
        
        Jos puoliso on tuomittu maksamaan esimerkiksi korvausperusteista perhe-eläkettä 200 euroa kuukaudessa, hänen elatuskykyään arvioitaessa on huomioitava tämänkaltaiset toistuvat velvoitteet.
        
        Tulosidonnaisen elatusavun lähtötason määrittämisessä otetaan huomioon kaikki puolison tulot niiden tulolähteestä riippumatta. Palkka-, eläke- ja pääomatulot ovat siten laskelmassa samassa asemassa.
      - Puoliso voi vapautua avioliiton aikana elatusvelvollisuudestaan puolisoaan kohtaan ainoastaan siinä tapauksessa, ettei hänellä ole lainkaan elatuskykyä
      - Keskinäinen elatusvelvollisuus alkaa vihkimisestä
        
        Elatukseen liittyvät sopimukset
        
        Avioehtosopimuksella voidaan sopia ettei heillä ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen
        
        puolisot eivät voi etukäteen pätevällä tavalla sopia luopuvansa lain mukaisesta elatusvelvollisuudesta toisiaan kohtaan.
        
        Oikeutta elatukseen ei voi tehokkaalla tavalla luovuttaa kolmannelle tai ulosmitata, puolison oikeus elatukseen ei myöskään vanhene avioliiton aikana
        
        Ei myöskään voi tehdä elatussopimusta että ei ole elatusvelvollisuutta
        
        Elatusapua koskeva sopimus
        
        Elatusapusopimus sitoo sopimusosapuolten keskinäisessä suhteessa (inter partes -sitovuus), vaikka sopimusta ei ole erikseen vahvistettu tuomioistuimessa tai sosiaalilautakunnassa.
        
        Erillinen vahvistamisratkaisu on tarpeen vain suoritushäiriötilanteiden varalta.
        
        Vahvistetun elatusapusopimuksen perusteella voi hakea suoraan ulosottoa.
        
        Jos toinen puoliso on puolisoiden keskinäisen sopimuksen mukaan sitoutunut suorittamaan toiselle puolisolle elatusapua avioliiton kestäessä, mutta sopimusta ei ole vahvistettu, suoritusta vaille jääneen on nostettava kanne tuomioistuimessa ja vaadittava sopimuksen mukaista suoritusta.
        
        Vahvistettu elatusapusopimus
        
        2 more items...
        
        Selvästi ylisuurena elatusapusitoumuksena olisi pidettävä sopimusta, jonka nojalla toinen sitoutuisi suorittamaan koko palkkansa toisen elatustarpeiden tyydyttämiseen.
        
        Elatusapua koskevassa sopimuksessa puolisot voivat sopia myös siitä, että toinen puoliso suorittaa elatusapua sen mukaan kuin hänen elatuskykyynsä ja muihin seikkoihin nähden on kohtuullista
        
        Puolison elatusvelvollisuus on henkilökohtainen velvollisuus, joka lakkaa – mikäli väliin tulevasta avioerosta ei muuta johdu – vasta puolison kuollessa
        
        Puolisoiden yksityisoikeudellinen elatusvelvollisuus on avioliiton aikana pakottavaa oikeutta.
        
        Puolisoilla on mahdollisuus sopia elatuksen tasosta.
        
        Puolisot saattavat esimerkiksi tinkiä asumismenoistaan tai luopua autosta säästääkseen varoja myöhempää kulutusta varten.
        
        Elinkustannuksista tinkiminen on täysin legitiimiä eikä kierrättäminen tai köyhäily ole kiellettyä varakkaidenkaan puolisoiden perheissä.
        
        Lähtökohta on, että sopimus sitoo (pacta sunt servanda). Sopimus voi kuitenkin olla kohtuuton, jolloin sitä voidaan muuttaa
        
        Jos puoliso täyttää elatusvelvollisuutensa antamalla puolisolleen varoja hänen henkilökohtaisten tarpeidensa tyydyttämistä varten, ja puoliso hankkii näin saamillaan varoilla henkilökohtaiseen käyttöönsä tarpeellisia esineitä, elatukseen oikeutetusta puolisosta tulee tällaisten esineiden omistaja
        
        Elatusvelvollisuuden täyttäminen ei ole lahjaoikeustoimi, eikä elatukseen oikeutettua puolisoa siten voida pitää suhteessa sivulliseenkaan lahjansaajana.
        
        Jos elatukseen oikeutettu puoliso on saanut käteisvaroja henkilökohtaisten elatustarpeidensa tyydyttämistä varten, varat kuuluvat elatukseen oikeutetulle puolisolle jo niiden hallinnan saamisesta lähtien ennen kuin ne on ehditty käyttää määrätarkoitukseen.
        
        Niissä tilanteissa, joissa varoja käytetään perheen yhteisen talouden aiheuttamien kustannusten kattamiseen esimerkiksi hankkimalla talouteen astioita, huonekaluja, kodinkoneita ja muuta vastaavaa omaisuutta, sellainen omaisuus kuuluu puolisoille yhteisesti
        
        Puolison elatusvelvollisuus avioliiton purkautuessa
        
        Puolison elatusvelvollisuus velvoittaa puolisoita osallistumaan toistensa ja perheen elatukseen siihen saakka kunnes avioliitto on purkautunut lainvoiman saaneen avioeron
        
        Avioeron ensimmäistä vaihetta koskeva tuomio, jossa määrätään harkinta-ajasta, ei lakkauta puolison oikeutta elatukseen
        
        Oikeus elatukseen päättyy vasta kun kakkosvaiheen avioeroa koskeva tuomio on tullut lainvoimaiseksi.
        
        Puolisoiden yhteisestä kodista pois muuttava puoliso ei vapaudu poismuuton johdosta elatusvelvollisuudestaan.
        
        Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä
        
        Elatusapua koskeva asia voidaan käsitellä tuomioistuimessa, asuivatpa puolisot yhdessä tai erillään (AL 47 §).
        
        Jos puolisot asuvat erillään, elatusapua vaativan ei ole erikseen tarpeen näyttää toteen, että toinen laiminlyö elatusvelvollisuutensa. Jos puolisot sen sijaan asuvat yhdessä kanteen vireillepanohetkellä, tuomioistuimen tulee tutkia, laiminlyökö puoliso hänelle laissa säädetyn elatusvelvollisuuden.
        
        Tuomioistuimen päätös elatusavusta
        
        ensimmäisenä kriteerinä on elatuskyky
        
        3 more items...
        
        Toisena kriteerinä puolison elatusvelvollisuuden tasoa punnittaessa on perheen yhteisen talouden aiheuttamat kustannukset.
        
        1 more item...
        
        Kolmantena kriteerinä puolison elatusavun mittaamiselle laki asettaa puolisoiden yhteiset tarpeet.
        
        1 more item...
        
        Tuomioistuimen antama elatusapua koskeva päätös voidaan panna lainvoimaa vaillakin heti täytäntöön, jollei päätöksessä ole toisin määrätty
        
        Tuomioistuimen vahvistama elatusapu
        
        1 more item...
        
        Puoliso voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua avioliiton aikana taannehtivasti enintään kanteen vireillepanoa edeltäneeltä vuodelta
        
        Lain esitöiden mukaan elatusavun tuomitseminen taannehtivasti saattaa olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun puoliso on avioliiton aikana jo pidempään laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan. Elatusapua voidaan velvoittaa suorittamaan taannehtivasti myös silloin, kun elatusvelvollinen on pitkittänyt sopimusneuvotteluja elatuksesta ja sen tasosta.
        
        Elatukseen kuuluu myös elatuksen tarpeessa olevan puolison oikeus asua avioeron harkinta-aikana puolisoiden yhteisessä kodissa. Vaikka taloudellisesti paremmassa asemassa oleva puoliso ei olekaan tänä aikana voinut käyttää yhteistä kotia omana asuntonaan, hän ei voi menestyksellisesti vaatia asumiskorvausta elatukseen oikeutetun puolisonsa saamasta hyödystä (KKO 2007:13).