Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Nuijasota - Coggle Diagram
Nuijasota
Ensimmäinen kapina
Varsinaisesti nuijasota alkoi vuonna 1595 Etelä-Pohjanmaalla. Kapina alkoi alueella oleskelleiden Flemingin sotilaiden karkottamsiella. Kapina sai nimen Ilkkalan kapina johtajansa Jaakko Ilkan mukaan.
Talonpoikien tarkoituksena oli syrjäyttää Fleming suomen käskynhaltijana. Flemingin kukistamiseksi talonpoikien tavoitteena oli valloittaa Turku.
Kapinalliset ryöstelivät linnaveroa kantanaiden aatelisten ratsutiloja ja kartanoita, mutta säästivät kruunutilat.
Talonpoikaisarmeijassa vallitsi heikko kuri, minkä vuoksi armeija hajosi joutuessaan Flemingin joukkoja vastaan Nokian taistelussa ilman suurempaa yhteenottoa.
Nuijamiesten oli tavoitteena värvätä joukkoihinsa talonpoikia ympäri Suomea sekä saada puolelleen joitakin aatelisia, mutta aatelisto pysyi uskollisena Flemingille ja monin paikoin talonpoikia saatiin värvätyksi hyvin vähän. Talonpoikien jalkaväki oli varsin hyvin varustettua, mutta kapinallisilta puutuivat tykit ja ratsuväki.
Pohjanmaalta lisäjoukkoja värväämään kapinalliset saivat muodostettua pienempiä joukkoja Savossa ja Pohjois-Hämeessä. Nämä kapinat kukistetiin Nokian taistelun jälkeen.
Toinen kapina
Toinen kapina syttyi Pohjois-pohjanmaalla. Kapinan lietsoi Kaarle-herttuan kruunun voudiksi nimeämä Israel Laurinpoika.
-
Toisen apinan joukot olivat paremmin varustautuneita ja kokeneempia. Kapinallisilla oli käytössään muutamia tykkejä.
Kapinalliset kukistettiin Santavuoren taistelussa, jossa Flemingin ja kapinallisten joukot ottivat yhteen verisesti.
-
-
Seuraukset
Klaus Fleming palautti kurin Suomeen rankaisemalla pitäjien tärkeitä henkilöitä, mutta toisen kapinan jälkeen ei suoritettu suuria teloituksia.
-
Kaarle sai luvan hyökätä Suomeen ja palautti alueen Ruotsin alaisuuteen vasta 1597 nuijasodan päättymisen ja Klaus Flemingin kuoleman jälkeen.
-
Vaikka kapinalliset kärsiät tappion nuijasota, heikensi Sigismundin kannattajien asemaa.
Syyt
-
Suomalaiset talonpojat asettuvat pääsääntöisesti Kaarlen puolelle päästäkseen eroon Flemingistä ja verotuksesta.
Kaarle-herttua kannusti Pohjanmaan talonpoikia kapinoimaan, vaikka hän ei voinut aloittaa sotaa Felmingiä vastaan ilman valtioneuvoston hyväksyntää.
Erityisen voimakasta kapinamieliala Etelä-Pohjanmaalla, sillä Fleming oli peruuttanut alueen entiset vapautukset linnaleiristä.
Tausta
-
Suomi
-
Pitkäviha, jonka aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen, oli ollut rankaa aikaa suomalaisille.
-
-