Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kuinka positiivinen ja negatiivinen palaute vaikuttaa oppimiseen - Coggle…
Kuinka positiivinen ja negatiivinen palaute vaikuttaa oppimiseen
oppiminen tapahtuu:
tahattomasti
tahallisesti
Skinnerin välineellinen ehdollistuminen
vahvistamalla eli palkitsemalla toivottua käyttäytymistä sopivin tavoin, toiminnasta tulee todennäköisempää. Ahkeruuden kehuminen saa ihmisen todennäköisesti toimimaan myös jatkossa ahkerasti
kun halutaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, sopivien vahvistajien löytäminen vaatii heidän elämäntilanteidensa ja kiinnostuksen kohteidensa selvittämistä
positiivinen palaute toimii ulkoisena vahvistajana?
palkinnot ovat tehokkaampia käyttäytymisen muovaajia kuin rangaistukset
jatkuva negatiivinen palaute saattaa aiheuttaa sen, että asiaa aletaan välttelemään
jos huomio kiinnitetään ainoastaan heikkouksiin ja epäonnistumisiin, voi ihminen alkaa vältellä esimerkiksi vielä haastavaa asiaa
Erik H. Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teoria: aloitteellisuus ja syyllisyys (leikki-ikä)
leikki-ikäisen kehitysvaihe jossa uusien taitojen kehittyminen saa aikaan ylpeyttä ja vanhempien kannustus lisää sitä --> aloitteellisuus
omanarvontunne on sidoksissa taitoihin ja niistä saatuun palautteeseen
jos vanhemmat eivät kannusta tai suorastaan mitätöivät lapsen toimintaa --> lapsi kokee syyllisyyttä
lapsen minäkäsitys (selitä)
leikkiminen ja toimiminen yhdessä muiden kanssa kehittävät lapsen minäkäsitystä (muut ihmiset toimivat lapselle peilinä)
sinnikkääksi ja taitavaksi kehuttu lapsi omaksuu nämä ominaisuudet osaksi minäkäsitystään
lasta ei saisi kutsua tuhmasti kun hän käyttäytyy huonosti vaan kertoa, että lapsi käyttäytyi tilanteessa tyhmästi
arvosteltavana on tällöin sen hetkinen käyttäytyminen eikä lapsen pysyvä ominaisuus
tuhmaksi leimattu lapsi voi jatkaa tottelematonta käytöstä, koska niin hän ylläpitää minäkäsitystään
minäkäsityksen on tarkoitus ylläpitää jatkuvuuden tunnetta itsestä
ihminen hakee ns todistusaineistoa joka tukee hänen minäkäsitystään
esim. myönteinen palaute saa työntekijän tuntemaan itsensä kyvykkääksi ja suoriutumaan entistä paremmin
kielteiset näkemykset lapsesta helposti osaksi lapsen käsitystä itsestään
Eriksonin teoria: ahkeruus ja alemmuus (kouluikä)
liian ruusuinen tai liian kielteinen käsitys omista taidoista ei kannusta opiskelemaan
palautteen myötä voidaan kannustaa lasta opiskelemaan
Biologinen näkökulma
positiivinen palaute saa kehon tuottamaan välittäjäaineita --> mielihyvä --> ihminen pyrkii hakeutumaan samoihin toimintoihin uudemmankin kerran
muistiin tallentuneet kokemukset vaikuttavat toimintaamme, vaikkemme olisi tietyllä hetkellä lainkaan siitä mitä kaikkia muistiimme on varastoitunut
palaute herättää tunteita
attribuutiotyyli vaikuttaa tilanteesta herääviin tunteisiin
myönteinen palaute saa ihmisen hyvälle tuulelle --> ihminen löytää helpommin yhteyksiä näennäisesti toisistaan riippumattomien asioiden välillä
avartavat mieltä luovuudelle ja ongelmanratkaisulle
tiedot ja taidot kasvavat
mallioppiminen
bobo-nukke
Positiivista palautetta annettaessa palautteen antajan viestistä välittyy kehu ja kiitos. Negatiivinen palaute kertoo taas puolestaan sen, mikä osa-alue toiminnassa vaatii muutosta tai kehittymistä.
Palaute on hyvää, kun se edistää oppimista ja kehitystä. Hyvä palaute on tavoit- teisiin kytkettyä, laadukasta, kertoo oppimisen tasosta ja auttaa saavuttamaan tavoitteet. Huono palaute heikentää opiskelijan motivaatiota ja voi hidastaa tai estää oppimista.