Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Etiikka - Coggle Diagram
Etiikka
Metaetiikka tutkii etiikan perustaa, kielenkäyttöä ja taustaoletuksia. ei ratkaista suoraan, mikä on oikein tai väärin, vaan määritellään, mitä käsitteet oikea tai väärä tarkoittavat ja miten niistä voi saada tietoa.
Relativismi: kanta, jonka mukaan moraali on suhteellista; moraali riippuu ajasta, olosuhteista tai kulttuurista, eikä erilaisia arvoja voi panna paremmuusjärjestykseen
Subjektivismi; näkemys, jonka mukaan moraali ja arvot ovat suhteellisia ja vaihtelevat yksilöiden välillä; yksilöiden välisiä eroja ei voi panna paremmuusjärjestykseen.
Jos subjektivismi on oikeassa, lopulta kaikki on sallittua
-
Emotivismi: tarkastelee sitä, miten käytämme kieltä, kun puhumme etiikasta. Emotivistien mukaan eettinen kielenkäyttö on kuitenkin erilaista: ei väitä vaan ilmaisee
sentimentalismi: tunteelliseti moraaliin suhtautuminen: anteliaisuuden arvostaminen, kiusaamisen paheksuminen
Nihilismi: Ajattelutapa, jossa mikään ei ole sen enempää oikein kuin väärinkään.
-
-
Moraali tarkoittaa käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, ja tuon ohjaamaa toimintaa.
Moralisti pitää omia arvoja ja moraalia ainoina oikeina ja arvostelee muiden toimintaa
Moraalinen agentti: toimija, jota pidetään moraalisesti vastuullisena teoistaan tai tekemättä jättämisistäään.
-
Antroposentrismi: ihmiskeskeisyys, moraalin piiriin kuuluvat vain ihmiset.
-
-
Kognitivismi: ajattelee, että voimme tietää eettisiä tosiasioita - näiden valossa moraaliset käsityksemme voivat olla joko vääriä tai oikeita.
intuitionismin mukaan ei tarvita monimutkaista järkeilyä, vaan tunnistamme oikean ja väärän välittömästi intuition avulla.
Non-kognitivismin mukaan etiikassa ei ole kysymys tiedosta eli uskomuksista, jotka voivat olla tosia tai epätosia, vaan oikea ja väärä pitää ymmärtää aivan toisella tavalla: esittäjän asenteet ja tunteet
Seurausetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan teon seuraukset ratkaisevat, onko teko eettisesti oikea: hyvät seuraukset=oikea, huonot seuraukset=väärä.
Utilitarismi: seurausetiikan tärkein suuntaus: teosta seuraa mahdollisimman paljon hyötyä mahdollisimman monelle.
-
-
Egoismi
Etiikassa näkemys, jonka mukaan on oikein ajaa omaa etuaan
Psykologinen egoismi: kanta, jonka mukaan ihminen on lajiolemukseltaan itsekäs
Velvollisuusetiikka
Velvollisuusetiikka eli denolotoginen etiikka: tekoa ei voi pitää oikeana tai vääränä sen seurausten perusteella kuten seurausetiikassa. Seurauksilla ei ole niin väliä. vaan aina täytyisi toimia oikein moraaliperiaatteiden varassa.
Olemme velvollisia noudattamaan moraalisääntöjä. Velvollisuusetiikkaa voikin siis kutsua myös periaate-etiikaksi
Eläinetiikka
mietitään onko ihmisten ja eläinten välillä jokin sellainen merkittävä ero, että selvästi erilainen kohtelu on oikeutettua
Spesismi eli lajisorto: voi verrata rasismiin, kun kohtelemme jotain eläintä huonosti vain siksi, että se ei kuulu samaan lajiin kuin itse kuulut
-
-
-
Elämänfilosofia on ihmiselämän kysymysten pohdintaa, jonka juuret ovat antiikin hyve-etiikassa.
Etiikka pohtii mikä on oikeaa ja mikä väärää. Etiikka ei anna yhtä oikeaa vastausta kaikkiin kysymyksiin, mutta se tarjoaa periaatteet, joita voidaan käyttää ratkaistaessa moraalisia kysymyksiä.
Välinearvoiksi kutsutaan asioita, josta on jotain hyötyä, kun taas itseisarvon luonteeseen kuuluu, että siitä ei tarvitse olla mitään hyötyä
Normi on sääntö, kielto tai käsky. Sanktioiksi kutsutaan normin rikkomisesta seuraavaa rangaistusta. Normikriittisyydellä tarkoitetaan, kun kyseenalaistetaan tiettyjä normeja.
Universaalisuus: Moraaliväitteet koskevat kaikkia
Preskiptiivisyys: erottaa moraaliväitteet kuvailevista väitteistä
Tekemättä jättäminen, jolla on moraalista merkitystä, kutsutaan omissioksi. Akti samanarvoinen eettinen valinta kuin teko
Normatiivinen etiikka: on oikeita ja vääriä tapoja toimia. Kertoo miten pitäisi toimia.
Deskriptiivinen etiikka tutkii ja vertailee erilaisia moraalikäsityksiä. Ei anna normatiivisen etiikan tapaan suosituksia siitä, miten pitäisi toimia.
Metaetiikka tarkoittaa, että asiaa tarkastellaan ylemmältä tasolta.
Soveltavaa etikkaa hyödynnetään konkreettisten ja ajankohtaisten eettisten kysymysten käsittelyssä.
Essentialismi: olemusajattelua, jossa eri ihmisryhmiin katsotaan kuuluvan joitakin pysyviä ja syntyperäisiä ominaispiirteitä.
-
Kategorinen imperatiivi: ehdoton käsky, ei kuulu jossittelu.
-
Eksistentialismi: filosofian ja kaunokirjallisuuden suuntaus, joka pureutuu yksilön kokemuksiin ja yksilön olemiseen maailmassa
Intressit: tavoitteet ja tarpeet; ravinto, turvallisuus
-
itsemääräämisoikeus: yksilön tai ryhmän oikeus päättää omista asioistaan ja muiden velvollisuus kunnioittaa tätä oikeutta.
vahinkoperiaate: Millin kehittämä periaate, jonka mukaan yksilön tekemisiä saa rajoittaa vain silloin, kun tämä aiheuttaa vahinkoa muille.
Negatiivinen vapaus: ihmistä ei estä mikään tekemästä jotakin. Positiivinen vapaus: turvaa ihmiselle mahdollisuuden johonkin.