Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Sopiiko hupsu käytös - Coggle Diagram

- - - - tiedostamaton; se osa mielestä, jota ei pysty tietoisesti suoraan tavoittamaan
    - - osin tai kokonaan tiedostamaton tapa pyrkiä psyykkiseen tasapainoon: adaptiiviset defenssit, neuroottiset defenssit, epäadaptiiviset defenssit, psykoottisen defenssit
    - - Freudin persoonallisuuskäsityksen mukaan suurin osa ihmisen mielestä on tiedostamatonta. Freudin mukaan esimerkiksi tiedostamattomassa olevat torjutut pelot ja toiveet tulevat esille ihmisen käyttäytymisessä ja niitä voidaan verhota symbolisten ilmaisujen alle esimerkiksi unien näkemisen aikana
        
        kognitiivisessa psykologiassa puhutaan implisiittisestä muistista ja subliminaalisesta havaitsemisesta (niillä tarkoitetaan tietoisuuden ulkopuolelle kullakin hetkellä jääviä muistoja ja havaintoja, jotka silti vaikuttavat toimintaan)
    - - ID: toimii mielihyväperiaatteen mukaisesti; sisältää tarpeita, haluja ja pelkoja (perustavat vietit: aggressiiviset ja seksuaaliset impulssit) ; tasolle ominaista on, että henkilö pyrkii välittömään tarpeentyydytykseen seurauksista piittaamatta
        
        jos impulssit ei pääse purkautumaan alkuperäisessä muodossaan, ne purkautuvat jossain toisessa muodossa kuten kilpailullisuutena tai ikävinä kommentteina
      - EGO: eli tietoinen minä (toimii realiteettiperiaatteen mukaan), sen tehtävänä on Freudin mukaan tasapainotella id:stä tulevien impulssien ja superegon tiukkojen vaatimusten välissä tavoitteena --> löytää tilanteeseen sopiva toimintatapa, jotta ihmisen kokemus itsestä ja tilanteesta pysyisi mahdollisimman miellyttävänä; ego käyttää tasapainottelemiseen psyykkistä itsesäätelyä
        
        Myöhemmin psykodynaamisen suuntauksen edustajat ovat keskittyneet enemmän tietoiseen minään eli egoon
        
        DANIEL STERN on esittänyt, että minäkokemus, pysyvä tunne omasta itsestä tahtovana, tuntevana ja erillisenä yksilönä, kehittyy ensimmäisen elinvuoden aikana (minä kehittyy tiedostamattomasta idistä huolimatta)
        
        ERIK H. ERIKSON on kehittänyt psykososiaalisen kehityksen teorian jonka mukaan ihmiset kehittyvät vaiheittain kahdeksan ikäkauteen liittyvän kehitystehtävän kautta --> Erikson näki psykososiaalisen kehityksen enimmäkseen minän kehityksenä
      - SUPEREGO: eli yliminä(omatunto, normit, säännöt, arvot), muistuttaa velvollisuuksista ja vaatimuksista, joilla pyritään hallitsemaan yksilön haluja; Freud ajatteli superegon olevan usein liian ankara, minkä takia ihminen kokee syyllisyyttä omista haluistaan.
        
        liian tiukka kavatus: liian tiukka yliminä --> saa ihmisen tuntemaan herkästi syyllisyyttä ja ahdistusta sekä torjumaan kaikki aggressiiviset ja seksuaaliset impulssit
        
        liian löyhä kasvatus: yliminä jää heikoksi --> yksilö toimii liian herkästi vain omia tarpeitaan toteuttaen, jopa rikollisesti
    - - tarkoitetaan ihmiselle ominaista tietoista ajattelua, joka on välittömästi mielessä
    - - Freudin persoonallisuusteoria, jonka keskeisiä käsityksiä ovat ihmismielen jakaantuminen tiedostamattomaan osaan, tietoiseen minään sekä moraaliltaan tiukkaan yliminään, sekä tiedostamattoman osan korostaminen ihmisen toiminnan vaikuttimena; myös Freudin teoriaan perustuva psykoterapiamuoto
    - - tajunnanvirta; puhuminen varauksettomasti kaikista mieleen tulevista asioista
    - - ihmissuhteet nähdään olennaisena osana läpi elämän kestävässä persoonallisuuden muotoutumisessa
        
        näissä teorioissa pidetään myös tiedostamattomia ja biologisia motiiveja tärkeinä, mutta lisäksi tarkastellaan esim. psyykkistä erillisyyttä vanhemmista ja sitä kuinka paljon yksilö on vuorovaikutuksessa muiden kanssa
        
        korostetaan tärkeitä ihmissuhteita viettien sijaan
        
        kiintymyssuhdeteorian luonut John Bowlby edustaa objektisuhdeteorioita
  - - - Psyyken eli mielen rakenne: id, ego ja superego
    - - psykososiaalisen kehityksen teoria
        
        vauvaikä:perusluottamus-epäluottamus, taaperoikä: itsenäisyys-häpeä, epäily, leikki-ikä: aloitteellisuus-syyllisyys, kouluikä: ahkeruus-alemmuus, nuoruus: identiteetti, roolien hajaannus, nuori aikuisuus: läheisyys-eristäytyminen, aikuisuus: tuottavuus-lamaantuminen, ikääntyvä ihminen: minän eheys epätoivo
        
        Eriksonin tausta oli psykoanalyyttisessa suuntauksessa ja teoriaa on kritisoitu siitä, että se sopii paremmin poikiin kuin tyttöihin
    - - kiintymyssuhdeteoria
        
        objektisuhdeteoriat: näissä teorioissa pidetään myös tiedostamattomia ja biologisia motiiveja tärkeinä, mutta lisäksi tarkastellaan esim. psyykkistä erillisyyttä vanhemmista ja sitä kuinka paljon yksilö on vuorovaikutuksessa muiden kanssa
        
        emonriistokokeet
    - - esitti teorian lapsen varhaiskehityksestä
- - - - tarvehierarkialla Maslow kuvasi ihmisen motivaatiota: ajatuksena oli, että ihmisellä on tietyt perustarpeet, jotka tulee tyydyttää ennen kuin ihmisen korkeammat motiivit voivat aktivoitua
        
        fysiologiset tarpeet, 2. turvallisuuden tarpeet, 3. liittymisen tarpeet, 4. arvostuksen tarpeet, 5. itsensä toteuttamisen tarpeet
    - - huippukokemus, ohikiitävä onnen ja täyttymyksen hetki, jossa itseä toteutetaan vaivattomasti
    - - onnellisuuteen vaikuttavat: perimä, elämänasenne (pohjautuu perittyyn temperamenttiin --> persoonallisuuteen), ihmissuhteet ja elämäntilanne
    - - Seligmanin oivalluksesta syntynyt positiivisen psykologian suuntaus pyrkii ymmärtämään ihmiselämän myönteisiä, luovia ja kukoistavia puolia --> on tärkeää lievittää psyykkistä pahoinvointia, mutta psyykkisen hyvinvoinnin edistämisellä on vastaavanlaiset hyödyt
    - - kykyä ymmärtää toisten tunteita
        
        empaattinen ihminen osaa ennakoida oman käyttäytymisensä vaikutuksia toisten tunteisiin
        
        potilailla joilla on oikean aivopuoliskon vaurioita on usein vaikeuksia tulkita muiden ihmisten tunteita sekä tuottaa kasvoilleen tunteitaan vastaavia ilmeitä, vaikeuksia on myös puheen tunnesisällön havaitsemisessa ja tuottamisessa
        
        tunteiden kokemisessa ja ilmaisussa vasen aivopuolisko on keskeisempi positiivisille tunteille, kuten ilolle ja oikea aivopuolisko taas negatiivisille tunteille kuten vihalle
        
        apinoiden ja ihmisten otsalohkoista on löydetty niin kutsuttuja peilisoluja joiden toiminta ikäänkuin peilaa toisen yksilön käytöstä
        
        peilisolujen on esitetty kytkeytyvän moniin sosiaalisen kanssakäymisen toimintoihin esim. toisen käyttäytymisen matkimiseen --> olennaista mm. ilmeiden, eleiden ja puheen oppimiselle
        
        peilisoluja ilmeisesti tarvitaan myös toisen yksilön toiminnan päämäärien sekä mielen sisäisten aikomusten ja tunteiden ymmärtämiseen --> välttämätöntä empatian kokemiselle
        
        peilisolujen toiminnan ansiosta meissä ikään kuin synnytetään sama tunne, jonka toinen yksilö tietyssä tilanteessa kokee
    - - kykyä nähdä asiat parhaimmalla mahdollisella tavalla, katsotaan persoonallisuuden piirteeksi.
        
        optimistinen attribuutiotyyli tarkoittaa, että menestys nähdään omista pysyvistä kyvyistä johtuvaksi ja epäonnistuminen tilannekohtaisista ulkoisista syistä johtuvaksi
  - - - tarvehierarkia: Maslowin mukaan ihmisellä on tarve tyydyttää tarpeensa tietyssä järjestyksessä. Alemman tason tarpeet pitää olla tarpeeksi tyydytetty, että ihminen voi siirtyä seuraavalle portaalle.
    - - lanseerannut opitun avuttomuuden käsitteen ja myöhemmin positiivisen psykologian suuntauksen
    - - Viktor Frankl uskoi, että elämän tarkoituksen etsiminen kuuluu ihmisyyteen. Hän kehitti logoterapian, joka auttaa kohtaamaan todellisuuden. Hän uskoi ihmisen selviävän mistä tahansa olosuhteista oikealla asenteella: ihminen uskoo ihmisarvoonsa, ottaa vastuun elämästään, löytää elämälleen tarkoituksen itsensä ulkopuolelta ja kykenee näin suuntautumaan nykyhetkeen ja tulevaan.
    - - Rogers tunnetaan asiakaskeskeisen terapiasuuntauksen kehittäjänä. Rogers piti tärkeänä terapeutin myötäelämistaitoa ja asiakkaan kuuntelemista.
      - juurrutti lasten kasvatukseen ajatuksen, että lasta tulee aina kannustaa ehdoitta. Lapsi voi tehdä väärin mutta hän ei ole paha
      - Rogers oli kiinnostunut minäkäsityksen ja ihanneminän välisestä suhteesta
    - - tuli tunnetuksi muun muassa luovuuden, subjektiivisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkimuksistaan, mutta parhaiten hänet tunnetaan flow-käsitteestä
- - - - Behavioristisessa oppimisnäkemyksessä oppiminen nähdään ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumisena, ja sitä voidaan säädellä vahvistamisella.
    - - KLASSINEN ehdollistuminen: Oppimisen muoto, jossa neutraaliin ärsykkeeseen opitaan reagoimaan kuin ehdottomaan ärsykkeeseen (Ärsykkeiden välisen yhteyden oppiminen oli ehtona käyttäytymisreaktiolle)
        
        ehdoton ärsyke: ruoka, ehdoton reaktio: syljeneritys ruokaa nähdessä, ehdollinen ärsyke: kello, ehdollinen reaktio: syljeneritys kellon soidessa. EHDOLLISET tapahtumat pitää oppia ehdollistumalla. Opittu ehdollistunut syljeneritysreaktio voi myös sammua jos tapahtumaa ei toisteta
        
        Oppimismuodon mukaan eläin ja ihminen oppivat tahattomasti yhteyden ympäristössä säännönmukaisesti samaan aikaan toistuvien ärsykkeiden välillä --> Ehdollistuminen auttaa toimimaan ympäristössä, koska se auttaa ennakoimaan tulevia tapahtumia
        
        klassista ehdollistumista on sovellettu mm. mainontaan ehdollistamalla tuotemerkkeihin haluttuja tunnetiloja
        
        Ivan Pavlov
      - VÄLINEELLINEN ehdollistuminen: opittu reaktio on ikään kuin väline tietyn tavoitteen saavuttamiseksi
        
        oppijan oma toiminta oli välineenä ja ehtona palkkion saamiseksi tai rangaistuksen välttämiseksi. Erotuksena klassisen ehdollistumisen passiiviselle oppimiselle, välineellisessä ehdollistumisessa oppija on itse aktiivinen toimija, joka oppii toiminnan seurauksista
        
        Ulkopuolelta voidaan vahvistaa oppijan toimintaa: palkinnoilla lisätään ja rangaistuksilla vähennetään.
        
        Vahvistajat eivät välttämättä ole vain ulkoisia palkintoja, kuten rahaa toivotusta käyttäytymisestä --> toimintamme vahvistuu päivittäin siksi, että sen luonnolliset seuraukset koetaan palkitsevina --> toisen hymy tai ruuasta saatava nautinto
        
        B. F. Skinner
    - - Ihmisen reagointi- ja käyttäytymistavat on opittu ehdollistumalla tai mallista. Tietty käyttäytyminen on vahvistunut palkkioilla ja vähentynyt rangaistuksilla.
    - - tahattoman tai tietoisen oppimisen muoto, jossa opitaan tarkkailemalla jonkun toisen toimintaa
      - Albert Banduran kehittämän sosiaalisen oppimisen teorian mukaan monia asioita opitaan seuraamalla ja jäljittelemällä toisen toimintaa
      - Myös mallioppimisessa palkkiot ovat rangaistuksia tehokkaampia --> ihmiset eivät helposti samaistu epäonnistujiin
    - - ihminen oppii muiden saamista palkkioista ja rangaistuksista
  - - - Klassinen ehdollistuminen
    - - välineellinen ehdollistuminen
    - - perehtyi sosiaalisen oppimisen teoriaan, eli henkilön mielen ja hänen ympäristönsä väliseen suhteeseen. Teoria on nimeltään mallioppiminen.
    - - Kutsuttu behaviorismin isäksi
        
        Watsonin mukaan psykologiassakin pitäisi jättää ajatukset, tunteet ja tietoisuus huomiotta ja keskittyä mittaamaan ulkoista käyttäytymistä ja siinä havaittavia ulkoisia reaktioita kokeellisilla menetelmillä.
        
        väitti, että voisi muokata kymmenestä satunnaisesti valitusta lapsesta mitä vain
- - - - yhteisön arvojen, normien ja uskomusten siirtyminen osaksi yksilön ajattelua --> tapahtuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta --> tietyt teot on kiellettyjä ja tietyt asenteet ja arvot kuuluvat tiettyyn kulttuuriin
        
        sosialisaatio tapahtuu esim. vanhempien, opettajien ja kavereiden kautta --> sosiaalistumisen kautta ihmisestä tulee yhteisönsä ja kulttuurinsa jäsen
    - - yhteisön tai ryhmän käyttäytymissääntöjä joita omaksutaan, koska sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä yksilön psyykkiselle hyvinvoinnille. Normit voivat olla joko virallisia tai kirjoittamattomia
        
        tottelemme normeja koska haluamme välttää häpeää ja haluamme kuulua joukkoon
    - - ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa suuresti se rooli, jossa hän on. rooli on oletus siitä, kuinka tietyssä asemassa olevan on toimittava --> rooliin liittyvää sosiaalista asemaa, statusta, osoitetaan erilaisilla statussymboleilla esim. vaatteilla
        
        tutkittiin mm. stanfordin vankilakokeella
    - - asenteiden ja mielipiteiden mukauttamista ryhmän odotuksiin
        
        tutkittiin Aschin viivakokeella
      - yksilöllä n taipumus hakeutua vuorovaikutukseen samoin ajattelevien kanssa, koska näiden mielipiteet tukevat yksilön mielipiteitä
    - - tarkoittaa sitä mihin ryhmiin yksilö määrittelee itsensä kuuluvaksi
    - - ihmiset tarjoavat hätätilanteessa apuaan sitä epätodennäköisemmin, mitä suurempi joukko sivullisia on paikalla
        
        toisen läsnäolo siis vaikuttaa ihmisen toimintaan
  - - - tottelevaisuuskoe
    - - toi esiin kognitiivisen kehityksen sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutuksia yksilöön --> sosiokulttuurinen teoria
        
        yksilön kehitys tapahtuu dynaamisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja kulttuurihistoriallisen ympäristön kanssa --> yhteisön osaavammat yksilöt auttavat toisia kehittämään kykyjään
        
        nykyinen kehitystaso --> lähikehityksen vyöhyke --> potentiaalinen kehitystaso
    - - viivakoe
    - - Vankilakoe
    - - sosiaalisen identiteetin teoria
        
        ihmiset luokittelevat itsensä erilaisiin sisäryhmiin ja toiset ulkoryhmiin
        
        poikaleirikoe
- - - - Sisäiset mallit eli skeemat ovat yksilön muistiin tallentuneita tietoedustuksia ympäristöstä, yksilöstä itsestään ja toimintatavoista. Skeemat ohjaavat ajattelua Neisserin havaintokehän mukaisesti. Skeema ohjaa havainnointia --> havainnointi valikoi kohteet ympäristöstä --> ympäristö muokkaa skeemaa. Skeemat voivat muokkautua assimilaation tai akkommodaation kautta.
        
        merkittäviä sisäisiä malleja ihminen tekee itsestään (minäkäsitys, itsetunto, identiteetti) ja maailmasta (maailmankuva)
    - - perustason kognitiivista toimintaa joka yhdistää ulkoisen maailman ja ihmisen mielensisäisen todellisuuden. Havainto on tietoinen ja tulkittu kokemus aistiärsykkeestä. havaintojen kautta mieli saa informaatiota käsiteltäväksi
    - - perustason kognitiivista toimintaa. Tarkkaavaisuus on kykyä suunnta huomio yhteen kohteeseen kerralla ja jakaa tarkkaavaisuus useampaan asiaan kerrallaan
    - - MÄÄRITELMÄ: toiminnassa tapahtuva muutos, joka on mielen prosessoinnin tulosta. Usein oppimiseen liittyy toistuva harjoittelu ja ympäristön ärsykkeet. Oppiminen näkyy aivoissa hermoverkkojen muovautumisena opitun toiminnon osalta. oppimisessa oleellista on ihmisen oma ajatteluprosessi, jossa hän käyttää omaksumiaan sisäisiä malleja ja rakentaa uusia
  - - - opetteli itse joukon tavuja (KOL, PAR, TEU jne.) siten, että muisti ne täydellisesti. tulokset ovat osoittaneet, että unohtaminen tapahtuu aluksi hyvin nopeasti ja hidastuu sitten. unohtamista voi estää kertailemalla asiaa säännöllisesti, jolloin asiat palautuvat mieleen ja unohtaminen hidastuu. UNOHTAMISKÄYRÄ
    - - tutki sitä miten ihmisten odotukset vaikuttavat kertomusten ymmärtämiseen ja muistamiseen: Isobritannialaisille koehenkilöille esitettiin tarina intiaanien kansansadusta, kun henkilöitä pyydettiin kertomaan se omin sanoin kertomus vääristyi. alkuperäisen tarinan vieraita tapahtumia muutettiin muistuttamaan länsimaalaiselle henkilölle tutumpia tilanteita: koehenkilöt tulkitsivat tarinaa omien skeemojen pohjalta jotta se olisi heille mielekäs ja yhtenäinen
      - Muistin konstruktiivisuus perustuu suurelta osin skeemoihin --> skeemat vaikuttavat tiedon valikoinnin ja tallettamisen lisäksi muistista hakuun
    - - sensomotorinen, esi-operationaalinen, konkreettinen, formaali, postformaali ajattelu. Assimilaatio ja akkomodaatio.
        
        ASSIMILAATIO: sulauttaminen, uusien tietojen liittäminen vanhoihin tietoihin (esim. lapsen siirtyessä neljän palan nuppipalapelistä monimutkaisempaan nuppipalapeliin)
        
        AKKOMMODAATIO: mukauttaminen, vanhojen tietojen muokkaaminen uuden tiedon mukaiseksi (esim. nuppipalapelistä siirrytään nupittomaan palapeliin: pitää muokata käsitystä siitä miten paloihin tartutaan jne.
    - - NOPEA AJATTELU: nopea ja intuitiivinen eli vaistonvaraisesti toimiva, Se toimii hyvin tehokkaasti päätellen asioita tuttuuden, kaavamaisuuksien tunnistamisen ja assosiaatioiden eli mielleyhtymien avulla. Nopeudessaan se on myös alttiina virheille.
      - HIDAS AJATTELU: vaatii analyyttista eli erittelevää tarkkaa ajattelua ja ponnistelua, Kun hidas ajattelu on käynnissä, teemme huolellisia havaintoja, arvioimme monipuolisesti todistusaineistoa, pyrimme kuulemaan erilaisia ajatuksia ja argumentoimaan hyvin.
    - - havaintokehä