Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
4 Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä - Coggle Diagram
4 Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä
Verenkiertoelimistö
Ruokkii soluja ja täyttää hapentarpeen
Antaa aminohappoja proteiinisynteesiin
Kuskaa hormoneja
Sydän
ja
verisuonisto
Sydän
Pumppaa verta verisuonistoon valtimoita myöten
Saa verta laskimoilta
Oikea puoli vastaanottaa ja vie hiilidioksidipitoista verta keuhkoverenkiertoon
Vasen puoli vastaanottaa ja vie hapekasta verta koko elimistölle aortan kautta
Vasen puoli omaa suuremman paineen, sillä se lähettää verta ympäri kehoa
Saa omat ravinteensa hiussuonistosta, johon luovuttaa verta sepelvaltimot (ja sepellaskimo taas vie pois). Sepelsuonet löytyvät oikeana ja vasempana päähaarana aortan tyvestä
Lepovaihe - (0.4s) eteisten paine laskee alipaineeksi, ne täyttyy uudella verellä. Kammioiden läpät aukenevat.
Supistumisvaihe I - (0.1s) eteinen puristuu ja verta tulee lisää kammioon
Supistumisvaihe II - (0.3s) Eteis-kammioläpät sulkeutuvat > paine kasvaa > kammio-valtimoläpät aukeavat
Lepovaihe (ts.
diastole
) ja supistumisvaihe (ts.
systole
). Sydämen sykkeen luo oikean eteisen yläosassa oleva lihassoluryhmä
sinussolmuke
, joka aiheuttaa automaattisesti hermoimpulssin, joka supistaa ensin eteiset ja sitten kammiot.
Iso verenkierto > ylä- ja alaonttolaskimot > oikea eteinen > oikea kammio > keuhkovaltimot > keuhkot
Keuhkot > keuhkolaskimot > vasen eteinen > vasen kammio > aortta > iso verenkierto
Verisuonisto
Valtimot
Verta pois sydämestä
Sisäpuoli paksua lihaskerrosta/kimmoisia säikeitä = joustava, vahva ja kestää sydänkammion supistumiset
Supistumalla ja laajenemalla lisää/vähentää tiettyihin kudoksiin päätyvää veren määrää
Laskimot
Verta sydäntä kohti
Seinät ohuempia ja jäykempiä
Alhainen verenpaine = luustolihakset auttaa supistumalla kuljettamaan verta takaisin sydämeen.
Lihas veltostuu = läpät sulkeutuu (veri ei vaihda suuntaa)
Sisin kerros:
pintakudoskerros
(vain yhden solun paksuinen)
Keskimmäinen kerros:
sileälihaskudos
(paksumpi valtimoilla)
Uloin kerros:
sidekudoskerros
Hiussuonisto
Veren ravinteet valtimoista > pikkuvaltimot > tämä > solut
Solujen aineet > tämä > pikkulaskimot > laskimot
Paine 4x matalampi kuin suurissa laskimoissa = hitaus helpottaa ravinteiden jakamista
Sisin kerros:
pintakudoskerros
(vain yhden solun paksuinen)
Uloin kerros:
tyvikalvo
Verinestettä päätyy imuosuonistoon, kun valtimot > hiussuonet > kudokset
Verineste kudoksessa = ts. kudosneste
Kudosnestettä eniten laskimohiussuonissa, loput imusuonistossa
Verineste imusuonistossa = ts. imuneste
Imusuonet - suuret imusuonet - (sydämen luona) rintatiehydet, josta suurin osa imunesteestä etenee > solislaskimo > yläonttolaskimo > veri
Verenkierto pysyy vakiona sydämmessä ja aivoissa = lyhytkin hapenpuute aiheuttaa vaurion
Verenpaine & syke
Autonominen hermosto määrittää syketiheyden (symp. = more, parasymp. = slow) ja voimistaa pienten valtimoiden supistumista/laajenemista (kiitos lisämunuaisten adrealiinin, noadrealiinin)
Verenpaine riippuu sydämen vaiheesta
Yläpaine = kammiot supistuneet (systolinen verenpaine)
Alapaine = kammiot auki (diastolinen verenpaine)
Veri
Nestemäistä sidekudosta
55% veriplasmaa, 45% soluja
Soluista 90% punasoluja (loput valkosoluja ja verihiutaleita)
Veriplasma on enimmäkseen vettä. Sisältää proteiineja kuljettamista varten tai vasta-aineina
Fibrinogeeni proteiini keskeinen veren hyytymisessä
Sisältää lisäksi ravinto-aineita, happea ja hiilidioksidia, ioneja (kivennäisaineita, kuona-aineita ja hormoneja
Punasolut (erytrosyytitrit)
Puolet kehon soluista näitä
Kiekonmuotoisia, keskeltä litistyneitä ja
kaikkialta taipuisia
(loistavia mahtumaan ahtaisiin hiussuoniin)
Pieniä, lyhytikäisiä (120 päivää)
Kun kantasolu erilaistuu täksi = menettää tuman, eikä sisällä muita soluelimiä ja muodostaa hemoglobiinia (jonka rauta ottaa kiinni happimolekyyleistä)
Vastaa lähinnä hapenkuljetuksesta, hiukan hiilidioksidin
Eivät soluhengitä = kuluta happea, kiitos glykolyysin (anaerobinen)
Heikko hapenkuljetus > munuaiset tuottaa
erytropoietiinihormonia
(epo) > luuytimen punasolutuotanto kasvaa > vahva hapenkuljetus
Valkosolut (n. 0,1-0,2% punasolujen määrästä)
Suurempia, tumallisia ja soluelimillisiä
Löytyy pääasiassa imunesteestä, kudosnesteestä
Verihiutaleet (trombosyytit)
Tumattomia, pienempiä kuin solut (sisältävät useita soluelimiä ja entsyymirakkuloita)
40-50x valkosolujen määrä veressä
Tärkeässä osassa verenvuodon lopettamisessa (veren hyytymisessä)
Pintahaavaan muodostuu rupi, joka liukenee entsyymien avulla sen tullessa tarpeettomaksi.
Verenvuodossa verta vuotaa pois, kunnes läheiset verisuonet supistuvat ja veri hyydytetään (hyytymiseen vaikuttaa ns. hyytymistekijät)
Hyytymistekijöitä mm. kalsiumionit ja veriplasman proteiinit. Proteiineja valmistaessa vaaditaan K-vitamiinia. Hyytymistekijöiden puute johtaa hemofiliaan (verenvuotottautiin), aiheuttaen vakavia verenvuotoja
Veren hyytymisen vaiheet:
Haava aukaisee verisuonen, jolloin verihiutaleiden pinnan reseptorit kiinnittyvät reiän seinämiin. Verihiutaleet vapauttavat aineita, jotka saavat nämä tahmeiksi, yhidstäen verihiutaleet toisiinsa, tukkien vuodon. (samalla verisuoni supistuu)
Veren kalsiumionit muuttavat protrombiinin trombiinientsyymeiksi (tämä proteiini liuottaa fibrinogeenin säiemäiseksi fibriiniksi). Fibriini toimii haavina, joka kasaantuu verisolujen kanssa haavan tukkeeksi
Haavakohtaan muodostuu rupi ja tämän alle uusi ihokerros
Imusuonisto
Muistuttaa (suurimmat kohdat) laskimoita, mutta ohuemmat seinät (hyödyntää läppiä ja lihassupistumia)
Kulkee samassa verisuonten kanssa
Alkaa hiussuoniston läheltä. Ovat umpinaisia (niissä olevat aukot auttavat imemään nesteen)
Imusuonistossa risteyksissä pallomaisia imusolmukkeita (sisältävät useita valkosoluja puolustukseen)