Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät - Coggle Diagram

- - - - Luonnonvalinta (Suosii yksilöitä, jotka sopeutuvat ympäristöönsä ja selviävät hengissä ja lisääntyvät)
    - - Pelko- ja palkkiojärjestelmä
      - Stressireaktio (syntynyt eri ympäristöön (oikea vaara) kuin nykyinen --> pitkittynyt stressi)
      - Seksuaalivalinta (ohjaa halut)
      - Kiintymyskäyttäytyminen (pysyvä parisuhde ja kiintymys lapsiin; lisää mahdollisuutta selvitä)
      - Uni (voi harjoitella selviämistä valvetilan vaaroista)
      - Lauman jäsenten erilaisuus (tarkkaavaisuuserot, erilaiset persoonallisuus- ja temperamenttipiirteet; toiset tarkkaavaisempia ja siten lauma välttää vaarat)
      - Sosiaalisuus (pysyy laumassa paremmin hengissä)
      - Rasvainen ja makea ravinto (energiapitoinen ravinto auttanut henkiinjäämisessä)
  - - - Genotyyppi ei määrää yksilön käyttäytymistä vaan siihen vaikuttaa fenotyyppi eli lopputulos tai ilmiasu
        
        Perimän osuutta on tutkittu esimerkiksi kaksos- ja adoptiotutkimuksilla (vertailu ja eri ympäristöihin adoptoitujen samanlaisuus)
    - - Epigenetiikka (tutkii ympäristötekijöiden vaikutusta geeneihin)
      - "voikukka- ja orkidealapset" -ilmiö
        
        Voikukkalapset (kehittyvät ihan hyvin erilaisissa ympäristöissä)
        
        Orkidealapset (Kärsivät huonoista olosuhteista mutta kukoistavat hyvissä olosuhteissa)
    - - Passiivinen yhteisvaihtelu (Perimä ja ympäristö tulevat samassa paketissa; se määrää yksilön fenotyypin)
        
        Esim. musikaalisille vanhemmille syntyy musikaalinen lapsi
      - Aktiivinen yhteisvaihtelu (Perimä saa yksilön aktiivisesti valitsemaan tietynlaisia ympäristöjä)
        
        Esim. musikaalinen lapsi haluaa mennä harrastamaan pianon soittoa
      - Reaktiivinen yhteisvaihtelu (Perimä vaikuttaa siihen, miten ympäristö reagoi)
        
        Esim. musikaalinen lapsi soittaa soitinta ja saa hyvää palautetta siitä, jolloin hän hakeutuu harrastamaan soittimen soittoa
  - - - Aksoni eli viejähaarake (lähtee solukeskuksesta, kulkee sähköisesti kohti synapsia
        
        Myeliinivaippa (myeliinitupit; aksonia peittävä valkea rasvapitoinen kerros, joka nopeuttaa tiedonkulkua)
        
        Hermopääte (voi olla haarautunut, jolloin yhdestä aksonista lähtee useita synapseja)
        
        Ranvierin kurouma (yhdessä myeliniituppien kanssa nopeuttaa tiedonkulkua)
      - Dendriitti eli tuojahaarake (vastaanottaa viestiä muista hermosoluista ja tuo sen hermosolun soomaan. Reseptorit sijaitsevat dendriitin hermopäätteen pinnalla)
        
        Okanen (nystyrä, joka muodostuu synapsin aksoniin; tulee lisää, kun ihminen oppii)
      - Synapsi (kaksi hermosolua yhdistyy toisiinsa; välittäjäaineet (hermosolun valmistama) toiminta eli kemiallinen viestintä tapahtuu synapsissa)
        
        Presynaptinen aksoni --> välittäjäainerakkulat
        
        Postsynaptinen dendriitti --> reseptori
    - - Avain-lukko-periaate (Synapsissa; eri välittäjäaineet sopivat eri reseptoreihin, sopivat vain tiettyyn)
      - Kaikki tai ei mitään -periaate (Hermoimpulssi syntyy vasta, kun jännitekynnys ylittyy; hermoimpulssi etenee aksonissa aina samalla tavalla; ei ole olemassa erivoimakkuuksisia hermoimpulsseja)
        
        Vaihtelua tulee riippuen
        
        Laajuus (kuinka monet hermosolut aktivoituvat yhtä aikaa)
        
        Taajuus (Kuinka tiheään hermoimpulssit jossakin alueella toistuvat)
  - - - Aivojen välittäjäaineita säätelevät geenit selittävät osaltaan esim. temperamenttieroja ja muita psyykkisiä eroja ihmisten välillä
      - Hormonit (=Umpieritysrauhasten valmistama kemiallinen yhdiste, joka vaikuttaa verenkierron kautta esim adrenaliini)
        
        Esim. adrenaliini ja oksitosiini toimivat välittäjäaineina ja hormoneina
    - - Dopamiini (Vaikuttaa: mielihyvän tavoittelu -> riippuvuus, motoriikka, psykoottisuus; motivaatio ja palkkiojäjestelmään)
        
        Paljon (skitsofrenia, psykoottisuus)
        
        Vähän (Parkinsonin tauti)
      - Serotoniini (Mieliala, uni, aggression hillintä; tunteet, uni)
        
        Paljon (Pakkoliikkeet)
        
        Vähän (Masennus, aggressio, univaikeudet)
      - Noradrenaliini (Vireys, energisyys; tunteet)
        
        Paljon (maanisuus=kiihtynyt mieliala)
        
        Vähän (Masennus)
      - Asetyylikoliini (muisti, vireys, motoriikka)
        
        Vähän (Alzheimerin tauti)
      - Endorfiini (Euforia, hyvänolontunne, kivun kokeminen)
        
        Paljon (hyvän olon tunne)
        
        Vähän (Kipuherkkyys)
      - GABA (tavallisin estävä välittäjäaine eli inhibitorinen (vähentää hermoimpulssin laukeamisen todennäköisyyttä); rauhoittuminen ja uni, motoriikka)
      - Glutamaatti (tavallisin kiihdyttävä välittäjäaine eli eksitatorinen (lisää hermoimpulssin laukeamisen todennäköisyyttä); vireystila, oppiminen, muisti, motoriikka)
  - - - Keskushermosto (2)
        
        Aivot (tietojen käsittely ja käskytys)
        
        Selkäydin (tietojen välitys ja automaattiset refleksit)
      - Ääreishermosto (2; tieto kulkee selkäytimeen ja aivoihin)
        
        Somaattinen hermosto (2)
        
        Sensorinen hermosto (tuntohermot)
        
        Motorinen hermosto (liikehermot)
        
        Autonominen hermosto (2; ei-tahdonalainen; sisäelimien hermotus)
        
        Sympaattinen hermosto (Elimistön toiminnan lisäys fyysisen ja henkisen rasituksen aikana)
        
        Syke nopeutuu
        
        Hengitys tehostuu
        
        Ruoansulatus hidastuu
        
        Glukoosia vapautuu vereen
        
        Lisämunuaisydin erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia
        
        Stimuloi orgasmia
        
        Parasympaattinen hermosto (elimistön rauhoittaminen levossa)
        
        Ruoansulatus nopeutuu
        
        syke laskee
        
        verenpaine laskee
    - - Sikiövaihe
        
        Alkeelliset hermoradat
        
        Hormonit muokkaavat aivoja
        
        Myelinisaatio alkaa tunto ja liikealueiden hermosoluissa
      - Vauvaikä
        
        Hermosoluyhteyksiä syntyy ja karsiutuu kokemusten mukaan
        
        Hermoverkot kehittyvät erityisesti herkkyyskausien aikana
        
        Myeliini lisääntyy n. 0,5 vuoden iästä eteenpäin
      - Lapsuus
        
        Herkkyyskausien aikana uudet taidot
        
        Hippokampus kehittyy n. 3 vuotiaana ja siten oma elämänkerrallinen muisti alkaa vakiintua
        
        Mielenteoriaan tarvittavat aivoalueet kypsyvät n. 3-5 vuotiaana
        
        N. 7 vuotias otsalohkojen kehitys mahdollistaa ohjeiden seuraamisen ja syyllisyyden kaltaiset tunteet
      - Nuoruus
        
        Otsalohkot kehittyvät voimakkaasti, ja se näkyy harkintakyvyn keskeneräisyytenä
        
        Palkkioradat toimivat aktiivisesti (voi syntyä riippuvuuksia ja hyviä tapoja helposti
        
        Aivolisäke ohjaa puberteetin käynnistymistä ja kasvua
        
        Aivojen etu ja takaosien väliset hermoradat kehittyvät
      - Aikuisuus
        
        n. 25 vuotiaana aivojen rakenteet ovat kypsyneet (viimeisenä aivokurkiainen ja otsalohkot))
        
        Aivojen koko 1,3-1,5 kg
        
        Plastisiteetti säilyy vaikka kaikki valmiit
      - Vanhuus
        
        Terve vanhus oppii vielä uutta, mutta passivoituminen, alkoholi, sairaudet tai muistihäiriöt voivat tuhota aivokudosta
  - - - Aivoissa kootaan yhteen ja käsitellään aistielimistä sekä hermoston välityksellä tuleva tieto
      - Aivoissa syntyvät tunteet, ajatukset ja sinne tallentuvat tiedot ja muistot
      - Määrittävät persoonallisuutta
      - Säätelee sekä tietoista ja tahdonalaista että ei-tietoista toimintaa
      - Aivotoiminta (=aivojen hermoverkoissa liikkuu koko ajan informaatiota, mikä näkyy hermosolujen sähköisenä ja kemiallisena aktiivisuutena)
      - Periaatteet
        
        Aivotoimintojen lokalisaatio (teoria, aivojen eri osat ovat erikoistuneet vastaamaan eri tehtävistä(liittyvät toisiinsa), esim. primaariset näköalueet; aivot kuitenkin toimivat aina kokonaisuutena)
        
        Plastisiteetti (=rakenteen ja toiminnan kyky muovautua ympäristön vaikutuksen ja kokemusten mukaisesti)
        
        Myelinisaatio (Hermosolun aksonin päälle muodostuu valkoinen myeliinityppi (rasvapitoinen kerros), joka nopeuttaa tiedon kulkua. Mitä enemmän valkeaa ainetta, sitä nopeampaa tieto liittyy)
        
        Auttaa pysyvän persoonallisuuden ja muistin sekä asiantuntemuksen kehittymistä
        
        Lateralisaatio (Aivojen eri aivopuoliskot eli hemisfääri (isotaivot) ovat erikoistuneet hiukan eri tehtäviin; aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot)
        
        Vasen: kielen toiminnot (oikeakätiset kieleen liittyvät keskeiset alueet vasemmalla aivopuoliskolla)
        
        OIkea: visuaalis-avaruudellinen hahmottaminen
        
        Ristikkäisperiaate (Liittyy lateralisaatioon: oikea aivopuolisko vastaa vasemman kehon säätelystä ja vasemmasta näköalueesta ja vasen oikeasta kehon puolesta ja oikeasta näköalueesta)
        
        Use it or lose it -periaate (Käytetyt hermoverkot säilyvät ja käyttämättömät surkastuu)
      - Hermoradat (Hermosolujen kimppu joka siirtää informaatiota alueelta toiselle; voi kulkea näkö ja kieli alueiden välillä, aivokuorelta limbiseen järjestelmään tai aivorungosta ylös aivokuorella asti sekä aivopuoliskojen välillä)
        
        Nousevat ja laskevat radat
        
        Nousevat radat (tuovat kehosta tietoa aivoihin)
        
        Laskevat radat (vievät aivoista komentoja kehoon)
        
        MItä ja missä -reitit
        
        Mitä-reitti (Näkökuoren ja ohimolohkon välinen rata; oleellinen nähtyjen esineiden nimeämisessä)
        
        Missä-reitti (Näkökuorelta oikeaan päälakilohkoon vievä reitti; oleellinen kohteen sijainnin havaitsemisessa)
        
        Motoriset radat (keskeisiä lihasten ja liikkeiden ohjaamisen kannalta)
        
        Limbisen järjestelmän ja otsalohkon väliset radat (tärkeitä tunnesäätelyssä)
    - - 3 päärakennetta
        
        Isotaivot
        
        Koostuu: Aivokuori ja limbinen järjestelmä
        
        Aivokuorit
        
        Lohkot
        
        Otsalohko (toiminannanohjaus, tarkkaavaisuus, päätöksenteko)
        
        Päälakilohko
        
        Takaraivolohko
        
        Ohimolohko
        
        Lohkojen erikoistuneet alueet
        
        Otsalohkojen etuosa
        
        Assoosatioalueet
        
        Liikealue (Otsalohko)
        
        Tuntoalue (Päälakilohko
        
        Sekundaariset näköalueet (Päälakilohkon takana)
        
        Primaariset näköalueet (Takaraivolohko)
        
        Kuuloalueet (Ohimolohko)
        
        Limbinen järjestelmä (liittyy erityisesti motivaation ja tunteiden säätelyyn)
        
        Mielihyvätumake (Nucleus accumbens; keskeinen palkkioratojen osa; mielihyväkokemukset)
        
        Mantelitumake (Keskeinen tunnesäätelyssä ja arvioinnissa, etenkin pelon ja vihan tunteiden kokemisessa; liittyy erityisesti tunnepitoisten muistojen mieleenpainamiseen)
        
        Pelkojärjestelmä ja siihen liittyvä käyttäytyminen (herkkyys vaihtelee ihmisillä)
        
        BIS-järjestelmä (aktivoituu uhassa; käynnistää välttämis- tai pelkokäyttäytymisen; negatiiviset tunteet, kuten ahdistus ja pelko)
        
        BAS-järjestelmä (lähestymiskäyttäytyminen; myönteiset tunteet; motivoi palkkion eli miellyttävien kokemusten etsimiseen ja vaimentaa riskin pelkäämistä; Ulospäinsuuntautuneisuus --> herkkä BAS-järjestelmä)
        
        Hypotalamus (homeostaasin säätely eli monien automaattisten toimintojen säätely, kuten nälkä, jano, kehon lämpötila, hikoilu, verenpaine, syke, seksuaalinen aktiviteetti)
        
        Talamus (Keskeinen vireyden ja tietoisuuden säätelyssä; välittää tietoa aivorungon ja aivokuoren välillä sekä aivokuoren eri alueiden välillä)
        
        Hippokampus (Muistiaineksen "välivarasto"; pitkäkestoisten muistikuvien synnyttäjä; avaruudellinen hahmottaminen ja tilassa liikkuminen)
        
        Vastaa: kognitiiviset toiminnat ja persoonallisuus
        
        Aivorunko
        
        Koostuu: Ydinjatke, aivosilta, väliaivot ja keskiaivot
        
        Sisältää vireystilaa nostavia ja laskevia tumakkeita eli hermosolukertymiä eli ns. aivoverkosto
        
        Säätelee: perustoiminnot, kuten sydämen syke ja hengitys
        
        Pikkuaivot
        
        Säätelee automaattisia liikkeitä, mutta myös tasapainoa ja liikkeiden rytmisyyttä ja ajoitusta
  - - - sukupuolihormonit (vaikuttavat tunne-elämään, mielialaan, itsevarmuuteen ja aggressiivisuuteen)
        
        Testosteroni
        
        Progesteroni
        
        Estrogeeni
      - Adrenaliini (Stressihormoni; lisämunuaisytimen hormoni, joka tehostaa sydämen ja lihasten toimintaa stressitilanteessa aktivoimalla sympaattisen hermoston)
      - Kortisoli (Lisämunuaisen kuoriosasta erittyvä hormoni, jota erittyy stressitilanteissa; nostaa veren sokeripitoisuutta ja takaa riittävän glukoosinsaannin esim. aivoille)
      - Oksitosiini (liittyy kiintymyskäyttäytymiselle; hormoni ja välittäjäaine)
  - - - Hyödynnetään plastisiteettia
        
        Vaurioitumattomat aivojen alueet voivat ottaa tehtäväkseen vaurioituneiden alueiden tehtäviä
        
        Mitä nopeammin tuki aloitetaan sitä paremmin potilas toipuu
      - Psyykkinen muovautuvuus (ajattelutapojen ja tunne-elämän tapojen ja käyttäytymisen muuttaminen)
    - - Aivotärähdykset
      - Afasia (aIvovaurio, jossa puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on vahingoittunut)
      - Agnosia (Aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö)
      - Neglect (tarkkaavaisuuden suuntaamiseen liittyvä neurologinen häiriö, jossa ihminen jättää yleensä vasemman puolen huomioimatta; yleensä seuraus aivovauriosta; päälakilohko)
      - Muistisairaudet (Esim. Alzheimerin tauti; ilmenee esim. hippokampuksen tai koko aivojen hermosolumassan vähenemisenä)
- - - - Tarve kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi
        
        Perusta evoluutiossa, koska yksin hengissä selviäminen vaikeampaa
      - Sosiaaliset motiivit (Motiiveja esim. vahva liittymisen ja läheisyyden tarve sekä valtaan liittyvät motiivit)
        
        Sosiaaliset motiivit saavat ihmisen alttiiksi sosiaaliselle vaikuttamiselle
        
        Esim. vauva muodostaa hoitajaan kiintymyssuhteen (yksi vahvimmin kehitystä ohjaava tekijä)
        
        Ihminen oppii vahvasti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta
        
        Sosiaalistuminen (=opitaan yhteisön arvot, normit ja uskomukset)
  - - - Ryhmään kuuluminen on perustarve ja motivaation lähde
        
        Konformisuus
        
        Ryhmän ulkopuolelle jääminen tuntuu uhkaavalta
      - Kiintymyskäyttäytyminen (vahvistaa vanhempien ja jälkeläisten tunnepitoista suhdetta, näkyy myös parisuhteessa; lisää jälkeläisen mahdollisuutta selvitä)
        
        Oksitosiini (Kiintymyshormoni; yhteydessä sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin, kuten kiintymys, parinvalinta, luottamuksen syntyyn, oman ryhmän puolustaminen ja seksuaalinen kanssakäynti)
        
        lisääntyy myönteisestä vuorovaikutuksesta, erityisesti kosketuksesta
    - - Synkronointi (Vuorovaikutuksessa olevien ihmisten aivojen liike- ja tuntoalueet aktivoituvat samantahtisesti)
      - Peilisolut (Otsalohkojen motorisen alueen hermosoluja, jotka aktivoituvat kun itse suorittaa toimintaa tai katsoo toisen toimintaa)
        
        Helpottaa sosiaalista oppimista, tunteiden tunnistamista ja tarttumista sekä empatiaa ja auttaa ennakoimaan ihmisten aikomuksia
  - - - Ryhmä (=kolme tai useampi, jotka tuntevat oisensa ja joilla on yhteinen tavoite)
    - - Yksilön ainutlaatuisuutta arvostetaan
      - Oma mielipide tärkeä
      - Yksilösaavutukset pidetään tärkeinä
      - Itsensä toteuttaminen
      - Yksityisyyttä arvostetaan
      - Sääntöjen rikkominen johtaa syyllisyyteen ja itsekunnioituksen menettämiseen
      - Yksin pärjäämistä odotetaan
      - Tavoitellaan vapautta ja itsenäisyyttä
    - - Sosiaalista harmoniaa arvostetaan
      - Nöyryys ja kohteliaisuus
      - Ryhmäjäsenyys
      - Tavoitellaan oman ryhmän auttamista
      - Ei odoteta oikeutta yksityisyyteen
      - Sääntöjen rikkominen johtaa häpeään ja kasvojen menettämiseen
      - Odotetaan apua ja vastuunjakoa
      - Alistutaan yhteiseen osaan, kohtaloon
    - - Kehitystehtävissä
      - Identiteetin määrittely
      - Tunneilmaisu
      - Vuorovaikutus
      - Attribuutiotavat
      - Eri temperamenttipiirteitä suositaan
      - Havaitseminen ja ajattelu
        
        Konstanssin oppiminen (kohteen pysyvyys; kaukana ihminen samankokoinen kuin lähellä)
        
        Taustan ja kohteen havainnointi
        
        Postformaalin ajattelun esiintyminen
      - Sisäiset mallit ja skriptit
  - - - Ehdollistuminen (sosiaalistuu ehdollistumalla, kun häntä kasvatetaan palkitsemalla ja rankaisemalla)
      - Mallioppiminen (sosiaalistuu, kun lapsi näkee millaisesta käyttäytymisestä seuraa myönteistä ja negatiivista palautetta)
      - Lähiympäristö (ne ihmiset, jotka ovat suoraan tekemisessä yksilön kanssa, kuten perhe) ja etäympäristö (asiat, jotka vaikuttavat ihmiseen välillisesti, esim. työpaikka, media, kulttuuriarvot)
      - susilapset (selviää miten oleellinen sosiaalistuminen on)
    - - Vaikuttaa
        
        Puolison valinta
        
        Sukupuoli
        
        Tunteiden ilmaiseminen
        
        suhtautuminen alkoholiin
        
        rehellisyyden arvostaminen
        
        valtasuhteet
    - - Itseään toteuttava ennustus (ihminen alkaa herkästi käyttäytymään häneen kohdistuvien odotusten mukaisesti
        
        Zimbardon vankilakoe (osa vangeiksi ja osa vanginvartijoiksi, roolit vaikutti toimintaan voimakkaasti. Jouduttiin keskeyttämään)
  - - - Attribuution perusvirhe (ihminen olettaa, että toisen käyttäytyminen kertoo hänen persoonallisuudesta, vaikka tilanntekijöillä on suurempi rooli)
      - Sosiaaliset tilannetekijät
        
        Sosiaalisen identiteetin aktivoituminen
        
        ryhmään mukautuminen eli konformisuus
        
        Ryhmädynamiikka
      - Muita tilannetekijöitä
        
        Säätila
        
        Nälkä
        
        Kiire
        
        Mieliala
    - - Sisä- ja ulkoryhmä
        
        Attribuutio (käytetään erilaista attribuutiota ryhmissä. Omalle ryhmälle tilannetekijät painottuvat ja muille persoonallisuus)
        
        Sisäryhmä ("me"-ryhmän jäsenet kokevat yhteenkuuluvuutta ja luottavat toisiinsa)
        
        Etnosentrismi (sisäryhmän suosiminen, kun kyse kansallisuuksista)
        
        Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan ihmiset suosivat sisäryhmää automaattisesti ja tiedostomattaan
        
        Selittää stereotypioita ja ryhmien välisiä jännitteitä ja syrjinnän syntyä
        
        Ulkoryhmä ("muut"-ryhmä, johon yksilö ei koe kuuluvansa ja jonka kanssa ei halua olla tekemisessä)
        
        Tajfelin minnimalistisen ryhmän kokeet (Koehenkilöt satunnaisiin ryhmiin. Vaikka satunnainen, koehenkilöt alkoivat suosia oman ryhmän jäseniä ja syrjiä toisen ryhmän jäseniä, vaikka heitä ei tunnettu)
    - - Aschin janakoe (vastasivat väärin janojen pituuksiin, vaikka tiesivät oikean vastauksen)
    - - Ryhmän kehittyminen
        
        muotoutuminen, kuohunta, normiutuminen, tehtävän suorittaminen ja lopetus
  - - - Ensivaikutelma (mielikuva, joka syntyy heti kohtaamisen alussa; ohjaa mmelko pitkään kokemusta toisesta ihmisestä; implisiittinen persoonallisuusteoria ohjaa ensivaikutelmaa)
      - Implisiittiset persoonallisuusteoria (Taipumus niputtaa luonteenpiirteitä ja olettaa, että tiettyihin luonteenpiirteisiin liittyy myös jokin toinen piirre)
        
        Haloefekti (eli sädekehävaikutus; positiivinen yleistys, joka tehdään positiivisesta ensivaikutelmasta. Silloin ihminen koetaan muissakin asioissa positiiviseksi)
        
        Stigma (eli polttomerkki; negatiivinen yleistys, jossa jonkin luonteenpiirteen takia leimataan tietynlaiseksi ja oletetaan hänen olevan negatiivinen muissakin asioissa)
      - Stereotypia (yleistys ihmisestä ryhmäjäsenyyden perusteella; voi olla positiivinen tai negatiivinen)
        
        Ennakkoluulo (aina negatiivinen stereotypia)
    - - Oman edun mukainen attribuutio (taipumus selittää onnistumiset sisäisillä tekijöillä eli omista ominaisuuksista johtuvaksi ja epäonnistuminen tilannetekijöillä)
        
        Omaan itseen ja omaan sisäryhmään
      - Attribuutio perusvirhe (taipumus selittää omaa käyttäytymistä tilannetekijöillä ja muiden toiminta kertoo heidän persoonallisuudestaan)
  - - - Realistisen konfliktin teoria (luodaan uusi tavoite, joka purkaa ryhmien välistä kilpailua ja vahvistaa jaettua sosiaalista identiteettiä)
        
        Sherifin poikaleiri -koe (luotiin konflikti kilpailuasetelmalla --> vihamielisyys; jännitteen purkaminen tapahtui uudella yhteisellä tavoitteella)
      - Kontaktihypoteesi (ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa lisäämällä yhteydenottoja)
      - Konformisuus (mukautuminen ryhmään vaikka painetta ei olisi)
      - Kognitiivisen dissonanssin teoria (Kaksi käsitystä ristiriidassa. Ihminen pyrkii muodostamaan loogisia ja ristiriidattomia kokonaisuuksia. Tällöin käyttäytymistä tai uskomuksia on muutettava, keksittävä uusia perusteluja tai kiellettävä ristiriidan olemassaolo, jotta ristiriidan aiheuttama ahdistus lieventyisi)
        
        Tuuppaus (hienovarainen toimintaympäristön muuttaminen, jolla tehdään vaihtoehtojen valitseminen erityisen helpoksi)
        
        Festingerin valehtelukoe (osa valehteli 20 dollarista ja osa 1 dollarista. Yhden dollarin ryhmä väitti valehdelleensa suuremmasta summasta koska ei halunnut valehdella pienestä summasta, koska se olisi väärin. Siksi valehtelivat summansuuruudesta)
        
        Näkyy myös kun on nähty vaivaa johonkin asiaan. Ei haluta luopua siitä johon on nähty vaivaa
    - - Milgramin tottelemiskoe (tutkimus, jossa koehenkilöt luulivat antaneensa sähköiskuja oppimisen tehostamiseksi. Tosiasiassa tutkittiin, miten pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään, kun auktoriteetti pyytää ja ottaa vastuun seurauksista)
    - - Vastavuoroisuus (antaa lahjan niin tarve vastata palvelukseen)
      - Sitoutuminen ja jatkuvuuden vaaliminen (jos lupaa jotakin, niin se pidetään, jotta minäkäsityksen eheys säilyy)
      - Konformisuus (ihmiset tekevät sitä, mitä ajattelevat enemmistön tekevän)
      - Auktoriteetti (auktoriteettia totellaan helpommin)
      - Tykkääminen (tykättyjä ihmisiä seurataan helpommin)
      - Niukkuuden kokemus (jos jotakin on saatavalla rajoitetusti, sitä halutaan enemmän)